Avoin data

Julkisen tiedon avaaminen on tärkeä osa älykkään kaupungin toimintaa. Joensuun kaupunki on avannut avoimen datan julkaisupalvelun, jota laajennetaan koko ajan. Palvelussa on tietoa liittyen mm.:

• Energiaan
• Paikkatietoon
• Liikenteeseen
• Rakennuksiin

Aivan kaikkea tietoa kaupunki ei voi laittaa julkiseksi kaupungin toimintaa koskevan sääntelyn vuoksi.

Avoin data on erilaisten tietojärjestelmien tietoa ja kaikilla on siihen maksuton pääsy. Avointa dataa käyttämällä yritykset ja kehittäjät voivat luoda uusia palveluita ja uutta liiketoimintaa.

Hankinnoilla tuetaan innovaatioita

Joensuun kaupunki on sitoutunut innovatiivisiin hankintoihin ja niiden edistämiseen. Tämä tarkoittaa, että kaupungin hankinnoissa ja investoinneissa painotetaan uusia ratkaisuja kun se vain on mahdollista.

Innovatiivisilla hankinnoilla kaupunki kannustaa yrityksiä aktiiviseen tuotekehitykseen, mikä parantaa yritysten kilpailukykyä. Ostamalla uusia ratkaisuja kaupunki myös kantaa osan yrityksen tuotekehityksen riskistä. Lisäksi yritys pääsee testaamaan uutta ratkaisuaan laajemmassa mittakaavassa ja saa tuotteelleen näyteikkunan. Esimerkiksi innovaatiokilpailut ovat myös kaupungeille hyvä tapa löytää uusia ratkaisuja.

Joensuu City Challenge

Kansainvälisessä Joensuu City Challenge -innovaatiokilpailussa etsittiin uusia ratkaisuja Joensuun keskustaan. Kilpailussa oli neljä haastetta, jotka jätetiin mahdollisimman avoimiksi. Haasteille annettiin vain väljä alue ja aihepiiri, jotta yritykset voisivat tarjota ratkaisujaan mahdollisimman monipuolisesti.

Kilpailun neljä voittajaratkaisua toteutettiin Joensuussa 2018–2019. Kööpenhaminalainen Leapcraft toimitti Joensuuhun ilmanlaatua mittaavan sensoriverkon. Barcelonalaisen Ctrl4Environ konenäköratkaisu antaa tietoa ihmisten liikkumisesta torilla ja kävelykadulla. Sveitsiläinen Parquery puolestaan tarjosi konenäköön perustuvan pysäköintiratkaisun, jota testataan kahdessa kohteessa Joensuussa.

Neljäs voittajaratkaisu oli suunnitelma keinotekoisen surffiaallon rakentamisesta Pielisjokeen siirrettävällä siipirakenteella. Ratkaisua testattiin kesällä 2018 mutta tarkasta suunnittelusta huolimatta Pielisjoen poikkeuksellisen pieni virtaama ei saanut aaltoa nousemaan riittävän suureksi. Tapaus on hyvä esimerkki siitä, miksi innovaatioiden tukemista tarvitaan: huolelliset ennakkolaskelmatkaan eivät korvaa sitä, että ratkaisuja päästään testaamaan todellisessa ympäristössä.

Tontinluovutuskilpailu

Penttilänrannan uuden asuinalueen kerrostalotontit ovat olleet suosittuja. Vuonna 2017 yhdestä alueen tontista järjestettiin tontinluovutuskilpailu, jossa arviointikriteerinä olivat hinnan sijaan muun muassa talon arkkitehtuuri sekä uudet ja innovatiiviset ratkaisut.

Lue lisää tontinluovutuskilpailusta Penttilänrannan sivulta.

Älykäs valaistus säästää energiaa

Automaattisesti kirkastuvilla ja himmenevillä katuvaloilla voidaan säästää huomattava määrä energiaa. Joensuussa tätä on testattu Penttilänrannassa, jossa kävelytien valaistus on varustettu liikkeentunnistimilla. Sensorit reagoivat lähestyvään kävelijään tai pyöräilijään, jolloin valo kirkastuu. Kulkijan ohitettua valopylvään valo himmenee jälleen. Sähkönkulutus on noin 70 prosenttia pienempi kuin koko ajan kirkkaana palavilla valoilla.

Joensuussa valaistuksen kuluttamaa energiaa on saatu pienennettyä myös toisin keinoin. Kaupungin katuvaloista suuri osa on vaihdettu LED-valoihin. Myös loput valot vaihdetaan sitä mukaa, kun vaihtotarvetta ilmenee. LED-valoissa on viisiportainen himmennys, jolloin valaistus on esimerkiksi yöaikaan himmeämpi kuin vilkkaampina aikoina. Näillä toimilla valaistuksen käyttämää energiaa on saatu putoamaan jopa 40 prosenttiin aikaisemmasta.

Allianssimalli kannustaa kehittämään

Vuoden 2018 alusta asti Joensuun ulkovalaistuksen ja liikennevalojen ylläpitoa sekä rakentamista on tehty kevennetyllä allianssimallilla. Allianssimallin käyttö tämän tyyppisissä tehtävissä on ensimmäinen laatuaan Suomessa.

