Talouden sopeutus 2024, Tulojen kerryttäminen ja avustaminen, sivun otsikko

Tulojen kerryttäminen ja avustaminen

Talouden sopeutus 2024 – Tulojen kerryttäminen ja avustaminen

Kaupunki rahoittaa palvelutuotantonsa pääosin verotuloilla sekä valtionosuuksilla. Kuntien verotulot koostuvat ansiotuloista maksettavasta kunnallisverosta, osuudesta yhteisöveron tuottoon ja kiinteistöverosta. Valtionosuusjärjestelmän kautta valtio osallistuu lakisääteisten kuntien vastuulle kuuluvien peruspalvelujen rahoitukseen. Valtionosuudet määräytyvät tiettyjen laskennallisten perusteiden mukaisesti. Hyvinvointialueuudistuksen myötä valtionosuuksien määrä aleni merkittävästi.

Joensuun kaupungin keräämät maksut

Verotulojen ja valtionosuuksien lisäksi kaupunki saa tuloja keräämällä maksuja tuottamistaan palveluista. Tällaisia tuloja ovat muun muassa vesimaksut, varhaiskasvatusmaksut ja liikunta- ja kulttuuripalveluista sekä joukkoliikenteen käytöstä kerättävät maksut.

Kaupungin saamiin tuloihin luetaan myös avustusluontoiset tulot, kuten esimerkiksi ulkopuolinen hankerahoitus. Lisäksi kaupunki saa tuloja omistamiensa tilojen ja tonttien vuokraamisesta sekä omaisuutensa myynnistä (esimerkiksi puunmyynnistä saatavat tulot).

Tuloihin kirjataan myös muilta kunnilta saatavat korvaukset kaupungin näille järjestämistä palveluista, esimerkiksi kirjasto- ja kansalaisopistotoiminnasta.
 


Maksut osana talouden sopeutusta

Osana talouden sopeutustyötä tarkastellaan veroperusteiden lisäksi myös kaupungin palveluista keräämien maksujen tasoa. Osa maksuista perustuu lainsäädäntöön ja maksujen taso ei ole vapaasti kaupungin itse päätettävissä. Esimerkiksi varhaiskasvatusmaksujen tasosta on säädetty lailla. Myös esimerkiksi pysäköintivirhemaksun enimmäismäärä perustuu lakiin ja maksun korotus edellyttää asiasta vastaavan ministeriön päätöstä.

Vaikka maksut ovat selkeästi verotuloja tai valtionosuuksia pienempi tuloerä, on niillä vaikutusta talouden kokonaisuuteen. Esimerkiksi joukkoliikenteen tulot – sopimuskunnilta saadut korvaukset, matkustajien lippumaksut sekä valtionavustus joukkoliikenteeseen – olivat lähes kahdeksan miljoonaa euroa ja pysäköintivirhemaksuja kaupunki keräsi yli 700 000 euroa.

Osa maksuista on kaupungin päätösvallassa, kuten kulttuuri- ja liikuntapalveluista tai joukkoliikenteen käytöstä kerättävät maksut.

Kaupungin palveluiden maksuista päätettäessä huomioidaan taloudellisen tulotavoitteen lisäksi myös muita näkökohtia, esimerkiksi joukkoliikenteen maksujen taso pyritään pitämään sellaisena, että se kannustaa joukkoliikenteen käyttöön ja edistää siten myös ilmastotavoitteita.