Ilmastonmuutos on globaali haaste, jonka ratkaisemiseksi tulee toimia kaikilla tasoilla: kansainvälisesti, kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. Kasvihuonekaasut (hiilidioksidi, metaani, dityppioksidi) kiihdyttävät ilmastonmuutosta, joka aiheuttaa vakavia uhkia kuten sään ääri-ilmiöiden (tulvat, kuivuus, kuumuus, myrskyt) lisääntymistä ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä. Kunnilla ja kaupungeilla on paikallisessa ilmastotyössä tärkeä rooli.

Joensuun kaupunki voi toimia suunnannäyttäjänä paikallisille yrityksille, yhteisöille ja asukkaille, sekä muille Suomen kunnille ja kaupungeille. Ilmastotyön edelläkävijänä kaupunki saa positiivista näkyvyyttä ja kaupungille avautuu uusia yhteistyö- ja rahoitusmahdollisuuksia. Ilmastotoimenpiteillä hillitään ensisijaisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia. Lisäksi toimenpiteillä voidaan saada aikaan muita positiivisia vaikutuksia, kuten kustannussäästöjä, tukea ja luoda uutta vihreää liiketoimintaa Joensuun alueelle, edistää kestävää ja terveellistä liikkumista, kuten kävelyä ja pyöräilyä, ja ehkäistä terveydelle haitallisia ilmansaasteita. Ilmastotoimenpiteillä edistetään myös kiertotaloutta ja suojellaan luonnon monimuotoisuutta.

Joensuun kaupungin tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 60 % vuoteen 2025 mennessä ja 80 % vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteenamme on olla hiilineutraali vuonna 2025, eli tuolloin päästömme ovat pienemmät kuin hiilinielumme. Jäljelle jäävät päästöt, eli enintään 40 % vuoden 2025 päästöistä sidotaan alueen hiilinieluihin, eli esimerkiksi metsiin, soihin ja maaperään. Jos hiilinielumme eivät ole riittävät, tulee meidän hyvittää jäljelle jäävät päästöt esimerkiksi rahoittamalla paikallisia hiilinielu- ja kompensaatiohankkeita.

Joensuun kaupungin ilmastotyön tavoitteet on esitetty Joensuun kaupungin ilmasto-ohjelmassa. Joensuun kaupunki on mukana myös useissa kansallisissa ja kansainvälisissä sitoumuksissa ja verkostoissa, joissa asetetaan ilmastonmuutoksen hillitsemistä edistäviä tavoitteita. Joensuu on mukana kuntien energiatehokkuussopimuksessa (KETS), Euroopan kaupunginjohtajien uudessa ilmasto- ja energiasopimuksessa (Covenant of Mayors), European Green Leaf Network -verkostossa sekä resurssiviisaiden kuntien Fisu- ja Hinku (Hiilineutraalit kunnat) -verkostoissa.

Hiilineutraali alue (esimerkiksi maa tai kaupunki) on sellainen, joka poistaa hiilidioksidia ilmakehästä saman verran kuin mitä alueelta päästetään kasvihuonekaasuja ilmakehään.

Hallituksen tavoitteiden mukaan Suomi on hiilineutraali 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. Suomen ilmastotoimet tukevat EU:n tavoitteita olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Joensuun tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2025 mennessä ja jatkaa päästöjen vähentämistä myös hiilineutraaliuden saavuttamisen jälkeen.

Joensuun kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2025. Hiilineutraalilla tarkoitetaan, että tuotamme vain sen verran hiilidioksidipäästöjä kuin mitä pystymme sitomaan alueen hiilinieluihin, eli esimerkiksi metsiin, soihin ja maaperään. Olemme hiilineutraaleja, kun päästömme ovat pienemmät kuin hiilinielumme. Hiilineutraali Joensuu 2025 on kaupungin strateginen tavoite.