Allianssimallissa tilaaja eli kaupunki ja palveluntarjoaja jakavat yhdessä riskit ja hyödyt sopimuksessa määritetyllä tavalla. Jos sovituista tavoitteista jäädään, palveluntarjoaja maksaa kaupungille sanktion. Jos tavoitteet taas ylittyvät, maksaa kaupunki palveluntarjoajalle bonuksen.

Joensuun valaistusallianssissa mittareina käytetään energiansäästöä, asiakastyytyväisyyttä sekä vikojen korjausten nopeutta. Allianssimalli kannustaa kehittämään toimintaa ja esimerkiksi energiankulutus on allianssin aikana pienentynyt jo 12 %.

Infran suunnittelussa käytetään digimalleja

Joensuussa kaikki infrastruktuurin suunnittelu tehdään mallipohjaisesti. Inframalleissa rakennettu ympäristö esitetään kolmiulotteisesti digitaalisessa muodossa kaikkine ominaisuustietoineen.

Tavoitteena on yksi malli, josta löytyy kaupungin kaikki olemassa oleva infra. Tätä kaupunkimallia rakennetaan koko ajan uusien suunnitelmien myötä. Tulevaisuudessa kaikki suunnittelu tehdään suoraan kaupunkimalliin, siinä jo olevan tiedon pohjalta.

Mallipohjaisen suunnittelun myötä katutöiden urakoitsijoilta vaaditaan koneohjausta. Koneohjauksessa suunnittelutieto tulee suoraan työtä tekevään koneeseen. Toisaalta taas tarkka tieto rakentamisen toteumasta saadaan suoraan kaupunkimalliin.

Laajat kehitysmahdollisuudet

Mallipohjainen suunnittelu ja koneohjaus tehostavat infran rakentamista. Ennen kaikkea hyötynä on suurempi tarkkuus, kun esimerkiksi maanalaiset risteymät saadaan kuvattua ja paikallistettua entistä paremmin.

Kaupunkimalli mahdollistaa tulevaisuudessa monenlaista kehittämistä. Malliin voidaan liittää esimerkiksi liikennetietoa. Rajapintojen kautta malliin voidaan tuoda tietoa muista lähteistä ja toisaalta sen tietoja voitaisiin viedä erilaisten applikaatioiden lähtötiedoksi.

Mallipohjainen suunnittelu ja kaupunkimalli antavat mahdollisuuksia myös kaupunkilaisten parempaan osallistamiseen. Mallien avulla suunnitelmia voidaan paremmin havainnollistaa kaupunkilaisille. Suunnitelmien parempaa havainnollistamista on Joensuussa kokeiltu Asemanseudun suunnittelun yhteydessä. Uudistuvasta alueesta on tehty pelimoottoriin perustuva 3D-malli, joka havainnollistaa aluetta valmiina.

Sähköisen liikenteen mahdollistaja

Sähköautot lisääntyvät koko ajan. Kaupungin rooli sähköisen liikenteen lisääntymisessä on toimia sen mahdollistajana. Esimerkiksi keskustan kadunrakennuksessa asia otetaan huomioon ja suunnittelussa mietitään valmiiksi paikat latauspisteille, jotta niiden rakentaminen tulevaisuudessa on mahdollista ilman suuria muutostöitä.

Liikennettä seurataan Joensuussa automaattisella liikennemäärien laskennalla. Liikenteen kasvun ennustetta kehitetään koko ajan. Asia on tärkeä paitsi kaupunkisuunnittelun kannalta myös Joensuun hiilineutraaliustavoitteessa, koska liikenne on yksi hiilineutraalisuusasteen mittari.

Älykäs kaupunki kaikenikäisille

Joensuussa uusia kouluja on rakennettu sopimaan oppimiseen, jossa oppilas nähdään aktiivisena ja uteliaana toimijana. Vuonna 2017 aloittaneen Karhunmäen alakoulun tilat on tehty muunneltaviksi ja joustaviksi. Opetusryhmät toimivat kolmessa pesässä, joista jokainen muodostuu neljästä kotiluokasta. Kotiluokat ovat yhdistettävissä siirtoseinillä niin toisiinsa kuin luokkien keskellä sijaitsevan pesän aulaan. Käytännössä kaikki koulun tilat ovat erilaisia opiskelutiloja. Karhunmäen koulu on rakennettu Kuntarahoituksen Vihreällä rahoituksella. Rakennus kuluttaa vähän energiaa (A-luokka) ja osa energiasta tuotetaan aurinkoenergialla.

Karhunmäen ja Nepenmäen koulut on varustettu sensoritekniikalla, joka mittaa esimerkiksi rakennusten lämpötiloja, vedenkulutusta ja energiankäyttöä. Sensoritietoa käytetään esimerkiksi rakennusten lämmityksen ohjaukseen mutta tämän lisäksi sitä hyödynnetään myös opetuksessa.

Sensorien data tulee digitaaliseen oppimisympäristöön, joka on saanut nimekseen HiljaNet. Sensoridataa hyödynnetään muun muassa fysiikan ja matematiikan tehtävissä sekä kestävän kehityksen opetuksessa. Oppimisympäristöä kehitetään koko ajan, jotta siitä saataisiin mahdollisimman laaja hyöty opetuksessa.