Suomen koulutusjärjestelmä

Varhaiskasvatus 0–6-vuotiaille

Varhaiskasvatus on suunnitelmallinen ja tavoitteellinen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostama kokonaisuus. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on edistää lapsen kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia sekä tukea lapsen oppimisen edellytyksiä. Varhaiskasvatuksesta peritään asiakasmaksu perheen koon ja tulojen sekä varhaiskasvatusajan mukaan.

Esiopetus 6-vuotiaille

Esiopetuksen tavoitteena on vahvistaa lasten oppimisen ja kehityksen edellytyksiä osana varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen jatkumoa. Esiopetus on ollut Suomessa velvoittavaa vuodesta 2015 alkaen. Perusopetuslain mukaan lasten tulee vuotta ennen oppivelvollisuutensa alkamista osallistua esiopetukseen. Esiopetus toteutetaan perusopetuslain ja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Esiopetus on maksutonta.

Perusopetus  7–16-vuotiaille

Peruskoulu: alakoulu luokat 1–6 ja yläkoulu luokat 7–9

Oppivelvollisuus alkaa pääasiallisesti sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Jokainen Suomessa vakinaisesti asuva lapsi on oppivelvollinen. Perusopetus on maksutonta. Peruskoulun päättyessä nuoren tulee hakea perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen. Oppivelvollisuus päättyy, kun nuori täyttää 18 vuotta tai kun hän tätä ennen suorittaa toisen asteen tutkinnon (ylioppilastutkinto tai ammatillinen tutkinto).

Toisen asteen koulutus

Toisen asteen koulutukseen kuuluvat ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus. Keväällä 2021 perusopetuksen päättävästä ikäluokasta alkaen nuorilla on velvoite hakeutua ja jatkaa toisen asteen koulutuksessa.

• Ammatillinen koulutus: Ammatillisen tutkinnon suorittaneilla on kelpoisuus hakea jatko-opintoihin ammattikorkeakouluun tai yliopistoon.
• Lukio: Lukiossa suoritetaan valtakunnallinen ylioppilastutkinto. Sen suorittaneet voivat hakeutua jatko-opintoihin yliopistoihin, ammattikorkeakouluihin tai ammatilliseen koulutukseen.

Korkea-asteen koulutus

Korkea-asteen koulutusta annetaan ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa:

• Yliopistoissa korostuu tieteellinen tutkimus ja siihen perustuva opetus.
• Ammattikorkeakoulut tarjoavat käytännönläheistä ja työelämän tarpeita vastaavaa koulutusta.

Lisätietoa:

https://minedu.fi/koulutusjarjestelma

Kodin ja koulun välinen yhteistyö

Varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa tehdään yhteistyötä oppilaan huoltajien kanssa. Yhteistyöllä tuetaan kasvatuksen ja opetuksen järjestämistä siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea.

Yhteistyö edistää lasten tervettä kasvua ja kehitystä

Huoltajien osallisuus sekä mahdollisuus olla mukana koulutyössä ja sen kehittämisessä on keskeinen osa koulun toimintakulttuuria.

Opetus ja kasvatus järjestetään yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa oppivelvollisuuden suorittamisesta ja kasvatuksesta. Päiväkoti ja koulu tukevat kotien kasvatustehtävää ja vastaa kouluyhteisössä oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta.

Kodin ja koulun yhteistyössä huomioidaan perheiden erilaisuus, yksilölliset tarpeet sekä perheen kieli- ja kulttuuritausta. Vanhempien tapaamisissa ja viestinnässä käytetään tarvittaessa tulkkia tai koulutuspalvelujen monikielisen henkilöstön tukea.

Huoltajille tietoa suomalaisesta koulutusjärjestelmästä

Tieto on tärkeää, että huoltajat pystyvät tukemaan lastaan tämän koulupolulla uudessa kotimaassa. Huoltajia tutustutetaan suomalaiseen koulutusjärjestelmään, koulun toiminta-ajatukseen, opetussuunnitelmaan, arviointiin, oppilashuoltoon sekä opetusmenetelmiin.

Suomalaiseen kouluyhteisöön kuulumisen kokemus ovat tärkeitä kodin ja koulun yhteistyössä ja edistävät yhteisvastuullista kasvatusta. Tiivis yhteistyö huoltajien kanssa on keskeistä lapsen kotoutumisen ja hyvän oppimisen kannalta. Yksi keskeinen viestintäkanava kodin ja koulun välillä on Daisy- ja Wilma-järjestelmät.

Perhekoulu

Joensuussa tarjotaan maahanmuuttajaperheille lisäopastusta ja ohjausta erityisesti Perhekoulussa, jossa käsitellään näitä yhteistyön kannalta olennaisia perusasioita keskitetysti ja ohjataan perheitä myös sähköisten kanavien ja järjestelmien käytössä. Lisäksi kotoutumisen alkuvaiheessa tehdään tiivistä yhteistyötä kaupungin maahanmuuttajapalvelujen työntekijöiden kanssa.

Perhekoulussa maahanmuuttajataustaisille vanhemmille tarjotaan parempia valmiuksia tutustua ja osallistua koulun arkeen, kasvatustyön tavoitteiden suunnitteluun ja kehittämiseen sekä lapsen tukemiseen opiskelussa.

Kielitietoinen koulu

Kielitietoisessa koulussa kielen keskeinen merkitys oppimisessa, opetuksessa, arvioinnissa ja kaikessa toiminnassa tunnistetaan. Tämä tarkoittaa kaikkien kielten arvostamista ja luontevaa näkyvyyttä päiväkodin ja koulun toimintakulttuurissa.