Joensuun kaupungin ilmasto-ohjelma 2022–2025 sisältää konkreettiset toimenpiteet, joilla Joensuu pyrkii vähentämään päästöjään ja hillitsemään ilmastonmuutosta. Ilmasto-ohjelman toimenpiteet koskevat Joensuun päästöjen seurantaa, hillintää, sitomista hiilinieluihin ja kompensointia; ilmastotyön viestintää, resursseja, hankkeita ja verkostoja; energiankulutusta ja -tuotantoa sekä energiatehokkuutta; liikennettä ja liikkumista; kestävää kulutusta ja kiertotaloutta; sekä luonnon monimuotoisuuden suojelua ja ilmastonmuutokseen sopeutumista. Kaupungin ilmastoteoista kerrotaan myös Climate Joensuu -sivustolla: Meidän teot.

Hiilineutraali Joensuu 2025 tavoite asetettiin jo vuonna 2014, kun kaupunki laati ensimmäisen ilmasto-ohjelmansa. Tavoite sisältyy Joensuun kaupungin konsernistrategiaan, ja sitoo kaupunkikonsernin toimialoja, yksiköitä ja tytäryhtiöitä. Kaupungin strategiassa 2021–2025 linjataan: Olemme ilmastopolitiikan edelläkävijä. Toteutamme hiilineutraaliustavoitteen 2025 mennessä ja huomioimme ilmastovaikutukset kaikessa toiminnassa. Pyrimme ilmastoviisaan rakentamisen mallikaupungiksi ja turvaamme luonnon monimuotoisuutta. Joensuun strategian 2021–2025, Idän houkuttelevin, löydät täältä.

Joensuun kaupungin konkreettiset toimenpiteet ja tavoitteet hiilineutraaliuden saavuttamiseksi on esitetty kaupungin ilmasto-ohjelmassa, joka hyväksyttiin kaupunginhallituksessa tammikuussa 2022. Ilmasto-ohjelma on kaupungin strategian alainen toimenpideohjelma, joka on valmisteltu yhteistyössä kaupungin toimialojen ja tytäryhtiöiden kanssa, ja sen valmistelussa on kuultu myös kuntalaisia. Toimenpiteiden valinnan tueksi on toteutettu vaikuttavuusarviointi (Tietotakomo 2021, ilmasto-ohjelman liitteenä), jonka yhteydessä arvioitiin toimenpiteiden päästövähennysvaikutuksia, kustannuksia, kustannustehokkuutta ja vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Vaikuttavuusarvioinnin perusteella ilmasto-ohjelmaan valittiin toimenpiteitä, joiden avulla on mahdollista vähentää päästöjä mahdollisimman paljon ja kustannustehokkaasti.

Ilmastokoordinaattorin tehtävänä on suunnitella, koordinoida ja toteuttaa kaupungin ilmastotyötä ja edistää työssään Joensuun kaupungin tavoitetta olla hiilineutraali vuonna 2025.

Ilmastokoordinaattorin tehtäviin sisältyy muun muassa Joensuun ilmasto-ohjelman päivittäminen, toteutus ja seuranta, kaupungin ilmastohankkeiden suunnittelu ja toteutus, Joensuun ilmastokumppanuusverkoston koordinointi ja kehittäminen, yhteistyöverkostojen toimintaan osallistuminen sekä ilmastoviestintä.

Tehtävä sijoittuu kaupungin konsernihallintoon, mutta ilmastokoordinaattori tekee tiivistä yhteistyötä ympäristönsuojeluyksikön, kaupunkikonsernin toimialojen ja tytäryhtiöiden, sekä eri sidosryhmien kanssa.

Joensuun kaupunkikonserni toteuttaa ilmastotoimenpiteitä talousarvion määrärahojen puitteissa. Konkreettiset toimenpiteet on esitelty kaupungin ilmasto-ohjelmassa.

