Sisältöjulkaisija

angle-left Joensuun päästöt vuodelta 2021 laskettu – kuluttajien hiilijalanjäljestä entistä tarkempaa tietoa

Joensuun päästöt vuodelta 2021 laskettu – kuluttajien hiilijalanjäljestä entistä tarkempaa tietoa

Joensuu on laskenut kaupungin alueelta aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt vuodelta 2021. Päästöjen kokonaismäärä oli 425,7 tuhatta tonnia, jossa on nousua edeltäneestä vuodesta 9,9 tuhatta tonnia. Eniten päästöt kasvoivat kaukolämmön tuotannossa ja teollisuudessa.

Kaukolämmön päästöt eivät vähentyneet odotetusti vuonna 2021, koska lämmitystarve oli Suomessa suuri. Teollisuudessa päästöjen kasvua selittää erityisesti lisääntynyt sähkönkulutus, mutta muuten teollisuuden päästöjen nousuun raportti ei tarjoa syventävää tietoa.

Kaaviokuva, jossa näkyy Joensuun päästökehitys vuodesta 2007 alkaen. Päästökehityksen suunta on ollut laskeva. Vuonna 2007 päästöjen kokonaismäärä oli 660,8 tuhatta tonnia, ja vuonna 2021 425,7 tuhatta tonnia.

Kuva: Joensuun päästökehitys vuodesta 2007 alkaen

 

Joensuun suurimmat päästölähteet ovat tieliikenne, teollisuus ja kaukolämmön tuotanto. Vuosien 2020 ja 2021 välillä tieliikenteen päästöt vähenivät eniten muihin verrattuna. Suomessa autoilu on vähentynyt vuodesta 2018 alkaen. Tieliikenteen päästöihin on voinut vaikuttaa myös liikkumisen väheneminen koronapandemian aikana.

Ennakkotietojen mukaan vuoden 2022 päästölukujen pitäisi taas taittua laskuun. Niissä tiedossa ei ole arvioitu teollisuuden osuutta.

Kaaviokuva, jossa näkyy Joensuun päästöjen jakautuminen vuonna 2021. Päästöt syntyivät: tieliikenne 39%, kaukolämpö 21%, erillislämmitys 11%, kuluttajien sähkönkulutus 9%, maatalous 7%, sähkölämmitys 7%, jätehuolto 6% ja maalämpö 0%

Kuva: Joensuun päästöjen jakautuminen vuonna 2021

Joensuulaisten kulutuksen hiilijalanjäljestä uutta tietoa

Joensuun kaupunki on selvittänyt myös joensuulaisten kulutuksesta aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt, eli hiilijalanjäljen nyt toista kertaa. Laskenta toteutettiin osana Kulma-hanketta, jossa kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt laskettiin vuosilta 2020 ja 2022. Hankkeeseen osallistui 20 kuntaa.

Kulutuksen hiilijalanjälki koostuu energiankulutuksesta, rakentamisesta, liikkumisesta, ruoasta sekä tavaroiden ja palveluiden hankinnasta.

– Nyt toisella kierroksella saimme kehitettyä laskentaa ja se tarjoaa aikaisempaa kattavammin tietoa teiden, katujen ja siltojen rakentamisesta sekä liikkumisesta kotimaan lentoliikenteen sekä huviveneiden osalta. Mielenkiintoisena yksityiskohtana myös mökkeilyn vaikutuksia kulutuksen päästöihin on tarkasteltu, kertoo projektipäällikkö Emma Liljeström laskennan toteuttaneesta Sitowisesta.

Kulutuksesta aiheutuneet päästöt lisääntyivät Joensuussa vuosina 2020–2022. Viime vuonna päästöt olivat 7,95 tonnia asukasta kohden, kun vuonna 2020 luku oli 7,56 tonnia. Merkittävimpiin kulutuksen päästölähteisiin kuuluivat Joensuussa ruoka ja energia.

Kaupungilla mahdollisuus vaikuttaa

Kulutuksen päästöjen vähentämisessä on valtava potentiaali, mutta se edellyttää muutoksia ihmisten käyttäytymisessä. Kunnilla on mahdollisuus tukea asukkaitaan ilmaston kannalta kestävissä valinnoissa panostamalla julkiseen liikenteeseen, ruokailuun ja tarjoamalla vähäpäästöistä kaukolämpöä. Lisäksi kunnat voivat vaikuttaa viestinnällä ja tiedotuksella.

– Kuluttajien valinnoissa merkittävä mahdollisuus päästövähennyksiin liittyy ruokaan. Kuntien vaikutusmahdollisuudet piilevät ilmastovaikutuksiltaan vähäisemmässä, kasvispainotteisessa päiväkoti-, koulu- ja työpaikkaruokailun tarjoamisessa, selvittää Luken erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri.

Joensuun kaupunki tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2025 mennessä. Tavoitevuosi on Suomen kuntien ja kaupunkien kunnianhimoisin. Joensuun kaupungin viikoittaista päästötietoa voi seurata osoitteessa www.joensuu.fi/hiilineutraali-joensuu-2025.

Lisätietoa KULMA-hankkeesta ja sen tuloksista on osoitteessa www.sitowise.com/fi/uutiset/kulutuksen-paastolaskennassa-otettiin-jalleen-kehitysaskelia