Jätehuolto, asumisessa syntyvät lietteet

Asumisessa syntyvät lietteet

Asumisessa syntyvät lietteet

Saostuskaivon ja umpisäiliön tyhjennykset tilataan jätehuoltorekisteriin hyväksytyltä kuljettajalta, jos kiinteistö ei kuulu viemäriverkkoon. Kunta järjestää lietteiden käsittelyn ja ohjaa lietteiden jätehuoltoa.

Tulevaisuudessa saostus- ja umpisäiliöiden sekä pienpuhdistamojen lietteiden tyhjennykset tekee kunnallinen jätehuoltoyhtiö Puhas Oy. Se kerää talvella 2024 tietoa kiinteistöjen jätevesijärjestelmistä asiakaskyselyllä ja kilpailuttaa myöhemmin lietekuljetukset. Muutoksesta kunnan järjestämään lietteiden kuljetukseen päätti Joensuun alueellinen jätelautakunta helmikuussa 2022, ja päätös tuli lainvoimaiseksi lokakuussa 2023 (linkki pöytäkirjaan). Nykyinen sopimusperusteinen saostus- ja umpisäiliölietteiden jätteenkuljetus lakkaa samalla kun siirrytään kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Ennen Puhas Oy:n järjestämiin lietetyhjennyksiin siirtymistä asiasta tiedotetaan kiinteistön haltijoita.

Lietteen asianmukainen käsittely

Viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla kiinteistöllä syntyvä jätevesi käsitellään kiinteistön omassa käsittelyjärjestelmässä. Se voi koostua saostussäiliöistä, maahanimeyttämöstä, maasuodattamosta, umpisäiliöstä, pienpuhdistamosta tai muista laitteista taikka näiden yhdistelmästä. Järjestelmään kertyvä liete ja jätevesi tyhjennetään ja toimitetaan käsiteltäväksi jätevedenpuhdistamolle.

Säännöllisillä tyhjennyksillä ja asianmukaisella käsittelyllä varmistetaan, ettei jätevesistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa eikä terveyshaittoja. Kiinteistön käsittelyjärjestelmän toimintakuntokaan ei tällöin heikkene ennenaikaisesti.

Jätevesijärjestelmän on tullut täyttää puhdistusvaatimukset 31.10.2019 mennessä ranta- ja pohjavesialueiden kiinteistöillä. Lisätietoa jätevesien käsittelyjärjestelmän uudistamisesta saat kiinteistön sijaintikunnan ympäristönsuojeluyksiköstä.

Vähimmäistyhjennysvälit

Saostussäiliöiden (sakokaivo) ja pienpuhdistamojen lietteet on tyhjennettävä tarvittaessa, mutta kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Tyhjillään olevien asuinrakennusten, vapaa-ajan asuntojen sekä 1-2 henkilön talouksien lietesäiliöt on tyhjennettävä vähintään kerran kahdessa vuodessa. Umpisäiliöitä ja niiden täyttymistä on seurattava säännöllisesti ja ne on tyhjennettävä tarvittaessa. Järjestelmän täyttymishälyttimien toiminta on tarkistettava vähintään vuosittain.

Kiinteistön haltijan on pidettävä kirjaa lietteen tyhjennyksistä, järjestelmän tarkastuksista ja huolloista. Tyhjennysvälit ja täyttymishälyttimien toiminnan tarkistaminen on määritetty jätehuoltomääräyksissä. Tyhjennykset on tehtävä useammin, jos niin ohjeistetaan jäteveden käsittelyjärjestelmän käyttöohjeessa.

Tyhjennyksen tilaaminen ja laskutus

Kiinteistön haltija sopii saostus- tai umpisäiliön tyhjentämisestä jätteenkuljetusyrityksen kanssa. Yrityksen tulee olla hyväksyttynä Ely-keskuksen jätehuoltorekisteriin. Kuljettajan on toimitettava lietteet kunnan osoittamaan vastaanottopaikkaan, jotta ne puhdistetaan asianmukaisesti.