Ilmastotyön koordinointiin on varattu resursseja 1 henkilötyövuosi. Ilmastotoimenpiteitä toteutetaan osana kaupunkikonsernin omaa toimintaa: esim. kävely- ja pyöräteiden rakentaminen ja kunnossapito sekä energiatehokkuustoimenpiteet kaupungin omistamissa rakennuksissa. Hankerahoituksella on tärkeä rooli ilmastotoimenpiteiden toteuttamisessa: kaupunki toteuttaa ilmastohankkeita, joissa omarahoitusosuus on yleensä 20–40 %, ja loput rahoituksesta (60–80 %) saadaan hankeavustuksena. Rahoitushakuja ja -mahdollisuuksia seurataan säännöllisesti ja hankerahoitusta haetaan aina sopivan tilaisuuden tullen.

Ilmasto-ohjelman toimenpiteiden kustannuksia ja vaikutuksia on arvioitu ilmasto-ohjelman päivittämisen yhteydessä, jotta resursseja voidaan kohdentaa kustannustehokkaasti. Arviointi osoittaa, että monilla ilmastotoimilla, erityisesti energiatehokkuustoimilla, voidaan saavuttaa myös kustannussäästöjä. Arvioinnin tulokset on luettavissa ilmasto-ohjelman liitteenä.

Tilinpäätökseen on koottu osio ilmasto- ja ympäristötoimenpiteiden toteutuneista vuosikustannuksista. Tilinpäätös laaditaan kultakin tilikaudelta maaliskuun loppuun mennessä ja julkaistaan kaupungin verkkosivuilla, kun se on hyväksytty: https://www.joensuu.fi/tilinpaatos.

Joensuun kaupunki on kumppanina Itä-Suomen yliopiston johtamassa 2035Legitimacy -hankkeessa, jota rahoittaa Suomen akatemia. Hanke paneutuu poikkitieteellisen tutkimuksen avulla mm. ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuuteen ja legitimiteettiin yleisellä tasolla, ilmastopolitiikan työllisyys- ja tulonjakovaikutuksiin, ilmastokansalaisuuteen käsitteeseen sekä kansalaisten ilmastopolitiikkaan osallistumisen esteisiin ja mahdollisuuksiin.

Joensuun kaupunki laati vuonna 2024 YK:lle vapaaehtoisen paikallisen kestävän kehityksen raportin (Voluntary Local Review, VLR). VLR-raportoinnin yhteydessä kartoitettiin kestävän kehityksen eri osa-alueiden, myös sosiaalisen kestävyyden toteutumista Joensuun kaupungin toiminnassa. VLR-raportti on yksi Joensuun kaupungin ilmasto-ohjelman toimenpiteistä. Lisätietoa kestävän kehityksen raportista ja itse raportin löydät täältä.

Ilmastotyötä tehdään Joensuussa yhteistyössä eri sidosryhmien, kuten kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen kanssa. Ilmastotyön sosiaalista kestävyyttä lisätään tarjoamalla eri toimijoille mahdollisuuksia osallistua ja saada äänensä kuuluviin esimerkiksi yhteisten hankkeiden ja kuntalaiskyselyjen avulla. 

Hiilinielut sitovat aktiivisesti hiilidioksidia ja metaania ilmakehästä. Hiilivarastoja ovat metsät ja muu biomassa (esim. turvemaat), joihin on sitoutunut hiilidioksidia. Lähde on nielun vastakohta, eli se tuottaa kasvihuonekaasuja ilmakehään.

Hiilinielujen säilyttäminen ja lisääminen on tärkeää Joensuun kaupungin ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Joensuun kaupunki on hiilineutraali, kun hiilinielumme ovat suuremmat kuin hiilidioksidipäästömme.

(Lähde: IBC-Carbon)

Turve, rusko- ja kivihiili sekä öljy ovat muodostuneet kuolleesta eloperäisestä aineksesta miljoonien vuosien kuluessa. Nämä fossiiliset aineet muodostavat yhdessä maaperään varastoituneen hiilen kanssa merkittävän hiilivaraston.

