TE-palvelut 2024 -uudistus

Julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy valtiolta kunnille 1.1.2025. Pohjois-Karjalan työllisyysalue vastaa tulevaisuudessa koko maakunnan TE-palveluista.

Pohjois-Karjalan yhteinen työllisyysalue

Uudistuksen myötä kaikki Pohjois-Karjalan 13 kuntaa muodostavat yhteisen työllisyysalueen. Työllisyysalueen vastuukuntana toimii Joensuun kaupunki.

Palvelujen järjestämisvastuun lisäksi kunnille siirtyy henkilöstöä TE-toimistosta, ELY-keskuksesta ja KEHA-keskuksesta noin 150 henkilöä.    

Työllisyysalueen toiminnan tavoitteena on Pohjois-Karjalan elinvoiman ja työllisyyden edistäminen, työttömyyden laskeminen erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien osalta, maahanmuuttajien työllistymisen parantaminen sekä työpaikkojen ja työnhakijoiden kohtaannon tehostaminen.

Joensuun kaupunginhallitus päätti 3.6.2024 työllisyysalueen johtajan viran täyttämisestä. Työllisyysalueen johtajaksi valittiin Riikka Vartiainen. 

Työllisyysalueen tehtävät ja palvelut

Pohjois-Karjalan työllisyysalue toimii noin 20 000 asiakkaan lakisääteisten työllisyyspalvelujen vastuuviranomaisena. Työllisyysalueen keskeisenä tehtävänä on työnhakijoiden palveluprosessin järjestäminen ja työttömyysturvan käsittely.

Työllisyysalue järjestää lakisääteisiä: 

  • työnvälityspalveluja
  • tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja
  • valmennusta
  • työvoima- ja muutosturvakoulutusta.

Julkisiin työvoimapalveluihin kuuluvat myös henkilöasiakkaan palveluihin liittyvät asiantuntija-arvioinnit, koulutus- ja työkokeilut, työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu sekä työnantajalle ja henkilöasiakkaalle myönnettävät tuet ja korvaukset.

Lisäksi työllisyysalueille kuuluu hankinta- ja maksatustehtäviä.

TE-palvelujen siirto kunnille tuo palvelut lähemmäksi asiakasta sekä yhdistää ne kunnan muuhun palvelutarjontaan vahvistaen kunnan elinvoimatehtävää. Työllisyyspalveluita tarjotaan lähipalveluina alueen jokaisessa 13 kunnassa asiakastarpeiden mukaisesti.

Työllisyysalueen päätoimipiste tulee sijaitsemaan Joensuussa. Palvelupisteitä kehitetään toimimaan monikanavaisesti sekä yhdistämään eri toimijoiden tarjoamia työllisyyttä edistäviä palveluja. Työllisyysalueen asiakas voi asioida tarpeensa mukaisesti myös kotikuntansa ulkopuolisessa palvelupisteessä. 

Työnhakijan palvelut jaetaan Joensuun, Joensuun seudun, Keski-Karjalan ja Pielisen Karjalan palvelualueisiin.

Pohjois-Karjalan työllisyysalueen neljää eri palvelualuetta kuvaava karttapohja.

1. Joensuun palvelualue
Joensuu

2. Joensuun seudun palvelualue
Ilomantsi, Heinävesi, Kontiolahti, Liperi, Polvijärvi ja Outokumpu

3. Pielisen Karjalan palvelualue
Juuka, Lieksa ja Nurmes

4. Keski-Karjalan palvelualue
Kitee, Rääkkylä ja Tohmajärvi

Työllisyyden hoidossa mukana iso joukko toimijoita

Pohjois-Karjalassa luodaan maakunnallinen kumppanuusverkosto lakisääteisten työvoimapalvelujen rinnalle. Tätä yhteistyöverkostoa kutsutaan työllisyyden ekosysteemiksi. Ekosysteemillä tarkoitetaan eri toimijoiden muodostamaa toimintaympäristöä, josta asiakas saa oikea-aikaisesti palvelutarpeensa mukaiset palvelut.

Ekosysteemin pohjana toimii muun muassa Joensuun kaupungin Luotsi-hankkeen kehittämä monialainen palvelualusta sekä työllisyystoimijoiden aikaisempi verkostotyö. Ekosysteemi on kumppaneiden sopimuksellista yhteistyötä ja perustuu vapaaehtoisuuteen. Ekosysteemin hallinnoinnista vastaa työllisyysalue.

Ekosysteemitoimijat ovat perustaneet johtofoorumin, joka valmistelee, ohjaa ja seuraa työllisyyden ekosysteemin kehittämisohjelmaa. Toiminnan tueksi on myös perustettu teemakohtaisia alatyöryhmiä, jotka kehittävät ja toimeenpanevat kehittämisohjelman sisältöjä.

 

Pohjois-Karjalan työllisyysalueen maakunnallinen kumppanuusverkoston kuvaus.

Yllä kuvattuna työllisyyden ekosysteemi eli maakunnallinen työllisyyden toimintaympäristö. Työllisyysalueen lisäksi ekosysteemin keskeisimpiä toimijoita ovat kunnat ja niiden kehitysyhtiöt, hyvinvointialue, Kela, oppilaitokset, työnantajien edustajat, yhteishankkeet sekä järjestöt. 

Toiminnan perustana yhteiset sopimukset ja järjestämissuunnitelma

Työllisyysalueen toiminta perustuu Pohjois-Karjalan kuntien väliseen järjestämisvastuusopimukseen. Siinä sovitaan työllisyysalueen hallinnosta, taloudesta, henkilöstöstä, toimitiloista ja välineistä sekä palvelukokonaisuudesta ja sen kehittämisestä.

Järjestämisvastuusopimuksen lisäksi työllisyysalueen toimintaa ohjaa kuntien ja verkostokumppaneiden välinen Pohjois-Karjalan työllisyyden ekosysteemin yhteistyösopimus.

Monialaisen tuen yhteistoimintamallia sekä nuorten monialaista yhteispalvelua ohjaa työllisyysalueen, kuntien, hyvinvointialueen ja Kelan yhteistyösopimus. Monialaisen tuen yhteistoimintamallilla ja nuorten monialaisella yhteispalvelulla on sopimustoimijoiden muodostama yhteinen johtoryhmä.

Työvoimapalvelujen järjestämistä varten on tehty järjestämissuunnitelma. Lakisääteinen suunnitelma työvoimapalveluiden järjestämisestä ohjaa työllisyysalueen ensimmäisen palvelusuunnitelman ja talousarvion laatimista sekä tukee siirtymän käytännön järjestelyjä. Suunnitelma hyväksytään ennen 1.1.2025 tapahtuvaa TE-palvelujen varsinaista siirtymää.

Seuraa valmistelutyötä Kohti Pohjois-Karjalan työllisyysaluetta -blogista

Miten TE-palvelut 2024 -uudistus etenee Pohjois-Karjalassa? Lue valmisteluyksikön blogia Luotsin verkkosivujen kautta. 

30.4.2024 Riikka Vartiainen: TE24 työllisyysaluevalmistelun kuulumisia
22.5.2024 Marjatta Rummukainen ja Satu-Minna Piiroinen: Pohjoiskarjalaiset yritykset toivovat tulevalta työllisyysalueelta lähipalveluja