Varautuminen tarkoittaa valmistautumista ennakolta erilaisiin onnettomuuksiin ja kriisitilanteisiin. Näitä voi olla esimerkiksi pitkäaikaiset katkot veden ja sähkön jakelussa tai sään ääri-ilmiöt. Jokainen voi omalla kohdallaan varautua siten, että selviää häiriötilanteessa ilman ulkopuolista apua ainakin kolme vuorokautta.

Häiriötilanteissa kaupunki varautuu turvaamaan kriittiset palvelut kuten päiväkotien ja koulujen toiminnan sekä vedenjakelun. Varautumisen tavoitteena on se, että häiriötilanteissa yhteiskunnan toiminnot pyörivät mahdollisimman normaalisti.

Yhteiskunnan kriittisten toimintojen varautumisesta vastaa jokainen hallinnonala itse: Siun sote sosiaali- ja terveydenhuollosta, Pohjois-Karjalan pelastuslaitos pelastustoiminnasta sekä ensihoidosta, ja valtiolliset toimijat oman toimintansa varmistamisesta. Myös elinkeinoelämän varautumisella on merkitystä yhteiskunnan toimivuuden kannalta.

Omatoiminen varautuminen – pärjäätkö 72 tuntia?

Kotitalouksien tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa. Häiriötilanteita voi olla esimerkiksi pitkäaikaiset katkot sähkön ja veden jakelussa tai kodin lämmityksessä. Olisi hyvä, jos kotoa löytyy vähintään kolmeksi vuorokaudeksi ruokaa, vettä ja lääkkeitä.

Kotitalouksien omatoimisella varautumisella on suuri apu viranomaisille ja yhteiskunnalle. Hyvin varautuneena pystyt itse toimimaan häiriötilanteissa sekä auttamaan muita. Näin myös viranomaisille jää enemmän aikaa auttaa heikommassa asemassa olevia sekä selviytymään kriisistä.

Tarkempaa tietoa ja ohjeita omatoimisesta varautumisesta 72 tuntia -sivustolla.

Väestönsuojelu

Väestönsuojeluun kuuluu erilaisia toimenpiteitä, joissa myös kaupungilla on oma rooli. Väestön suojaaminen voidaan jakaa kahteen eri toimintaan, eli väestön suojaamiseen sisälle tai väestön suojaamiseen siirtämällä aseellisen hyökkäyksen johdosta. Tarkoituksena on siviiliväestön suojelu hyökkäyksen vaaroilta ja auttaminen selviytymään hyökkäyksen välittömiltä vaikutuksilta. Toiminnalla pyritään luomaan välttämättömät edellytykset eloonjäämiselle.

Väestönsuojelutehtäviä ovat muun muassa väestön varoittaminen, evakuointi ja suojaaminen väestönsuojiin, sammutus- ja pelastustoiminta sekä lääkintähuolto. Pelastustoimen rinnalla väestönsuojelusta vastaavat ne viranomaiset, jotka hoitavat siihen kuuluvia tehtäviä normaalioloissakin.

Viranomaisten voimavaroja voidaan valmiuslain nojalla sodan tai sen uhkan aikana täydentää määräämällä lisähenkilöstöä sammutus-, pelastus-, ensiapu-, huolto-, raivaus- ja puhdistustehtäviin sekä väestönsuojeluorganisaation johto- ja erityistehtäviin.

Väestönsuojelulla on kansainvälisin sopimuksin määritelty erityinen asema. Väestönsuojeluhenkilöstö, -materiaali ja -tilat nauttivat erityistä suojelua aseellisissa konflikteissa. Väestönsuojelun tunnuksena käytetään sinistä tasasivuista kolmiota oranssilla pohjalla.

Väestönsuojat

Väestönsuoja on ensisijaisesti tarkoitettu väestön suojaamiseen sotilaallisen hyökkäyksen aikana. Normaalioloissa väestönsuojat ovat yleensä harrastustiloina, varastoina tai vastaavassa käytössä.

Joensuussa on väestönsuojia julkisissa rakennuksissa sekä taloyhtiöiden tiloissa. Nämä väestönsuojat on tarkoitettu kyseisissä tiloissa työskenteleville ja asuville. Yleisiä väestönsuojia ei Joensuussa ole.