Fossiilisten polttoaineiden käyttö siirtää vähitellen geologisessa ajassa syntyneen hiilivaraston ilmakehään ilmastoa lämmittämään. Muun muassa energian tuotanto, liikenne, teollisuus, rakentaminen sekä rakennusten lämmittäminen vapauttavat hiilidioksidia ja metaania ilmakehään, kun niiden energia tuotetaan fossiilisilla eli uusiutumattomilla polttoaineilla.

Hiilitase on alueen kasvihuonekaasujen lähteiden ja nielujen summa. Jos tase on positiivinen, alue tuottaa lisää lämmittäviä kaasuja ilmakehään.

Joensuun hiilitasetta seurataan vuosittain. Tietoa alueen kasvihuonekaasupäästöistä ja hiilinieluista löydät täältä.

(Lähde: IBC-Carbon)

Päästöjen hyvittämisellä tarkoitetaan tekoja, joilla pyritään vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä tai lisäämään hiilen poistumista ilmakehästä tuottamalla tai hankkimalla ilmastoyksiköitä. Ilmastoyksiköiksi voi kutsua tekoja, jotka täyttävät ilmastoyksiköiden minimikriteerit. Näitä kriteerejä ovat lisäisyys, vankka perusura, vankka laskentamenetelmä, päästöihin ja hillintätuloksiin liittyvä seuranta ja 
raportointi, riippumaton todentaminen, pysyvyys, hiilivuodon välttäminen, kaksoislaskennan välttäminen (kaksinkertainen liikkeellelasku, käyttö ja/tai hyväksiluku) ja merkittävän haitan välttäminen (ns. do no significant harm -periaate, DNSH). Tarkemmin päästöjen hyvittämisestä voit lukea Valtioneuvoston julkaisemasta Oppaasta vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden hyviin käytäntöihin.

Joensuun kaupungin ilmastotyössä ensisijaista on kuitenkin ilmastonmuutoksen hillitseminen päästöjä vähentämällä. Kaikkien päästöjen vähentäminen ei kuitenkaan ole mahdollista, jolloin laskennallisen hiilineutraaliuden saavuttamiseksi tulee jäljelle jäävät päästöt sitoa alueen hiilinieluihin, tai niiden ollessa riittämättömät hyvittää loput päästöistä paikallisilla hiilinielu- ja päästöhyvityshankkeilla.

Joensuun kaupungille on perustettu ilmastotili-järjestely, jonka kautta voidaan rahoittaa paikallisia hiilinielu- ja päästöhyvityshankkeita. Joensuun kaupunki on pilottikuntana KUNTANIELU-hankkeessa, jossa pilotoidaan ilmastotilin käyttöä paikallisen hiilinieluhankkeen rahoittamiseksi. Jatkossa kuka tahansa voi osallistua hiilinielu- ja päästöhyvityshankkeiden rahoittamiseen ilmastotilin kautta.

Päästöhyvitysten EU- ja kansallinen sääntely (pelisäännöt, kompensaatioiden kriteerit ja todentaminen) on vasta kehittymässä. Vapaaehtoisten päästökompensaatioiden tarjoajia on tällä hetkellä lukuisia. On kuitenkin tärkeää varmistua kompensaatiotoimijan luotettavuudesta sekä siitä, että päästöhyvitykset täyttävät ilmastoyksiköiden minimikriteerit.

Ilmastotili on Joensuun kaupungin tilijärjestely, jonka tavoitteena on mahdollistaa hiilinielujen kasvattaminen ja päästöjen hyvittäminen paikallisesti. Ilmastotilille kerätään rahaa, jotka ohjataan paikallisiin hiilinieluhankkeisiin. Ilmastotilin varoilla toteutetaan paikallisia metsitys-, kosteikkoviljely-, ja hiilensidontahankkeita Joensuun alueella. Rahankäytöstä päättää konsernihallinto ja kaupunginhallitus.

Joensuun kaupunki on pilottikuntana KUNTANIELU-hankkeessa, jossa pilotoidaan ilmastotilin käyttöä paikallisen hiilinieluhankkeen rahoittamiseksi. Jatkossa kuka tahansa voi osallistua hiilinieluhankkeiden rahoittamiseen ilmastotilin kautta.