Kielitietoisessa opetuksessa:

• Arvostetaan kaikkia oppilaiden käyttämiä kieliä
• Eri kielet näkyvät oppitunneilla ja kieliin liittyvät asenteet tunnistetaan ja niistä keskustellaan
• Oppilaiden kielellisten resurssien laajentaminen mahdollistetaan
• Oppilaiden ja opettajien kielellistä tilannetajua kehitetään
• Järjestetään konkreettisia kielitekoja
• Käytetään osallistavia ja vuorovaikutteisia työtapoja
• Opettaja jäsentää, havainnollistaa ja selittää opiskeltavia asiasisältöjä

Kielitietoiset työtavat perustuvat opettajien yhteistyölle. Kaikki opettajat opettavat oman oppiaineensa kieltä ja tekstejä. Opetuksessa edetään oppilaiden arkikielestä oppiaineiden käsitteelliseen kieleen.

Kielitietoisia työtapoja tarvitaan:

• Tietorakenteiden vahvistamiseen
• Käsitteiden oppimiseen ja sanavaraston laajentamiseen
• Erilaisten kielenkäyttötilanteiden ja tekstilajien erottamiseen
• Erilaisten tekstien lukemiseen, ymmärtämiseen, tulkintaan ja arvottamiseen
• Omien tekstien tuottamiseen

Suomen kielen oppiminen varhaiskasvatuksessa

Kielitietoisessa varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa luodaan pohja lapsen toiminnalliselle kielitaidolle. Kielitietoisessa oppimisympäristössä kielet ovat läsnä jatkuvasti ja kaikkialla. Lapsen kielimaailmat ja yksilölliset lähtökohdat huomioidaan varhaiskasvatuksen kielitietoisessa pedagogiikassa. Kaikki varhaiskasvatuksen työntekijät auttavat lasta oppimaan suomen kieltä, arvostavat lapsen kaikkia kieliä ja tekevät monikielisyyttä näkyväksi.

Monikielisen lapsen suomen kielen oppimista tuetaan kaikissa varhaiskasvatusryhmien arjen tilanteissa ja oppimiskokonaisuuksissa sekä suomi toisena kielenä-oppimistuokioilla. Toiminnalliset sekä luovuutta ja osallisuutta edistävät työtavat ovat lapsille luontevia oppimisen tapoja. Tällaisia ovat esimerkiksi lasten omaehtoinen ja ohjattu leikki, tutkiminen, liikkuminen sekä taiteellinen kokeminen ja ilmaisu.

Oppimisympäristöä arvioidaan ja mukautetaan aina kyseisen lapsiryhmän mielenkiinnon ja osaamisen mukaisesti. Lapselle tarjotaan mahdollisuuksia käyttää ja omaksua suomen kieltä itselleen sopivalla tavalla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja oppimisympäristöissä.

Lasten kokemukset kuulluksi tulemisesta ja siitä, että heidän aloitteisiinsa vastataan, ovat tärkeitä. Suomen kielen oppimisen tärkein voimaannuttava tekijä on lapsen tarve ymmärtää ja tulla ymmärretyksi suomen kielellä.

Suomen kielen oppimisen perustana ovat lapsilähtöisyys, toiminnallisuus ja leikki

Suomen kieltä opetellaan liikunnan, leikkien, musiikin, taiteiden ja tutkimisen kautta.

Suomi toisena kielenä opetuksen aihepiirejä ovat minä, perhe, koti, tunteet, ruoka, syöminen, aika, vaatetus, päiväkoti, asuinympäristö, luonto ja eläimet.

Lisäksi käsitellään lasten valmiudet huomioiden tunneilmaisua, kaveritaitoja, vahvuuksia, adjektiiveja, kysymyssanoja, lukusanoja, vertailua, verbejä, nominien taivutusta sekä paikat, suunnat ja sijainnit.

Näiden teemojen kautta lapsi saa valmiuksia oman ajattelunsa, tunteidensa ja mielipiteidensä ilmaisemiseen suomen kielellä.

Miten lapsen oppimista voi tukea kotona?

Huoltajat voivat tukea lapsensa suomen kielen oppimista osoittamalla kiinnostusta ja suhtautumalla myönteisesti lapsen varhaiskasvatus- tai koulukieleen. Lapsen opettajien kanssa on hyvä tehdä yhteistyötä lapsen kielenkehityksen hyväksi. Opettajilta voi aina kysyä neuvoja suomen kielen oppimisen tueksi.

Kannustamme perheitä luomaan yhteyksiä suomenkielisiin perheisin, tutustumaan suomalaiseen lastenkulttuuriin sekä harrastustoimintaan suomen kielen oppimisen tukemiseksi. Yhteyksiä voi luoda esimerkiksi Joensuun Perhekoulussa, joka on Joensuun kaupungin koulutuspalveluiden järjestämää koko perheen toimintaa erityisesti maahanmuuttajaperheille. Lisätietoa Perhekoulusta saa lasten opettajilta tai Mahdollisuuksien matkalaukut You Tube -kanavalta.

Lapsen kokema oman kielen arvostus vaikuttaa siihen, kuinka tärkeältä toisen kielen, esimerkiksi suomen kielen, oppiminen tuntuu. Lapsen kielet kehittyvät tasa-arvoisesti, jos vanhemmat puhuvat hänelle johdonmukaisesti omaa kieltään ja lapsella on tarve käyttää kaikkia kieliä. Oman äidinkielen osaaminen tukee toisen kielen oppimista.

Myöhemmin koulussa opitaan lukemaan, kirjoittamaan ja opiskelemaan suomen kielellä. Sen vuoksi on tärkeää, että lapsen suomen kielen perustaitojen kehittymistä tuetaan jo varhaiskasvatuksen aikana tai heti, kun perhe muuttaa Suomeen.