Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen on antanut esityksensä vuoden 2023 talousarviosta ja taloussuunnitelmasta vuosille 2023–2026. Vuosi 2023 muuttaa kaupungin talouden tunnuslukuja ja rakenteita merkittävästi, ja lisäksi sote-uudistuksen vaikutuksiin liittyvä epävarmuus jatkuu edelleen.
Toimintaympäristön epävarmuus ja ennustamattomuus poikkeuksellisen suurta
Talouden näkymät ovat edelleen haastavat. Suomen ja laajemmin Euroopan ja maailman talouden kehitykseen ja kustannusnousun jatkumiseen liittyy merkittävässä määrin epävarmuutta. Myös sote-uudistuksesta johtuva epätietoisuus leimaa edelleen talousarvion valmistelua. Tulevan suunnitelmakauden eri vuosien arviointi on erityisen hankalaa, johtuen monista muuttujista.
Sote-uudistuksen lisäksi taloussuunnitelmakaudelle on ajoittumassa myös TE-palvelujen muutos, johon liittyy vielä useita avoimia kysymyksiä. Kasvanut julkisen talouden alijäämä sekä velkamäärä yhdistettynä hiipuvaan talouskasvuun tuo lisäksi tulevan arviointiin epävarmuustekijöitä.
Sote-uudistus muuttaa kaupungin talouden rakennetta
Vuosi 2023 muuttaa kuntien talouden rakenteita merkittävästi. Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyessä pois kuntien järjestämisvastuulta kaupungin talouden nettomenot pienenevät lähes 300 miljoonalla eurolla kuluvaan vuoteen nähden. Samanaikaisesti myös kaupungin verotulot ja valtionosuudet alenevat huomattavasti. Joensuun veroprosentti laskee nykyisestä 20,50 prosentista 7,86 prosenttiin. Vaikka verotulot ja valtionosuudet pienenevät, velat ja vastuut jäävät kaupungille. Näin kaupungin suhteellinen velkaantuneisuus sekä velkaantuneisuuteen liittyvät riskit kasvavat.
Sote-uudistus luo edelleen epävarmuutta kaupungin talouden suunnitteluun, sillä uudistuksen lopulliset kuntakohtaiset vaikutukset tarkentuvat vasta vuonna 2023. Toisaalta kuntatalouden tulotaso on ensi vuonna poikkeuksellisen korkealla tasolla sote-uudistuksen väliaikaisten kuntataloutta parantavien vaikutusten takia. Tilanne heikkenee merkittävästi vuonna 2024.
Verohäntien siivittämänä ensi vuoden tavoitteena 14 miljoonan euron ylijäämä
Talousarviota ja taloussuunnitelmaa ohjaa kaupunginvaltuuston vuonna 2021 hyväksymä Joensuun strategia – Idän houkuttelevin. Strategian toimintaa ohjaavan periaatteen mukaan kaupunki valmistautuu sote-uudistuksen jälkeiseen aikaan ja investoi hyvinvointiin. Keskeisenä vakaan ja vastuullisen talouden toimintalinjauksena on pitää verotus kilpailukykyisenä tarkalla taloudenpidolla ja verotuloja lisäävällä elinvoimapolitiikalla. Kaupungin toimintamenot ja investoinnit mitoitetaan tulokehitys ja kantokyky huomioiden. Lainakannan sekä vuokra- ja leasingvastuiden taso vakautetaan.
Vuonna 2023 tavoitellaan 14 miljoonan euron ylijäämäistä tulosta. Verotuloihin ja valtionosuuksien liittyvän rytmityksen takia kaupungin tulot ovat menoihin nähden poikkeuksellisen korkeat vain väliaikaisesti, ja kaupungin talous kääntyy alijäämäiseksi vuonna 2024. Taloussuunnitelmakaudella sopeutustarve on vuositasolla lähes kymmenen miljoonaa euroa. Sopeutustarve on kohdennettu taloussuunnitelmassa kolmelle vuodelle 2024–2026. Kuntien tehtäväkentän ja toimintamenojen kaventuessa kaupungin mahdollisuudet tasapainottaa talouttaan menoja sopeuttamalla kuitenkin vähenevät.
Kaupungin strategian väliarviointi toteutetaan vuonna 2023. Strategian arvioinnin yhteydessä tarkennetaan linjaukset talouden sopeuttamiseksi sekä investointitason mitoittamiseksi kestävän talouden tasolle. Talouden seurantaa tiivistetään ja talouden tasapainon varmistavien konkreettisten toimenpiteiden valmistelu käynnistetään. Mikäli menojen kasvun hillitsemisessä onnistutaan ja pidättäydytään menoja lisäävistä toimista, voidaan talouden sopeutustarvetta pienentää.
Poimintoja vuoden 2023 talousarvioehdotuksesta
Kaupungin verotuloprosentti pienenee 20,50 prosentista 7,86 prosenttiin hyvinvointialueen perustamisen myötä. Kiinteistöveroprosentit säilyvät ennallaan. Verotulot alenevat 47 prosenttia ja valtionosuudet 68 prosenttia.
Kaupungin nettomenot vuodelle 2023 ovat 170 miljoonaa euroa. Menot alenevat sote-uudistuksen myötä 63 prosenttia vuoteen 2022 nähden. Vertailukelpoinen nettomenojen muutos kaupungille jäävien toimintojen osalta on 4,2 prosenttia. Vuoden 2023 talousarviossa huomioidaan kustannustason muutoksista aiheutuvat välttämättömät menot sekä ikärakenteen muutoksesta aiheutuvat palvelutarpeen muutokset varhais- ja koulutuspalveluissa sekä kaupungin tehtävien ja velvoitteiden muutokset.
Kaupungin lähivuosien investointitaso on mittava. Vuoden 2023 investointimenot ovat 53 miljoonaa euroa. Toimitilahankkeisiin kohdennetaan 26 miljoonaa euroa. Suurimmat hankkeet vuonna 2023 ovat kilpajäähallin peruskorjaus ja laajennus, Wärtsilätalon C-siiven peruskorjaus, Enon koulu sekä Sirkkalan liikuntatilat. Yhdyskuntatekniikan investointimenoihin on varattu 14,7 miljoonaa euroa, josta uudisrakentamista tukeviin investointeihin 3,2 miljoonaa euroa ja peruskorjauksiin 7,6 miljoonaa euroa. Satama- ja ulkoliikuntapaikkahankkeisiin kohdennetaan 3,8 miljoonaa euroa.
Kaupungin lainakanta kohoaa vuonna 2023 yhteensä 266 miljoonaan euroon. Ensi vuonna lainaa on asukasta kohden 3 415 euroa. Kiinteistöleasing- ja vuokravastuut huomioiden vastuiden määrä on ensi vuonna noin 4 940 euroa asukasta kohden. Korkotason nopean nousun myötä kaupungin korkomenot kohoavat voimakkaasti.
Kaupunginjohtajan talousarvioesitys julkistettiin 10.11.2022. Kaupunginhallitus käsittelee talousarvioesitystä 16.11. ja 28.11. Kaupunginvaltuusto päättää talousarviosta 12.12.2022.
Lisätietoja talousarviosta: joensuu.fi/talousarvio.
Katso tallenne kaupunginjohtajan esityksestä täältä.