Ilmastotilin kautta ei ohjata rahaa tutkimukseen tai uusiin yritysideoihin, eikä esimerkiksi yksityishenkilöiden metsäpalstojen hoitotoimenpiteisiin. Tällaisiin toimiin on saatavilla tukea ja avustusta mm. valtion taholta.

Uusiutuvalla energialla tarkoitetaan energiamuotoja, jotka ovat peräisin uusiutuvista lähteistä. Uusiutuvaa energiaa ovat aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergia, maalämpö sekä aalloista ja vuoroveden liikkeistä saatava energia. Bioenergiaa ovat puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat, biokaasu ja kierrätyspolttoaineiden biohajoava osa. 

Uusiutuvien energiamuotojen tuotannossa hyödynnetään yleensä luonnon omia jatkuvia prosesseja, kuten auringonpaistetta, tuulta tai virtaavaa vettä. Uusiutuvien energiamuotojen käyttöä tulisi suosia, sillä niitä käyttämällä voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä sekä luonnonvarojen käyttöä. 

(Lähteet: Motiva Oy)

Uusiutumattomia energianlähteitä ovat fossiiliset polttoaineet, kuten öljy, maakaasu ja kivihiili. Lisäksi uusiutumattomiin energianlähteisiin kuuluvat ydinvoima sekä turve. Ydinvoima on uusiutumatonta, sillä siinä energia saadaan uraanista, joka on kallioperästä tai merivedestä eroteltu alkuaine. Myös soilta saatava turve luokitellaan uusiutumattomaksi energianlähteeksi, sillä sen uusiutuminen on niin hidasta, jopa tuhansia vuosia.  

Fossiilisilla polttoaineilla tarkoitetaan polttoaineita, jotka ovat muodostuneet biomassasta ja varastoituneet maaperään miljoonia vuosia sitten. Fossiilisten polttoaineiden käyttö tuottaa ilmakehään hiilidioksidia, joka kiihdyttää ilmaston lämpenemistä. 

(Lähteet: Peda.net, Tilastokeskus) 

Joensuun kaupungin tavoitteena on, että kaupunkikonsernin omaa uusiutuviin energianlähteisiin pohjautuvaa energiantuotantoa lisätään ja kuntalaisia, yrityksiä ja yhteisöjä kannustetaan siirtymään uusiutuvalla energialla tuotettuun sähköön.

Joensuun kaupungin ilmasto-ohjelman tavoitteena on, että Joensuussa kulutettu sähkö perustuu pääosin uusiutuviin energianlähteisiin vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteiden saavuttamiseksi tehtäviin toimenpiteisiin kuuluvat esimerkiksi aurinkoenergian sekä maalämmön ja ilma- ja ilmavesilämpöpumppujen nykyistä laajempi hyödyntäminen, tiedottaminen ja viestintä, sekä energiayhteisöjen edistäminen. Uusiutuviin energianlähteisiin pohjautuvaa energiantuotantoa voidaan hyödyntää muun muassa kiinteistöjen lämmityksessä. 

Suurin osa liikenteen päästöistä aiheutuu tieliikenteestä. Tieliikenteen päästöt jaetaan henkilöliikenteeseen (henkilöautot, pakettiautot, moottoripyörät, mopot ja mopoautot) sekä raskaaseen liikenteeseen (kuorma-autot ja linja-autot). Joensuussa tieliikenne aiheutti vajaa 24 % kaupungin kokonaispäästöistä vuonna 2022. Tieliikenteen lisäksi päästöjä aiheutuu vesi-, rautatie-, ja lentoliikenteestä. Kunnat voivat vaikuttaa tieliikenteen päästöihin mm. kehittämällä joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuutta sekä edistämällä autokannan uudistumista sähköiseksi ja vähäpäästöiseksi. 

