Joensuun kaupunginvaltuusto käynnisti kaupungin strategian Idän houkuttelevin väliarvioinnin iltakoulussa maanantaina 22.toukokuuta. Valtuusto käsitteli iltakoulussa talouden näkymää ja reunaehtoja sekä tulevien vuosien investointeja.

- Kuntien talouden toimintaympäristö on muuttunut viimeisten vuosien aikana merkittävästi. Kaikkia muutoksia ei ole ollut mahdollista ennakoida strategiaa laadittaessa, joten väliarviointi ja strategian päivittäminen ovat tarpeen, toteaa Joensuun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jere Nuutinen.

Tavoitteena on, että kaupunginvaltuusto hyväksyy strategian väliarvioinnin elokuun kokouksessaan. Strategiaan sisällytettävät talouden ja investointien linjaukset on käsiteltävänä 19.6.2023 pidettävässä kaupunginvaltuuston kokouksessa. Rinnalla käynnistyy vuoden 2024 talousarvion ja vuosien 2024–2027 taloussuunnitelman valmistelu.

Kuntien talous historiallisessa muutoksessa

Strategian tarkistusta tehdään erityisen haastavassa talousnäkymässä. Kuntien talouden rakenne muuttui vuoden 2023 alusta lukien merkittävästi. Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyessä pois kuntien järjestämisvastuulta kaupungin talouden nettomenot pienenivät lähes 300 miljoonalla eurolla vuoteen 2022 nähden. Samanaikaisesti myös kaupungin verotulot ja valtionosuudet alenivat. Joensuun veroprosentti laski nykyisestä 20,50 prosentista 7,86 prosenttiin. Vaikka verotulot ja valtionosuudet pienenivät, velat ja vastuut jäivät kaupungille. Näin kaupungin suhteellinen velkaantuneisuus sekä velkaantuneisuuteen liittyvät riskit kasvoivat.

Sopeutustarve lähes 20 miljoonaa euroa

Uudistuksen vaikutukset realisoituvat kaupungin talouteen viiveellä. Vuosi 2023 on vielä poikkeuksellisen vahva sote-uudistukseen liittyvien kuntien taloutta väliaikaisesti parantavien vaikutusten johdosta. Tilanne heikkenee jo ensi vuonna, kun verotulojen ja valtionosuuksien taso alenee kuluvaan vuoteen nähden pysyvästi yli 10 prosentilla. Muutoksen taustalla on erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen menojen nopea kasvu vuonna 2022, joka sote-uudistuksen rahoitusmallin johdosta leikkaa pysyvästi kaupungin tulevien vuosien valtionosuuksien määrää.  Samanaikaisesti kun kaupungin tulot alenevat, toimintamenot kasvavat muun muassa palkkojen korotuksien ja nopean inflaation vuoksi.

- Verotulot ja valtionosuudet ovat merkittävimmät kaupungin tulolähteet. Strategiaa laadittaessa määritellyt investointitarpeet ja -toiveet ovat mittavat odotettavissa olevaan tulorahoituksen tasoon nähden. Tulotason alentuessa myös kaupungin menot tulee mitoittaa alenevaa tulotasotasoa vastaavasti, valaisee Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen.  

Tulevien vuosien sopeutustarve on vuositasolla lähes 20 miljoonaa euroa. Mittava tulojen ja menojen epäsuhta edellyttää useammalle vuodelle ulottuvaa toimenpideohjelmaa ja laaja-alaisia toimenpiteitä – palveluiden tuottamisen menojen pysyvää alentamista, tulokertymän vahvistamista, omaisuuden myyntiä sekä investointitason alentamista. Korkotason nousun myötä investointien mitoittaminen tulorahoitukseen nähden kestävälle tasolle on entistä tärkeämpää.

- Tehokkain keino hillitä korkomenojen kasvua on vaikuttaa lainamäärän kasvuun. Tämä merkitsee sitä, että kaikkiin tarpeisiin ei voida välttämättä vastata suunnitellussa aikataulussa, erityisesti, jos ne tarkoittavat kaupungin palvelujen laajentamista, Karjalainen toteaa.  

Tasapainoinen talous turvaa laadukkaat palvelut kuntalaisille. Terve talous on myös kasvavan ja elinvoimaisen kaupungin edellytys. Hyvinvointialueuudistuksen vaikutuksista huolimatta Joensuun taloudenhoidossa on Kari Karjalaisen mukaan vahva perusta.

- Kaupunkia ja kaupungin toimintaa kehitetään aktiivisesti kaupungin vahvuudet huomioiden. Kaupungin investointitaso on ollut korkea, mikä näkyy muuttuneessa kaupunkikuvassa sekä uusiutuneessa palveluverkossa. Joensuun menestys tulee varmistaa jatkossakin oikeilla panostuksilla, mutta talouden kestävyys varmistaen, Karjalainen päättää.