Joensuun kaupungin varhaiskasvatus toteutti asiakastutkimuksen päiväkodeissa olevien lasten huoltajille huhtikuussa. Vastauksia kertyi 471, joka on miltei puolet enemmän kuin edellisessä tutkimuksessa vuonna 2021. Kysely kohdistettiin sekä kunnallisten, että yksityisten päiväkotien asiakkaille. Asiakastutkimus on osa varhaiskasvatuksen lakisääteistä arviointia, jonka myötä omaa toimintaa kehitetään.
Huoltajien vastausten perusteella Joensuun kunnallisen varhaiskasvatuksen vahvuuksia ovat varhaiskasvatuspaikan laatu, toiminnan tavoitteellisuus ja monipuolisuus, huoltajien ja henkilöstön välinen vuorovaikutus sekä henkilöstön ammattitaito. Heikkouksiksi kyselyssä nousivat tiedon saaminen varhaiskasvatuspaikasta, mahdollisuus tutustua paikkaan ennen varhaiskasvatuksen aloittamista sekä päiväkotien piha-alueet.
– Tulokset olivat todella positiiviset. Varsinkin meidän henkilökunnan saamista arvosanoista ja palautteesta olen todella iloinen, nehän olivat lähellä parasta mahdollista! Viime toimintavuosi oli kova ja haasteellinen, mutta silti laadusta ei tingitty, mikä kertoo kentän kovasta ammattitaidosta. Toki kehittämisen kohteitakin löytyi. Hyvän laadun ylläpitäminen on iso haaste, jonka eteen teemme mielellämme ja innolla töitä, toteaa Joensuun kaupungin varhaiskasvatusjohtaja Irja Seppänen.
Joensuussa keskivertoa koulutetumpaa henkilökuntaa
Asiakastutkimuksen lisäksi varhaiskasvatusta arvioitiin henkilökunnan sisäisellä arvioinnilla sekä Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen kartoituksella. Kartoituksen perusteella Joensuun varhaiskasvatuksen henkilökunta on maan keskiarvoa koulutetumpaa. Kaupungin päiväkotien johtajista ja perhepäivähoidon esihenkilöistä 24 prosenttia on kasvatustieteen maistereita. Koko maan keskiarvo on kartoituksen perusteella 12 prosenttia.
Viime vuoden kehityskohteina vuorovaikutus ja matemaattiset taidot
Sisäistä arviointia toteutettiin vuosisuunnitelmien sekä henkilökunnalle suunnatun Laaturunko-kyselyn avulla. Arvioinnissa tarkasteltiin erityisesti vuosittaisten kehityskohteiden onnistumista.
Toimintavuoden 2021–2022 kehityskohteet Joensuun varhaiskasvatuksessa olivat henkilökunnan ja huoltajien välisen vuorovaikutuksen parantaminen sekä matemaattisten taitojen kehittyminen esiopetuksessa. Vuorovaikutusta parannettiin muun muassa kehittämällä haastavista asioista kertomista huoltajille, huoltajien ohjaamisella, tukemisella ja kannustamisella sekä järjestämällä erilaisia yhteisiä tapahtumia. Lisäksi panostettiin lasten vastaanottamiseen ja luovuttamiseen, uusien vanhempien tapaamiseen, perheiden verkostoitumiseen ja tiedonsiirtoon.
Matemaattisia taitoja kehitettiin muun muassa pelaamalla matemaattisia pelejä, koodaamalla, mittaamalla, tekemällä luonnontieteellisiä projekteja ja käyttämällä monipuolisesti erilaisia välineitä. Sisäisen arvioinnin mukaan kehityskohteissa tapahtui edistystä.
– Kyse on ajallisesti ehkä pienistä, mutta niin tärkeistä asioista. Kuinka huoltajille kerrotaan lapsen päivän tapahtumista ja miksi jotakin on tehty, kiireettömyyden tunteen lisäämisestä ja pysähtymisistä tai palautelaatikoiden perustamisesta. Taikka pikkuautojen laskemisesta ja niiden lajittelusta värin, mallin tai käyttötarkoituksen mukaan. Varhaiskasvatuksessa tärkeimpiä asioita on yhdessä tekeminen, vuorovaikutus ja uuden oppiminen. Ja kaikki muuten oppivat, sekä lapset että aikuiset, päättää Seppänen.
Tämän vuoden kehityskohteet
Joensuun varhaiskasvatuksen kuluvan toimintavuoden painopisteitä ovat työntekijän ja esihenkilön välinen vuorovaikutus sekä lukutaidot esiopetuksessa.
Joensuun kaupungin strategiassa varhaiskasvatuksen kehittämiskohteita ovat tuetun leikin määrän kasvu sekä 2–6-vuotiaiden lasten ylipainon vähentäminen sekä laadun ylläpitäminen.
