Usein kysyttyä (FAQ)

päivitetty 15.8.2023

Työ- ja loma-ajat

Lukuvuosi 2023–2024

Syyslukukausi 2023
Kou­lu al­kaa kes­ki­viik­ko­na 9.8.

Syys­loma vk 42, 16.–20.10.
It­se­näi­syys­päi­vä 6.12.
LAUANTAINA KOULUA 9.12.2023 klo 8-12
Syys­luku­kau­si päät­tyy 21.12.

Kevätlukukausi 2024
Kou­lu al­kaa maa­nan­tai­na 8.1.
Tal­vi­loma vk 10, 4.–8.3.
Pää­si­äi­nen 29.3.–1.4.
Vap­pu­päi­vä 1.5.
Hela­tors­tai 9.5.
VAPAAPÄIVÄ pe 10.5.2024
Kou­lu päät­tyy 1.6.

Koulupäiviä
Syys­luku­kau­del­la 91
Ke­vät­luku­kau­del­la 97
Yh­teen­sä 188

Syys­luku­kau­del­la 91
Ke­vät­luku­kau­del­la 97
Yh­teen­sä 188

Päivittäinen työaika

• Ensimmäinen oppitunti alkaa klo 8.10
• Aamun liikuntatunneille kokoonnutaan jo klo 8.00.
• seuraavat aamupäivän tunnit klo 9.00 ja klo 10.00

Klo 10.45 ja klo 12 välisenä aikana oppituntien ja välituntien aikataulu porrastuu luokan ruokailuajankohdasta riippuen.

• ensimmäinen ruokailu klo 10.45
• toinen ruokailu klo 11
• kolmas ruokailu klo 11.10
• neljäs ruokailu 11.45

Ruokailuvuoro voi vaihdella työjärjestyksen tai erillisen sopimuksen mukaan. 

Iltapäivän oppitunnit alkavat

• klo 12.15, 13.15, 14.05 ja 15.05 (ti, ke, to)
• klo 12.15, 13.05 (ma, pe)

Jos iltapäivän viimeiset tunnit pidetään kaksoistuntina, koulupäivä voi olla 15 minuuttia lyhyempi.

Luokanohjaaja (7.–9.lk) tapaa oman luokkansa kotiluokassa

• maanantaisin klo 13.50
• Joskus ajankohtaiset yhteiset asiat vaativat perusteellisempaa käsittelyä. Silloin tapaamista voidaan tarvittaessa jatkaa klo 15 saakka. Luokanopettajat käsittelevät yhteisiä asioita luokalle sopivana ajankohtana.

Lapset puheeksi -keskustelut

Lapset puheeksi -keskustelu (LP) pidetään oppilaan ollessa 1.- ja 7.-luokalla. Se on hyvä tilaisuus hetkeksi pysähtyä lapsen asioiden äärelle ja miettiä yhdessä, miten lapsen suotuisaa kehitystä voitaisiin tukea.Pelkkä keskusteluun osallistuminen on signaali lapselle: minä olen tärkeä. Parhaimmillaan voi tulla esille jokin lapsen hyvinvointia edistävä uusi näkökulma.

Lapset puheeksi -keskustelu etenee niin, että huoltaja saa etukäteen tutustuttavakseen haastattelurungon. Toiveena on, että molemmat vanhemmat pystyvät osallistumaan LP-keskusteluun. Keskustelu perustuu vapaaehtoisuuteen, ja sen päähenkilö on oppilas. Kysymyksessä on eräänlainen ”hyvinvointipäivitys”, jossa pyritään löytämään oppilaan vahvuuksia. Keskustelu kestää noin 45 minuuttia, ja se on luottamuksellinen.

Lapset puheeksi on tutkimusnäyttöön perustuva menetelmä, ja se on valittu yhdeksi keskeiseksi työmenetelmäksi Pohjois-Karjalaan tuleviin perhekeskuksiin. Lisää tietoa sen vaikuttavuudesta löytyy esimerkiksi Kasvun tuki -sivustolta internetistä.