Kuljetusyritys laskuttaa tyhjennys-, kuljetus- ja käsittelykustannukset kiinteistön haltijalta. Jätteenkäsittelyn osuus laskusta määräytyy käsittelypaikan eli jätevedenpuhdistamon vastaanottomaksujen perusteella.

Lista alueella aktiivisesti toimivista kuljetusyrityksistä (pdf)

Lietteiden omatoiminen käsittely

Omassa asumisessa ja enintään neljällä naapurikiinteistöllä asumisessa syntyvän lietteen saa käsiteltynä ja lannoitustarkoituksessa levittää omassa hallinnassa olevalle pellolle. Liete on ehdottomasti käsiteltävä hygieeniseksi ennen peltoon levitystä.

Omatoimisesta lietteiden käsittelystä on ilmoitettava etukäteen jätehuoltoviranomaiselle. Ilmoitus tehdään vähintään kaksi (2) kuukautta etukäteen. Jätehuoltoviranomainen välittää tiedon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, joka voi tarvittaessa ohjeistaa käsittelyssä tai kieltää sen. Ks. Ilmoitus jätevesilietteen omatoimisesta käsittelystä -lomake Asiointi ja lomakkeet -sivulla.

Lietteiden omatoimisessa käsittelyssä on huomioitava:

  • liete hygienisoidaan kalkkistabiloimalla tai muulla Ruokaviraston tai ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla ennen peltoon levittämistä
  • liete levitetään omassa hallinnassa ja aktiivisessa viljelykäytössä olevalle pellolle lannoitustarkoituksessa
  • kirjallinen ilmoitus omien (tai omien + maks. 4 naapurin) lietteiden käsittelystä tehdään vähintään kaksi (2) kuukautta ennen käsittelyn aloittamista jätehuoltoviranomaiselle
  • ilmoituksessa on kerrottava käsittelijän yhteystiedot, tiedot kiinteistöistä, joilta liete on lähtöisin, tiedot käsittelytavasta, sekä peltolohkot, joille hygienisoitu liete levitetään
  • lietteen käsittelyssä ja lannoituskäytössä on noudatettava lainsäädäntöä (mm. lannoitelaki (711/2022), nitraattiasetus (1250/2014), maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista (646/2023), ihmisperäisen jätevesilietteen käyttöön liittyvät viljelyrajoitukset)

Ohje sakokaivolietteen kalkkistabilointiin (pdf)

Jätteen haltija voi siis luovuttaa asuinkiinteistöllään syntyneen lietteen käsiteltäväksi naapurikiinteistöllä tai muulla lähikiinteistöllä, jos lietteen vastaanottavalla naapurilla on mahdollisuus käyttää sitä peltoviljelyksessään lannoitteena.

Jätevesilietteiden kompostointi on sallittu vain jos kyse on harmaiden jätevesien pienestä lietemäärästä. Harmaalla jätevedellä tarkoitetaan peseytymisestä ja tiskaamisesta muodostuvaa jätevettä, joka ei sisällä yhtään ulosteperäistä jätevettä. Kompostointi on sallittu seuraavin edellytyksin:

  • harmaiden jätevesien lietettä on vähän (alle 20 litraa per tyhjennyskerta ja alle 50 litraa/vuosi)
  • käsittelyjärjestelmään ei johdeta ulosteperäisiä jätevesiä (pienpuhdistamo/saostussäiliö on vain harmaille vesille)
  • liete on kompostoitavassa muodossa (ei nestemäistä)
  • noudatetaan pienpuhdistamon laitevalmistajan kompostointia koskevia ohjeita
  • noudatetaan kompostointia koskevia jätehuoltomääräyksiä (18 §).

Muu jätevesilietteiden kompostointi on kielletty. Mikäli on tarve kompostoida mustien eli virtsaa ja ulostetta sisältävien jätevesien lietettä, kompostointi edellyttää poikkeamisen hakemista jätehuoltomääräyksistä (ks. Asiointi ja lomakkeet).

Lietesäiliöiden vähimmäistyhjennysvälejä on noudatettava, vaikka lietteet käsiteltäisiin kiinteistöllä omatoimisesti peltolevityksellä tai kompostoimalla.

Sivu arviointi ja palaute