Keskustan puistoja

Joensuun keskustan vanhimmat puistot ovat Vapaudenpuisto kauppatorin ja kaupungintalon välissä sekä jokirantaan levittäytyvä rantapuisto ja Ilosaari. Nämä aina kaupungin perustamisesta lähtien samoilla sijoillaan olleet puistot ovat kokeneet vuosien varrella monia muutoksia niin käytön kuin kasvilajienkin suhteen.

Museovirasto on luokitellut keskustan rantapuistovyöhykkeen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Vyöhykkeeseen kuuluu jokirannan puistot keskustassa joen molemmin puolin, keskustan historiallisia rakennuksia, Kirkkokadun koivukujanne sekä julkisten rakennusten linja kaupungintalolta Kirkkokadulle.

Keskustalle tunnusomaisia puukujanteita löytyy ympäri ruutukaavaa. Puukujanteiden lajeina ovat erityisesti erilaiset lehmukset, mutta keskustasta löytyy myös mm. tuohituomea, poppeleita sekä koivun eri lajeja.

Vapaudenpuisto

Vapaudenpuiston alue kaavoitettiin alun perin osaksi toria. 1860-luvulla tori puolitettiin, ja tuolloin Nelikulmapuistona tunnettu Vapaudenpuiston alue oli vielä luonnontilaisena. Vuonna 1911 kaupungin keskustan puistoista järjestettiin suunnittelukilpailu, jonka voitti Harald Söderberg. Hänen ehdotustansa Nelikulmapuistosta ei kuitenkaan koskaan toteutettu. Puiston rakentaminen sai vielä odottaa 1920-luvulle asti, jolloin kaupunginvaltuuston päätös Vapaudenpatsaan sijoittamisesta puistoon osaltaan vauhditti sen rakentamista. Silloinen kunnaninsinööri Rope Taivanen muokkasi Söderbergin suunnitelman pohjalta käytäväverkostoltaan yksinkertaistetun Vapaudenpuiston nimellä kulkevan puiston suunnitelman, johon lisättiin Vapaudenpatsaan tekijän Yrjö Liipolan ohjeiden mukainen patsaskumpu.

Puisto muuttui vuosien varrella. Kasvillisuutta on poistettu ja lisätty tehtyjen suunnitelmien mukaisesti. Suurimpina rakenteellisina muutoksina oli vuonna 1949 kaupungin 100-vuotisjuhlien kunniaksi puistoon sijoitettu Antin Ahven -patsas, Rantakadun korkeusmuutoksista johtuva kaupungintalon puoleisen reunan muuriratkaisu 1990-luvulla ja yleisöwc:n sijoittaminen puistoon 2000-luvulla.

Puiston kokonaisvaltainen peruskorjaus toteutettiin vuonna 2019. Peruskorjauksen suunnittelussa otettiin lähtökohdaksi Rope Taivaisen 1920-luvulla tekemä puiston suunnitelma. Toteutettu suunnitelma ottaa kuitenkin vapauksia historiallisen puiston suunnittelun periaatteista mm. kalusteiden ja varusteiden osalta. Puiston uusittuun kasvillisuuteen on haettu vaikutteita puiston historiasta 1920 ja -30 luvulta. Kesällä puistoa koristaa kausi-istutusten lisäksi muun muassa pionit ja rönsyleimut.

Arboretum

Istutettuihin puulajeihin voi tutustua Linnunlahdella puulajipuistossa, eli arboretumissa. Arboretumin alue on yli 70 hehtaaria, johon sisältyy istutettujen lajien lisäksi suojeltavia luontokokonaisuuksia. Opastus Arboretumiin löytyy Vainoniementien risteyksestä Linnunlahdelta.

Vainoniementien risteyksessä on myös Promootiopuisto, joka on vuonna 1989 kaupungin ja silloisen Joensuun yliopiston yhteistyöllä aloitettu kunniatohtoreiden nimikkopuupuisto. Puuistutuksia on tehty promootiovuosina 1989, 2004, 2009, 2014 ja 2019. Kaupungin ylläpitämässä puistossa on yli 50 yliopiston kunniatohtorin nimikkopuuta kyltteineen.

