Kielitietoinen varhaiskasvatus ja esiopetus

Suomen kielen oppiminen varhaiskasvatuksessa

Kielitietoisessa varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa luodaan pohja lapsen toiminnalliselle kielitaidolle. Kielitietoisessa oppimisympäristössä kielet ovat läsnä jatkuvasti ja kaikkialla. Lapsen kielimaailmat ja yksilölliset lähtökohdat huomioidaan varhaiskasvatuksen kielitietoisessa pedagogiikassa. Kaikki varhaiskasvatuksen työntekijät auttavat lasta oppimaan suomen kieltä, arvostavat lapsen kaikkia kieliä ja tekevät monikielisyyttä näkyväksi.

Monikielisen lapsen suomen kielen oppimista tuetaan kaikissa varhaiskasvatusryhmien arjen tilanteissa ja oppimiskokonaisuuksissa sekä suomi toisena kielenä-oppimistuokioilla. Toiminnalliset sekä luovuutta ja osallisuutta edistävät työtavat ovat lapsille luontevia oppimisen tapoja. Tällaisia ovat esimerkiksi lasten omaehtoinen ja ohjattu leikki, tutkiminen, liikkuminen sekä taiteellinen kokeminen ja ilmaisu.

Oppimisympäristöä arvioidaan ja mukautetaan aina kyseisen lapsiryhmän mielenkiinnon ja osaamisen mukaisesti. Lapselle tarjotaan mahdollisuuksia käyttää ja omaksua suomen kieltä itselleen sopivalla tavalla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja oppimisympäristöissä.

Lasten kokemukset kuulluksi tulemisesta ja siitä, että heidän aloitteisiinsa vastataan, ovat tärkeitä. Suomen kielen oppimisen tärkein voimaannuttava tekijä on lapsen tarve ymmärtää ja tulla ymmärretyksi suomen kielellä.

Suomen kielen oppimisen perustana ovat lapsilähtöisyys, toiminnallisuus ja leikki

Suomen kieltä opetellaan liikunnan, leikkien, musiikin, taiteiden ja tutkimisen kautta.

Suomi toisena kielenä opetuksen aihepiirejä ovat minä, perhe, koti, tunteet, ruoka, syöminen, aika, vaatetus, päiväkoti, asuinympäristö, luonto ja eläimet.

Lisäksi käsitellään lasten valmiudet huomioiden tunneilmaisua, kaveritaitoja, vahvuuksia, adjektiiveja, kysymyssanoja, lukusanoja, vertailua, verbejä, nominien taivutusta sekä paikat, suunnat ja sijainnit.

Näiden teemojen kautta lapsi saa valmiuksia oman ajattelunsa, tunteidensa ja mielipiteidensä ilmaisemiseen suomen kielellä.

Miten lapsen oppimista voi tukea kotona?

Huoltajat voivat tukea lapsensa suomen kielen oppimista osoittamalla kiinnostusta ja suhtautumalla myönteisesti lapsen varhaiskasvatus- tai koulukieleen. Lapsen opettajien kanssa on hyvä tehdä yhteistyötä lapsen kielenkehityksen hyväksi. Opettajilta voi aina kysyä neuvoja suomen kielen oppimisen tueksi.

Kannustamme perheitä luomaan yhteyksiä suomenkielisiin perheisin, tutustumaan suomalaiseen lastenkulttuuriin sekä harrastustoimintaan suomen kielen oppimisen tukemiseksi. Yhteyksiä voi luoda esimerkiksi Joensuun Perhekoulussa, joka on Joensuun kaupungin koulutuspalveluiden järjestämää koko perheen toimintaa erityisesti maahanmuuttajaperheille. Lisätietoa Perhekoulusta saa lasten opettajilta tai Mahdollisuuksien matkalaukut You Tube -kanavalta.

Lapsen kokema oman kielen arvostus vaikuttaa siihen, kuinka tärkeältä toisen kielen, esimerkiksi suomen kielen, oppiminen tuntuu. Lapsen kielet kehittyvät tasa-arvoisesti, jos vanhemmat puhuvat hänelle johdonmukaisesti omaa kieltään ja lapsella on tarve käyttää kaikkia kieliä. Oman äidinkielen osaaminen tukee toisen kielen oppimista.

Myöhemmin koulussa opitaan lukemaan, kirjoittamaan ja opiskelemaan suomen kielellä. Sen vuoksi on tärkeää, että lapsen suomen kielen perustaitojen kehittymistä tuetaan jo varhaiskasvatuksen aikana tai heti, kun perhe muuttaa Suomeen.  

Sivu arviointi ja palaute