Joensuun kaupungin vuoden 2024 tilinpäätös on ennakkotietojen mukaan kolme miljoonaa ylijäämäinen. Vuodesta 2023 tulos heikkeni 17 miljoonaa euroa, mutta oli vahvan loppuvuoden myötä ennakoitua parempi. Taloutta vahvisti erityisesti sijoitusmarkkinoiden vahva kehitys, loppuvuoden poikkeuksellisen hyvät verotilitykset ja kaupungin menojen pieneneminen.
Menot pienenivät sopeutuksen myötä
Joensuu käynnisti mittavan talouden sopeutustyön loppuvuonna 2023. Laaja-alaisella yhteistyöllä valmisteltujen talouden sopeutustoimien myötä kaupungin nettomenot alenivat vuonna 2024 edellisvuoteen nähden 1,4 prosenttia. Sopeutustyön ohella menojen pienentämistä auttoi merkittävästi henkilöstön sairauspoissaolojen väheneminen. Kaupungin sairauspoissaolojen määrä on kunta-alan vertailussa poikkeuksellisen matala. Henkilöstömenot eivät kasvaneet sopimuskorotuksista huolimatta.
– Henkilöstön sairauspoissaolot alenivat vuoden 2024 aikana lähes 30 prosentilla edellisvuoteen nähden. Kehitystä ihmetellään ympäri Suomen. Myös henkilöstön työtyytyväisyys sekä esihenkilön arvioinnin tulokset ovat hyvällä tasolla. Kiitos hyvästä tuloksesta kuuluukin kaupungin henkilöstölle sekä luottamushenkilöille, jotka ovat sitoutuneet talouden sopeutustyöhön, sanoo kaupunginjohtaja Jere Penttilä.
Verotulot ja valtionosuudet laskivat 19 miljoonaa
Verotuloja kertyi vuonna 2024 yhteensä 168 miljoonaa euroa ja valtionosuuksia 40 miljoonaa euroa. Verotulot ja valtionosuudet alenivat vuoteen 2023 nähden 19 miljoonaa eli yli 8 prosenttia. Tulot alenivat, koska vuoden 2023 alusta voimaan tulleen hyvinvointialueuudistuksen vaikutukset näkyivät kuntien rahoituksessa täysimääräisesti viiveellä.
Sijoitusmarkkinoiden kehitys jatkui myönteisenä. Kaupungin rahastojen yhteenlaskettu markkina-arvo oli vuoden lopussa noin 122 miljoonaa euroa. Arvo oli hieman alle kymmenen miljoonaa euroa eli noin 8,6 prosenttia edellistä vuodenvaihdetta korkeammalla tasolla. Rahastojen tilikauden tulos oli 5,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Joensuun Veden tilikauden tulos oli vajaat 3,3 miljoonaa euroa eli noin miljoona euroa asetettua tavoitetta parempi.
Kaupungin lainakanta oli vuoden 2024 lopussa 252 miljoonaa euroa. Lainakanta kasvoi vuoteen 2023 nähden 29 miljoonalla eurolla. Lainakantaa kasvattivat korkea investointitaso sekä Siun soten palkkaharmonisaatiota koskevien vastuiden maksaminen vuoden 2024 aikana. Asukaskohtainen lainakanta oli vuoden 2024 lopussa 3 206 euroa, kun se vuotta aiemmin oli 2 862 euroa.
Tuloksesta huolimatta sopeutusta jatkettava
Kaupungin talous oli vuonna 2024 ennakoitua parempi. Talouden liikkumavara on kuitenkin edelleen niukka ja talouden kehitykseen liittyy paljon epävarmuustekijöitä. Valmisteilla oleva kuntien valtionosuusuudistus, Suomen talouden vaisu kehitys ja julkisen talouden sopeutustarve vaikeuttavat tulevan ennakointia. TE-palvelujen muutos toi lisää mahdollisuuksia, mutta riittämätön ja siirtymäkaudella vähenevä rahoitus haastaa palvelujen järjestämistä. Pysyvä talouden tasapaino edellyttää päätettyjen sopeutustoimenpiteiden eteenpäin viemistä.
– Kaupungin talouden saattaminen tasapainoon vaatii pitkäjänteistä työtä. Sopeutustoimet ulottuvat 2030-luvulle ja sovitusta on pidettävä kiinni. Tilinpäätös osoittaa, että olemme oikealla tiellä, Penttilä toteaa.
Uudet koulut pitäjiin
Joensuun kaupunki investoi 51 miljoonalla eurolla vuonna 2024. Merkittävimmät toimitilahankkeet olivat loppuvuodesta käyttöönotettu Mehtimäen jääurheilukeskuksen peruskorjaus- ja laajennushanke, kesällä valmistunut Enon koulu sekä vuoden 2025 aikana valmistuvat Hammaslahden koulu ja kaupungintalon muutos museoksi.
Kaupungin elinvoiman kehittämisen kannalta merkittävän symmetrisen kaupungin kehittämistä jatkettiin. Keskeisimpiä yhdyskuntatekniikan hankkeita olivat Cederbergin aukion ja puistoalueiden rakentaminen sekä katualueiden viimeistely Penttilässä ja ruutukaavakeskustan pääkatujen kehittämistoimet. Uudisrakentamiseen investoitiin aikaisempia vuosia vähemmän. Suurimpiin kohteisiin lukeutui Haapajoen alueen jatkorakentaminen.
Peruskorjauskohteista merkittävimmät olivat Kirkkokadun ja Sairaalakadun saneeraukset, Koski- ja Länsikadun kiertoliittymä, Mutalan ja Nepenmäen alueen katujen peruskorjaukset sekä Mansikkatien ja Karpalotien peruskorjaus Reijolassa.
Väkiluku kasvoi
Joensuun väkiluku kasvoi vuoden 2024 aikana 681 henkilöllä ja oli ennakkotietojen mukaan vuoden lopussa 78 743 henkilöä. Joensuu nousi syksyllä Suomen 11. suurimmaksi kaupungiksi. Suomen talouden vaikea suhdannetilanne heijastui työllisyystilanteeseen ja työttömyysaste kasvoi vuoden aikana. Koko vuoden keskimääräiseksi työttömyysasteeksi muodostui 14,3 prosenttia, kun keskimääräinen työttömyysaste vuonna 2023 oli 13,6 prosenttia.
Rakentamisen vaikea tilanne jatkui vuonna 2024. Asuntoja valmistui 193, kun vuonna 2023 valmistuneita asuntoja oli 536. Uusia lupia myönnettiin 202 kappaletta, kun edellisenä vuonna määrä oli 240. Lupia myönnettiin 141 asuntoa varten.
Tilinpäätösinfon materiaali löytyy kaupungin verkkosivuilta. Sivuille lisätään myöhemmin myös tallenne infosta: www.joensuu.fi/tilinpaatos