Rupilisko - Joensuun kaupungin nimikkoeläin

Tunnetko jo rupiliskon, Suomen harvinaisimman sammakkoeläimen ja Joensuun kaupungin nimikkoeläimen?

Rupilisko, nykyiseltä nimeltään rupimanteri (Triturus cristatus), on pyrstösammakkoihin kuuluva sammakkoeläin, jota esiintyy Suomessa ainoastaan Ahvenanmaalla ja Itä-Suomessa. Tätä salaperäistä salamanteria tavataan erityisesti Joensuussa, jossa sijaitsee suuri osa Suomessa tunnetuista rupiliskon kotilammista.

Joensuuta onkin kutsuttu Suomen rupiliskopääkaupungiksi ja kaupunki on valinnut rupiliskon nimikkoeläimekseen. Tarkkasilmäisimmät ovat saattaneet havaita rupiliskon myös Joensuun keskustan kaupunkikuvassa, sillä Kävelykadulle valmistui muutama vuosi sitten rupiliskosta inspiraationsa saanut Rupimanteri-leikkipaikka lapsille.

Rupiliskon tunnistaa kyhmyisestä ihosta ja omalaatuisesta värityksestä. Selän väri vaihtelee mustasta tummanharmaaseen tai tummanruskeaan. Keltaoranssia vatsaa puolestaan koristavat tummat täplät. Koiraalla on kutuasunaan kaksiosainen harja selässä ja pyrstössä.

Rupiliskojen elinympäristö vaihtelee vuodenajan ja yksilön kehitysvaiheen mukaan. Lisääntymis- ja toukkavaiheen ajan ne asustelevat vedessä, minkä vuoksi pienet, kalattomat ja kasvillisuudeltaan sopivat metsälammet ovat niille elintärkeitä. Suurimman osan elämästään rupiliskot viettävät maalla lisääntymislampien lähistöllä. Erityisesti ne viihtyvät lehtipuuvaltaisessa metsässä, jossa on paljon lahopuuta. Lue lisää rupiliskosta.

Kesällä 2020 rupiliskon elämää oli mahdollista seurata WWF:n Luontoliven kautta.

Rupilisko - Ilmastonmuutos uhkaa rupiliskoa

Ilmastonmuutos uhkaa rupiliskoa

Rupilisko on Euroopassa laajalle levinnyt, mutta Suomessa se luokitellaan erittäin uhanalaiseksi. Rupiliskon uhkana ovat erityisesti muutokset sen elinympäristöissä, ja uuden haasteen suojelulle muodostaa ilmastonmuutos. Varsinkin soiden ojituksilla on vaikutusta, sillä ne kuivattavat rupiliskoille välttämättömiä lampia ja kosteikkoja. Lisäksi hakkuut ja turpeenotto lampien lähellä muuttavat maa- ja vesielinympäristöä lajin kannalta epäsuotuisaan suuntaan.

Ilmastonmuutoksen leudontamat talvet heikentävät rupiliskojen horrosta. Vähäinen lumimäärä ja kuivat kesät voivat puolestaan aiheuttaa lampien kuivumista, mikä vaikeuttaa lisääntymistä. Rupiliskon elinympäristöjä suojellaan luonnonsuojelulain nojalla, jotta lajin säilyminen olisi turvattu tulevaisuudessakin. Myös ilmastotyö on tärkeä osa uhanlaisten eläinlajien suojelua.

Rupilisko, Climate Joensuu nosto

Rupilisko - Yhteistyöllä uusia kutulampia

Yhteistyöllä uusia kutulampia

Pohjois-Karjalassa on rakennettu rupisliskoille uusia lisääntymislampia, joihin ne ovat onnistuneesti kotiutuneet. METSO-hankkeessa kaivettiin kahden vuoden aikana 18 uutta lampea rupiliskon elinalueelle, ja seurantojen mukaan lammista on löytynyt rupiliskon lisääntymisen merkkejä. Lampien kaivamisen lisäksi rupiliskojen elinoloja on kohennettu syventämällä olemassa olevia lampia ja ennallistamalla lampien lähiympäristöjä.

Joensuussa monenlaiset toimijat ovat olleet mukana nimikkoeläimen suojelussa. Muun muassa Ilosaarirock-festivaali on lahjoittanut varoja elinympäristöjen kunnostukseen ja joensuulainen lastenmusiikkiyhtye Hullut Hattuset on säveltänyt rupiliskolle oman nimikkolaulun.

Sivun kuva rupiliskosta: Ville Vuorio

Rupilisko, nosto

Tätä salaperäistä salamanteria tavataan erityisesti Joensuussa, jossa sijaitsee suuri osa Suomessa tunnetuista rupiliskon kotilammista.

Sivu arviointi ja palaute