Kestävällä liikkumisella tarkoitetaan ympäristön ja yhteiskunnan kannalta suotuisia kulkutapoja, jotka ovat myös taloudellisia, sujuvia ja turvallisia sekä liikkujan terveyttä kohentavia. Useimmiten sillä tarkoitetaan kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä. 

(Lähde: Motiva Oy) 

Joensuu pyrkii edistämään omalta osaltaan jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen suosimista liikkumismuotoina. Vuonna 2017 valmistui pyöräilyn ja jalankulun kehittämissuunnitelma 2030, minkä tavoitteena on edistää pyöräilyn ja jalankulun olosuhteita sekä lisätä merkittävästi pyöräilyn ja jalankulun suosiota liikkumismuotoina. Kehittämissuunnitelmassa on määritelty mm. pyöräilyn pää- ja aluereitit, kunnossapidon periaatteet sekä kehittämistoimenpiteet ja arviot näiden vaikutuksista. 

Joensuussa kaikista arjen matkoista vähintään 3 matkaa 10:stä (32 %) tehdään pyöräillen. Pyöräilyn kulkutapaosuus onkin yli 3-kertainen maan keskiarvoon verrattuna. Myös jalankulun osuus on merkittävä (14 %). Kävelyn ja pyöräilyn strategian tavoitteena on näiden kulkumuotojen osuuden edelleen kasvattaminen. Jalankulun ja pyöräilyn kulkuyhteyksiä sekä niiden turvallisuutta ja esteettömyyttä kehitetään kunnostamalla ja täydentämällä pyörätieverkostoa ja kävelyalueita sekä tehostamalla niiden talvihoitoa. Myös polkupyörien pysäköintiä kehitetään.

Vuonna 2020 julkaistiin myös Joensuun kestävän liikkumisen ja JOJO-liikenteen kehittämisohjelma 2025. Kehittämisohjelman tavoitteena on lisätä kävellen, pyöräillen tai joukkoliikenteellä tehtävien matkojen määrää sekä vähentää yksityisautoilua.  

Kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä edistetään myös erilaisin kampanjoin, esimerkiksi Liikkujan viikon tai Pyöräilyviikon aikana Joensuun torilla järjestettävillä ilmaisilla pyöränhuoltotapahtumilla. Joensuun pääkirjastolle on perustettu myös kuormapyörälainaamo.

Kuormapyörät ovat maailmalla suosittuja tavaroiden ja pienten lasten kuljettamista varten. Parhaimmillaan kuormapyörä korvaa käytössä auton ja on siten tehokas keino päästöjen pienentämiseen.  

Joensuussa sähköavusteisen kuormapyörän voi lainata käyttöönsä kirjastolta. Vaara-kirjastoissa on vuodesta 2021 alkaen ollut lainattavissa kolme sähköavusteista kuormapyörää. Pyöristä kaksi on lasten ja tavaroiden kuljetukseen soveltuvia laatikkopyöriä ja yksi enintään kahden henkilön kyyditsemiseen tarkoitettu riksapyörä. Pyörien laina-aika on viikko ja niitä lainataan vain täysi-ikäisille asiakkaille. Tällä hetkellä pyörät ovat lainattavissa Joensuun pääkirjastolta. Lainaamon pyöriin ja lainaamisen käytäntöihin voi tutustua Vaara-kirjastojen nettisivuilla osoitteessa https://vaara.finna.fi/Content/lainattavatesineet. 

Ilmastokumppanuus on yhteistyötä hiilineutraalin kaupungin ja yhteisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi sekä yritysten kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Joensuun ilmastokumppanuusverkostossa luodaan yhteistyötä ja uusia toimintatapoja kaupungin, yritysten ja yhteisöjen välille. Ilmastokumppanina paikalliset yritykset ja yhteisöt kehittävät toimintaansa ilmastoystävälliseksi esimerkiksi vähentämällä päästöjä tai kehittämällä ilmastoystävällisiä tuotteita ja palveluja.