Ruusupuisto

Penttilänrantaan on rakennettu reilun hehtaarin laajuinen ruusupuisto, jonne on istutettu yli sata eri pensasruusulajiketta. Yksittäisiä pensaita on noin 900 kappaletta. Puisto on toteutettu paikallisten lionsklubien aloitteesta ja rakentaminen on tehty yhteistyössä lionsklubien ja Joensuun kaupungin kesken.

Viheralueiden suunnittelu ja rakentaminen

Kaupunkirakennepalvelut vastaa viheralueiden, erilaisten puistojen ja leikkipaikkojen sekä liikunta-alueiden suunnittelusta. Ennen suunnitelmien hyväksymistä ne asetetaan nähtäville kaupunkirakennepalveluiden verkkosivuille. Suunnitelmiin voidaan tehdä tarkennuksia saatujen palautteiden pohjalta.
Ajankohtaiset suunnitelmat löytyvät katusuunnitelmat -sivuilta.

Viheralueita rakentaa kaupunkirakennepalvelut sekä sekä yksityiset urakoitsijat kokonaisurakkana. 

Viheralueiden kunnossapito

Viheralueiden kunnossapidosta vastaa kaupunkirakennepalvelut.

Kesäaikaan rakennettujen viheralueiden hoitotyöt ovat pääasiassa nurmikoiden ja monivuotisen kasvillisuuden hoitoa, sekä puhtaanapitoa. Kaupunkia koristaa myös vuosittain lajeiltaan ja väreiltään vaihtuvat kesäkukkaistutukset, joiden hoito näkyy myös kesäajan katukuvassa. Kesäaikaan raivataan myös katujen näkemäalueita, hoidetaan puulajipuistoa ja tehdään erilaisia kasvinsuojelutöitä.

Talvikaudella viheralueiden hoito on lumitöiden ja erityisesti käsilumitöiden tekoa sekä puiden hoitoleikkauksista huolehtimista. Hoitotöiden lisäksi tehdään varusteiden, kalusteiden korjaus- ja kunnostustöitä ja kasvillisuuden uusimistöitä.

Kaupungin viheralueet on jaettu kahteen urakka-alueeseen. Pielisjoen pohjoispuolen hoitaa Joensuun kaupungin kaupunkirakennepalvelut ja eteläpuolen sekä pitäjät Savon Kuljetus Oy.

Puistokummitoiminta

Kaupungin tekemän viheralueiden hoidon lisäksi kaupunkilaisilla on mahdollisuus toimia puistokummeina, joka tarkoittaa kaupungin omistaman lähiviheralueen hoitoa erillisen sopimuksen mukaisesti. Kaupungin tavoite toiminnassa on sitouttaa kuntalaisia pitämään lähialueensa puistot siistinä, lisätä kuntalaisyhteistyötä ja edistää lähivälittämistä kaupunginosissa.

Puistokummina yksittäinen asukas, kiinteistön porukka tai asukasyhdistys voi esimerkiksi leikata nurmikkoa, raivata pientä vesakkoa, poistaa haitallisia vieraslajeja tai vaikkapa niittää kaislikkoa rannalta. Hoitotoimet pohjautuvat aina olemassa olevaan asemakaavaan ja kaupungin suunnitelmaan alueen käytöstä. Puiden raivaaminen puistokummitoiminnassa on rajattu niihin risukoihin, jotka katkeavat raivaussaksilla.

Omaa pihaa ei saa rajata suuremmaksi eikä sopimus salli istuttaa kasvillisuutta. Kaupungin aluetta ei saa sulkea muilta käyttäjiltä, vaan sen on pysyttävä kaikkien käytössä olevana yleisenä viheralueena.

Kerro viestissäsi, mitä haluat tehdä ja liitä mukaan kuvia alueesta. Arvioinnin jälkeen laaditaan yhdessä hoitosopimus, jossa sovitaan alueen siivouksen ja kunnostuksen periaatteista.