Omakotitaloalueilla ja maaseudulla ei väestönsuojia yleensä ole. Silloin on turvauduttava tilapäisiin suojatiloihin. Mikäli viranomaiset antavat ohjeen laittaa väestönsuojat suojautumiskuntoon, annetaan samassa yhteydessä ohjeet tilapäisten suojien rakentamista varten.

Pelastuslaitos tiedottaa ja ohjeistaa aina erikseen, mikäli väestönsuojaamiselle esimerkiksi väestönsuojiin tai turvallisempaan ympäristöön siirtymiselle olisi tarvetta.

Väestönsuojasta vastaa rakennuksen omistaja. Jokaisessa väestönsuojassa tulee olla nimetty ja koulutettu väestönsuojanhoitaja, joka vastaa väestönsuojan käyttöönotosta.

Lisätietoja väestönsuojista:
Pelastustoimi.fi - Väestönsuojelu
Suomen pelastusalan keskusjärjestö - Väestönsuojelu

Väestön evakuointi

Väestön siirtämisen suunnittelu on pelastuslaitoksen tehtävä. Kaupunki, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä turvallisuusviranomaiset osallistuvat pelastuslaitoksen johdolla tapahtuvaan evakuointisuunnitteluun. Evakuoinnit suunnitellaan sekä normaali- että poikkeusoloja varten ja ne toteutetaan tilanteen edellyttämässä laajuudessa joko ennen uhkaavaa vaaraa tai tapahtuman jälkeen.

Poikkeusolojen evakuoinneista päätetään valtioneuvostossa ja sisäministeriö johtaa toimintaa. Evakuoitavan väestön sijoituskunta tai -kunnat päätetään tapauskohtaisesti erikseen tilanteen vaatimusten mukaisesti. Evakuoitavat voidaan sijoittaa joko evakuoitavan kohteen lähialueelle tai tilanteesta riippuen etäämmälle.

Viestintämme häiriötilanteessa

Häiriötilanteissa kaupunki tiedottaa tilanteen etenemisestä ja ohjeista verkkosivuilla, sosiaalisen median kanavissa sekä yleisissä tiedotusvälineissä. Jos normaalit viestintäkanavat eivät toimi, kaupunki tiedottaa palvelupisteillä, kirjastoissa ja soveltuvilta osin myös muissa palveluissa.

Tärkeimmät yhteystietomme

Kiireellisissä hätätilanteissa tulee aina soittaa yleiseen hätänumeroon 112. On myös suositeltavaa ladata puhelimeen 112-sovellus.

Kiireellisissä vesihuoltoon liittyvissä ongelmatapauksissa palvelee vuorokauden ympäri Joensuun Veden päivystysnumeroon 013 337 3599.

Kiireellisissä kaupungin kiinteistöihin liittyvissä ongelmatapauksissa palvelee vuorokauden ympäri päivystysnumero 050 017 6600.

Vaaratiedote

Vaaratiedote on viranomaisten tärkein keino varoittaa asukkaita. Vaaratiedote luetaan radiossa ja näytetään Ylen teksti-TV:n sivulla 112 sekä tarvittaessa myös televisiossa ruudun yläreunassa juoksevana tekstinä.

Vaaratiedote julkaistaan myös muun muassa 112 Suomi -sovelluksessa, Ylen uutisvahtisovelluksessa sekä sivustoilla pelastustoimi.fi ja 112.fi.

Varoitus eli vaaramerkki annetaan tarvittaessa myös väestöhälyttimellä ulkona olevien varoittamiseksi.

Vaaramerkki

Yleinen vaaramerkki on yhden minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus.

Yleiseen vaaramerkkiin liittyy aina vaaratiedote. Kuullessasi yleisen vaaramerkin siirry sisätiloihin ja seuraa uutisointia ja viranomaistiedotteita. Varmista uutisten ja tiedotteiden alkuperä.

Vaaramerkin toiminta testataan joka kuukauden ensimmäisenä arkimaanantaina kello 12. Testiaikana kokeilumerkkiä soitetaan seitsemän sekunnin ajan. Kokeilumerkki on yhtämittainen tasainen hälytysääni. Kun kuulet testausäänen, sinun ei tarvitse tehdä mitään.