Itäisen Suomen keskuskaupunkien johto oli koolla Kuopiossa ke 12.3.2019. Tilaisuudessa olivat läsnä Joensuun, Kajaanin, Kouvolan, Kuopion, Lappeenrannan ja Mikkelin kaupunginvaltuuston ja hallituksen puheenjohtajat ja kaupunginjohtajat sekä Kuopion strategiajohtaja Sirpa Lätti-Hyvönen.
Tilaisuudessa otettiin kantaa alueen kehittämiseen:
Keskuskaupungit avainasemassa itäisen Suomen kehityksessä
Itäisen Suomen kehityskuva on tällä hetkellä kaksijakoinen: väestömäärä vähenee, mutta elinkeinoelämä ja erityisesti vientiteollisuus ovat vahvassa vedossa. Jopa niin vahvassa, että työvoiman saatavuudessa on merkittäviä vaikeuksia ja se rajoittaa liiketoiminnan kehittämistä sekä uusien työpaikkojen syntymistä.
Itäisessä Suomessa asuu yhteensä 930 000 asukasta – puolet näistä keskuskaupungeissa. Väestökehitys ja koko itäisen Suomen tulevaisuus on pitkälti keskuskaupunkien varassa.
Itäisessä Suomessa on paljon potentiaalia: osaamista, monipuolista elinkeinotoimintaa ja raaka-ainevarantoja
Itäisen Suomen kehityssuunnan kääntäminen on välttämätöntä koko kansantalouden kannalta. Aikaisemmat toimet alueen elinvoiman lisäämiseksi ovat olleet riittämättömiä ja vähäisiä verrattuna esim. läntisen Suomen hankkeisiin. Valtion ja keskuskaupunkien kumppanuutta elinvoiman ja kilpailukyvyn edistämisessä tulee kehittää ja toteuttaa vahvoja yhteisiä toimenpiteitä kehityssuunnan kääntämiseksi.
Liikenneyhteyksien parantaminen yhdistää itäisen Suomen intressit
Itäisen Suomen liikenneyhteydet ovat jääneet jälkeen muun Suomen kehityksestä. Valtion panostus itäisen Suomen liikenneyhteyksien kehittämiseen luo edellytyksiä alueen elinvoiman ja vetovoiman kehitykselle. Itäisen Suomen pääliikenneväylät tulee jatkossa saada osaksi EU:n TEN-t ydinverkkoa, jotta liikenteen investointeihin voitaisiin hyödyntää myös EU:n rahoitusinstrumentteja.
Alueen saavutettavuuden parantamiseen ovat ottaneet voimakkaasti kantaa myös elinkeinoelämän järjestöt ja avainyritysten edustajat.
Helsingistä Porvoon ja Kouvolan kautta Pietariin kulkevan nopean Itäradan suunnittelua on jatkettava. Tavoitteeksi on asetettava kolmen tunnin palvelutaso Kuopiosta ja Joensuusta Helsinkiin. Matka-ajan lyhentäminen toisi itäisen Suomen lähes samalle viivalle läntisen Suomen kanssa. Keskuskaupunkien johto ilmaisee valmiutensa osallistua Itäradan hankeyhtiöön yhdessä valtion kanssa.
Maantieliikenteen keskeisimpinä kohteina kaupungit näkevät valtatie 5 ja valtatie 6 tason ja turvallisuuden parantamisen, kiireellisimpinä nähdään näiden yhteyksien ns. pullonkaulaosuuksien parantaminen. Valtion tulee pitkäjänteisesti sitoutua itäisen Suomen elinkeinoelämälle ja Järvi-Suomen matkailulle tärkeiden tieyhteyksien (pää- ja poikittaisyhteyksien) kehittämiseen 12-vuotisessa liikenneohjelmassaan.
Työpaikkoja tarjolla – mistä osaajat
Saavutettavuuden kehittämisellä on merkittävä vaikutus alueen vetovoimaan ja sitä kautta työvoiman saatavuuteen, mutta saman aikaisesti tarvitaan myös muita toimenpiteitä. Koko itäisessä Suomessa on pitkään jatkunut vaikea työvoiman kohtaanto-ongelma ja rakennetyöttömyys. Erityisosaajista on pulaa. Itäisessä Suomessa on vahva halu yhteistyössä valtiovallan kanssa lisätä resurssointia työllisyyden edistämiseen, korkeakoulutukseen sekä toisen asteen ammatilliseen koulutukseen ja poistettava myös opiskelu- ja työperäisen maahanmuuton esteitä.