Joensuun kaupunki tutkii ja seuraa liikenteen kehitystä sekä sen ympäristö- ja turvallisuusvaikutuksia vuosittain. Mukana ovat niin autoliikenne, pyöräily, jalankulku kuin joukkoliikenne.
Nyt kaupunki on julkaissut ensimmäisen laajan liikennekatsauksen. Tutkimustietoja käytetään apuna liikennesuunnittelussa, kaavoituksessa, katujen suunnittelussa ja kunnossapidossa. Vastaava katsaus on tarkoitus jatkossa laatia vuosittain.
– Liikennetiedon kerääminen on kaupunkien normaalia toimintaa, ja tällaisella laajemmalla katsauksella saadaan tuota tietoa esitettyä kaupunkilaisille selkeämmässä ja luettavammassa muodossa, sanoo kaupunkiympäristöjohtaja Ari Varonen.
Ensimmäisen liikennekatsauksen erityiseksi teemaksi valittiin polkupyöräonnettomuudet. Seuraaviin katsauksiin valitaan muita, vaihtuvia ajankohtaisia teemoja. Katsaukseen kerättävät perustiedot liikenteestä pidetään kuitenkin ennallaan, että vertailtavuus säilyy.
Polkupyöräonnettomuuksia on eniten taajamissa ja erityisesti suojateiden kohdalla. Poliisin raportoinnin perusteella riskitekijöitä ovat etenkin liikennesääntöjen huono tuntemus ja säännöistä piittaamattomuus sekä liikenteen puutteellinen havainnointi.
Yleisin polkupyöräilijän ja autoilijan välinen onnettomuus on tapahtunut etuajo-oikeutetun kadun rinnalla kulkevan pyörätien ja kärkikolmiollisen sivukadun (suojatie) tai vastaavan tonttitien risteämiskohdalla, missä pyörätietä risteävän autoilijan on aina väistettävä.
Toisena yleisenä tapahtumapaikkana on ollut tasa-arvoisten katujen risteyksessä pyörätien jatkeena oleva suojatie, jossa pyöräilijä on ollut useammin ilmeisen tietämätön väistämisvelvollisuudestaan.
– Onnettomuustiedoista voi päätellä, että pyörätie- ja katuverkon risteämisissä alhaiset ajonopeudet ja yksinkertaiset liikennesäännöt ovat tärkeimmät parannustoimet. Vilkkaissa risteyksissä kiertoliittymä ja asuntokaduilla pyöräkatumalli edistävät näitä molempia, sanoo kaupungin liikenneinsinööri Jarmo Tihmala.
Muissa pyöräteiden ja ajoratojen risteämisissä väistämissääntöjen selkeyttä ja riittävän alhaista ajonopeutta voidaan edistää muilla rakenteellisilla toimilla, kuten korottamalla suojatie tai risteysalue ja tarvittaessa väistämistä osoittavilla liikennemerkeillä.
Autoistuminen jatkanut kasvuaan – silti kestävät kulkumuodot lisänneet suosiotaan
Joensuun autoistuminen on jatkanut pitkäaikaista ja tasaista kasvua. Vuonna 2019 joensuulaisten omistuksessa oli 71 henkilöautoa 100 joensuulaista kohti, kun vuonna 2010 luku oli 60. Omistusaste on kasvanut vuosikymmenen aikana keskimäärin 1,7 prosenttia vuodessa. Luku on korkeampi kuin Suomessa keskimäärin.
Siltojen autoliikenne väheni kuitenkin vuodesta 2017 vuoteen 2019 noin viisi prosenttia. Autoliikenteen muutosta selittää kehätien vetovoima sujuvana ohikulkutienä. Kehätiellä autoliikenteen kasvua oli samaan aikaan 3,5 prosenttia.
Kestävät kulkumuodot ovat autoistumisesta huolimatta lisänneet suosiotaan. Joensuun seudun joukkoliikenteen matkustajamäärät vuonna 2019 olivat 16 prosenttia vuoden 2016 ja 6,6 prosenttia vuoden 2017 lukuihin verrattuna.
Joensuun sisäisissä matkoissa jalankulun ja pyöräilyn rooli on tärkeä 45 prosentin kulkutapaosuudellaan (HLT 2016).
Joensuun maantie- ja katuverkolla on liikenteen turvallisuuden kehitys ollut positiivista viime vuosikymmenenä. Viime vuosina henkilövahinko-onnettomuuksia on tapahtunut vuositasolla hieman yli 50, joista reilut 30 on ollut katuverkon onnettomuuksia. Vastaavat onnettomuusluvut olivat vuosikymmenen alkuvuosina hieman yli 80 ja 50.
Liikennekatsaus on nähtävissä kokonaisuudessaan osoitteessa www.joensuu.fi/liikenneturvallisuus.