Ilmastokumppanuusverkosto tarjoaa jäsenilleen työkaluja ja tietoa vähähiilisen toiminnan ja päästöjen vähentämisen tueksi. Ilmastokumppanuusverkoston kanssa pidetään säännöllisiä verkostotapaamisia ja aamukahvitilaisuuksia, ja kumppaneille järjestetään tietoiskuja, webinaareja, koulutusta ja työpajoja ajankohtaisista ilmastoteemoista. Lisäksi kumppaneille viestitään uutiskirjeellä ajankohtaisista yritysmaailman ilmastouutisista sekä tuki- ja rahoitusmahdollisuuksista.

Ilmastokumppaniksi liittyvä yritys tai yhteisö allekirjoittaa ilmastositoumuksen Joensuun kaupungin kanssa. Ilmastositoumus on vapaaehtoinen sopimus, jossa yritys sitoutuu muuttamaan toimintaansa ilmastoystävällisemmäksi itse valitsemillaan toimenpiteillä.

Lue lisää ja tule mukaan!

Ilmastovahti on verkkosivu, jossa on mahdollista seurata Joensuun ilmastotavoitteiden edistymistä. Joensuun pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2025 mennessä ja kaupungin ilmastotavoitteet ja konkreettiset toimenpiteet niiden saavuttamiseksi on määritelty kaupungin ilmasto-ohjelmassa.  

Ilmastovahdissa voit tarkastella toimenpiteitä, joita kaupunki toteuttaa ilmastotavoitteidensa saavuttamiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Ilmastovahtiin on koottu myös tavoitteiden etenemistä kuvaavia mittareita. Ilmastovahtia täydennetään ja päivitetään säännöllisesti.

Yksittäisellä kuntalaisella on monia mahdollisuuksia toimia ilmastoystävällisemmin. Riippuen elämäntilanteestasi voit kokeilla esimerkiksi autoilun vähentämistä ja korvaamista pyöräilyllä tai joukkoliikenteellä, liharuokien korvaamista kasvisruoalla, käytettyjen tavaroiden ostamista uusien sijaan, ja aktiivista jätteiden lajittelua ja kierrätystä. Äänestämällä kunnallis- ja eduskuntavaaleissa kuntalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa myös ilmastoasioita koskevaan päätöksentekoon. On myös tärkeää jakaa vinkkejä muille ja omalla esimerkillä kannustaa muita toimimaan ilmastoystävällisesti.

Joensuun kaupungin ilmastotyötä esittelevältä Climate Joensuu -sivustolta löydät vinkkejä arjen ilmastotekoihin: Meidän vinkit. Sivustolla on paljon tietoa ilmastotyöstä ja vinkkejä yksittäisten kuntalaisten ilmastotoimiin. Meidän vinkit -osiosta löydät tietoa siitä, miten voit liikkua, asua, syödä, harrastaa ja kuluttaa tavaroita ja palveluita ilmastoystävällisemmin. Tutustu myös somekanaviimme, joissa jaetaan vinkkejä ilmastotekoihin: @climatejoensuu (Facebook), @climatejoensuu (Instagram).

Oman toimintansa ilmastovaikutuksia voi selvittää esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen Ilmastodieetti-laskurin avulla. Laskuri antaa vinkkejä siihen, miten voit omalta osaltasi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja toimia arjessa ilmastoystävällisemmin. Myös Sitran elämäntapatesti antaa erinomaisia vinkkejä arjen ilmastotoimiin.

Kaavojen laatimisvaiheessa voidaan selvittää kaavojen toteuttamisen hiilijalanjälki sekä hiilitase (päästöt ja nielut), ja tätä kautta löytää vähähiilisempiä ratkaisuja. Kaavoituksen kautta voidaan edistää mm. kestävää liikkumista ja vähähiilisiä energiaratkaisuja. Kaupunkirakenneteen tiivistäminen tukee ilmastotavoitteita kun liikkumisen tarve vähenee. Viheralueet toimivat hiilinieluina, ovat osa monimuotoista kaupunkiluontoa ja tärkeitä alueita myös viihtyvyyden ja hyvinvoinnin kannalta. Vuoropuhelu eri sidosryhmien kanssa on tärkeää.