Muutoksista tieto kouluun

Oppilaan ja hänen huoltajansa osoite- ja yhteystietojen tai huoltajuuden muuttumisesta tulee viipymättä ilmoittaa kouluun. Äkillisten tilanteiden varalta koulun on myös hyvä tietää, miten huoltajan voi parhaiten tavoittaa koulupäivän aikana.

Lukuvuoden aikana kouluun pyrkivät uudet oppilaat voivat ottaa yhteyttä koulun kansliaan tai koulutuspalvelukeskukseen. Oppilaaksi ilmoittautumiseen tarkoitettu lomake löytyy kaupungin varhaiskasvatus- ja koulutustoimen nettisivuilta (www.joensuu.fi).

Mikäli suunnitteilla on muutto muualle, huoltajan tulee ilmoittaa asiasta kouluun mahdollisimman pian koulunvaihtoon liittyvien käytännön järjestelyjen vuoksi. Myös mahdolliseen uuteen kouluun kannattaa ottaa yhteyttä viivyttelemättä uuden koulupaikan varmistamiseksi.

Poissaolo koulusta

Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisen on osallistuttava perusopetukseen tai saatava muulla tavalla perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot. Huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritetuksi.

Jos oppilas sairastuu kesken koulupäivän, kouluterveydenhoitaja arvioi tilanteen ja ottaa yhteyttä huoltajaan. Ellei terveydenhoitaja ole paikalla, luvan kesken koulupäivän tapahtuvaan poissaoloon antaa luokanopettaja, luokanohjaaja tai tarvittaessa myös muu opettaja. Oppilas ei saa kesken koulupäivän poistua luvatta koulun alueelta.

Luokanopettajalla tai luokanohjaajalla on oikeus myöntää lupa poissaoloon enintään viikoksi. Tätä pitemmäksi ajaksi luvan myöntää rehtori tai apulaisrehtori. Luvan voi anoa vapamuotoisella kirjeellä, wilman kautta viestillä tai erillisellä anomuslomakkeella, jonka saa koululta.

Poissaololupaa myönnettäessä koulu edellyttää, että oppilas ja/tai huoltaja sopii ja huolehtii koulun antamista opiskelutehtävistä niin, että poissaolosta aiheutuu oppilaan opiskelulle mahdollisimman vähän haittaa. Mikäli poissaolon ajaksi sattuu ennalta ilmoitettu koe, sen suorittamisesta on sovittava asianomaisen opettajan kanssa ennen matkalle lähtöä.

Opettajat kirjaavat oppilaan poissaolon Wilma-ohjelmaan. Huoltajan tulee ilmoittaa oppilaan poissaolosta kouluun heti ensimmäisenä poissaolopäivänä Wilman kautta tai puhelimella.

Koulunkäynnin valvonta on määrätty koulun tehtäväksi. Jos kouluun ei ole tullut ilmoitusta poissaolosta, luokanopettaja/-ohjaaja ottaa yhteyttä huoltajaan viimeistään oppilaan kolmantena poissaolopäivänä.

Jos oppilaalle kertyy selvittämättömiä poissaoloja yli 30 h lukukauden aikana, luokanohjaaja ottaa yhteyttä huoltajaan ja konsultoi koulun oppilashuoltohenkilöstöä.

Jos huolta herättäviä poissaoloja on yli 60h oppituntia lukukauden aikana, luokanohjaaja ottaa yhteyttä huoltajaan ja ilmoittaa, että oppilaan poissaolot siirtyvät yksilökohtaiselle oppilashuoltotyöryhmälle.

Yli 60 tunnin sairauspoissaoloista tarvitaan terveydenhuollon ammattilaisen antama sairauslomatodistus.

Jos oppilaalle kertyy yli 100 h poissaoloja, jotka eivät ole hyväksyttävissä, koulun oppilashuolto tekee ilmoituksen sosiaaliviranomaisille kuultuaan ensin oppilaan huoltajaa.