Ekologisen kompensaation avulla ihmisen toiminnasta luonnon monimuotoisuudelle yhtäällä aiheutunut haitta hyvitetään lisäämällä luonnon monimuotoisuutta toisaalla. Ekologinen kompensaatio on menettely, jossa esimerkiksi rakentamisen tai teollisuuden luonnon monimuotoisuudelle aiheuttama haitta hyvitetään lisäämällä luontoarvoja toisaalla. Luontoarvojen lisääminen voi olla esimerkiksi maatalouden perinneympäristöjen kunnostamista, ojitettujen soiden ennallistamista tai metsien lahopuun lisäämistä. Kompensaatio toteutetaan ennallistamalla, kunnostamalla tai suojelemalla elinympäristöjä. Lähtökohtana on, että kompensaation maksaa haitan aiheuttaja, esimerkiksi yritys, kunta tai valtio. (Lähteet: Ympäristöministeriö, Sitra.)

Joensuu on mukana Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) Ekologisen kompensaation pilotointi -hankkeessa. Joensuun kaupunki pilotoi hankkeessa ekologisen kompensaation käyttöönottoa Multimäki 3 -alueella.

Joensuun kaupunki on sitoutunut ilmastonmuutoksen hillintään ja sen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2025 mennessä, mikä tarkoittaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 60 prosentilla vuoden 2007 tasosta. Kunnianhimoisista tavoitteista ja hillintätoimien onnistumisesta huolimatta ilmastonmuutokseen sopeutuminen on välttämätöntä, sillä yhteiskunnan haavoittuvuus tulee lisääntymään ilmastonmuutoksen edetessä. Ilmastonmuutos lisää sään ääriolosuhteita, kuten rankkasateita, myrskyjä ja kuivuutta. Ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä ovat vesistöihin ja vesienhallintaan liittyvät riskit (esim. hulevesitulvat), ilmaston lämpenemiseen liittyvät riskit (esim. helteet), biologiset riskit (esim. vieraslajit) sekä myrskyt. Hyvin suunniteltujen ja onnistuneiden sopeutumistoimien avulla kuntien on mahdollista mukautua odotettavissa oleviin ja jo tapahtuneisiin ilmastollisiin muutoksiin joko hyödyntämällä etuja tai minimoimalla haittoja. Kunnat ovat keskeisessä asemassa ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.  

Joensuu laati suunnitelman ilmastonmuutokseen sopeutumisesta vuoden 2023 lopulla. Sopeutumissuunnitelma pohjaa riskikartoitukseen, jossa on tunnistettu Joensuun aluetta merkittävimmin uhkaavat ilmastonmuutoksen riskit. Nämä ovat lämpötilan muutoksiin, sateisiin ja tulvavesiin liittyvät riskit sekä ekosysteemiin, luonnon monimuotoisuuteen, tauteihin ja tuholaisiin liittyvät riskit.

Uudessa suunnitelmassa on asetettu toimenpiteet, joilla kaupunki voi reagoida ja varautua riskeihin. Esimerkiksi kuumuusjaksot lisääntyvät tulevaisuudessa. Kaupunki pyrkii huomioimaan tämän rakentaessaan ja korjatessaan kuumuudelle herkkiä kohteita, kuten päiväkoteja ja kouluja.

Jatkossa Joensuussa sopeutumissuunnitelma on tarkoitus sisällyttää kaupungin ilmasto-ohjelmaan. Joensuun ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmaan pääsee tutustumaan täällä (linkki).

Myös Joensuun ilmasto-ohjelmassa sopeutuminen on nostettu yhdeksi ohjelman teema-alueista. Lisäksi teemaan liittyy kaupungin laatima hulevesiohjelma, jonka myötä suunnittelussa sekä rakentamisessa suositaan aiempaa enemmän vettä läpäiseviä pintoja.