Joensuun kaupungin vuoden 2023 tilinpäätös on ennakkotietojen mukaan 20,9 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Poikkeuksellisen vahvan tuloksen syynä ovat sote-uudistukseen liittyvät kertaluontoiset erät. Ilman näitä tulos olisi painunut yli 10 miljoonaa euroa alijäämäiseksi.
- Vahva tulos on uudistuksen rytmityksestä johtuva poikkeus, eikä sen pidä antaa hämärtää kokonaiskuvaa. Kaupungin tulot ovat laskeneet pysyvästi ja teemme kymmenissä miljoonissa laskettavaa alijäämää joka vuosi, ellemme sopeuta taloutta. Sinänsä ennakoituakin vahvempi tulos on toki iloinen asia, toteaa Joensuun kaupunginjohtaja Jere Penttilä.
Vuosi 2023 merkitsi kuntatalouteen historiallisen suurta muutosta. Kuntien menot sekä verotulot ja valtionosuudet alenivat merkittävästi sosiaali- ja terveyspalveluiden siirryttyä pois kuntien järjestämisvastuulta. Uudistukseen liittyvät vaikutukset konkretisoituvat kuntien talouteen kuitenkin viiveellä. Kunnat saivat vuonna 2023 verotuloja vielä sote-uudistusta edeltäneiden korkeampien veroprosenttien mukaisesti yhteensä 1,4 miljardia euroa. Myös valtionosuuksia kertyi kuntiin nykytilannetta enemmän, sillä kuntien valtionosuusrahoitusta tarkistetaan takautuvasti uudelle, pysyvästi alemmalle tasolle vuodesta 2024 alkaen. Nämä sote-uudistuksen hännät tekivät kuntataloudesta vuonna 2023 varsin vahvan.
Menot ja tulot myllerryksessä
Poikkeuksellinen vuosi näkyi myös Joensuun kaupungin taloudessa. Kaupungin nettomenot alenivat 288 miljoonaa euroa eli 63 prosenttia vuoteen 2022 nähden. Nettomenojen vertailukelpoinen kasvu, kun huomioidaan hyvinvointialueelle siirtyneet sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastustoimen menot, oli noin 5,3 prosenttia. Nettomenojen kasvuun vaikutti erityisesti kunta-alan palkankorotukset.
Verotuloja kertyi vuonna 2023 yhteensä 171 miljoonaa euroa ja valtionosuuksia 56 miljoonaa euroa. Verotulot ja valtionosuudet alenivat vuoteen 2022 nähden 261 miljoonaa euroa eli 54 prosenttia. Sote-uudistuksen vaikutus näkyy verotuloissa ja valtionosuuksissa täysimääräisesti vasta viiveellä. Kaupunki sai aiempien vuosien korkeampien veroprosenttien perusteella verotuloja arviolta 16–17 miljoonaa euroa. Lisäksi sote-uudistukseen liittyvän valtionosuuksien tarkistuksen myötä valtionosuuksien taso alenee vuodesta 2024 alkaen 16 miljoonalla eurolla. Ilman näitä poikkeavia eriä, verotulojen ja valtionosuuksien määrä olisi ollut yli 32 miljoonaa euroa alempi.
Rahastojen kehitys vahvaa
Joensuun kaupunki investoi 51 miljoonalla eurolla vuonna 2023. Toimitilainvestoinneista merkittävimmät hankkeet olivat vuoden 2023 aikana käynnistyneet Mehtimäen jääurheilukeskuksen laajennus ja peruskorjaus, Enon alakoulu, vuoden aikana valmistunut Sirkkalan liikuntakeskus ja Sirkkalan koulukiinteistön muutos yläkouluksi sekä Wärtsilätalon C-siiven peruskorjaus. Kaupunkirakennepalveluiden investointihankkeista suurimmat olivat Cederbergin aukio Penttilärannassa, Väyläviraston kanssa yhteistyöhankkeena toteutettu Ratapihan peruskorjaus ja Ukonniemen sataman laajennus satamalogistiikan tarpeisiin sekä Koulukadun peruskorjaus ja Itärannan kadunrakennustyöt.
Sijoitusmarkkinoiden kehitys oli heikon vuoden 2022 jälkeen myönteistä ja varsinkin loppuvuoden kehitys oli vahvaa. Kaupungin rahastojen yhteenlaskettu markkina-arvo oli vuoden lopussa noin 112 miljoonaa euroa. Arvo oli noin yhdeksän miljoonaa euroa eli noin 8,6 prosenttia edellistä vuodenvaihdetta korkeammalla tasolla. Rahastojen tilikauden tulos oli 4,6 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Joensuun Veden tilikauden tulos oli runsaat 2,2 miljoonaa euroa eli hieman asetettua tavoitetta heikompi.
Kaupungin lainakanta oli vuoden 2023 lopussa 223 miljoonaa euroa. Lainakanta aleni vuoteen 2022 nähden ylijäämäisen tuloksen takia. Lisäksi Siun soten palkkaharmonisaation maksun siirtyminen vuodelle 2024 pienensi vuoden 2023 rahoitustarvetta. Asukaskohtainen lainakanta oli vuoden 2023 lopussa 2 862 euroa, kun se vuotta aiemmin oli 3 034 euroa.
Väestömäärä kasvussa
Joensuun väestömäärä kasvoi vuoden 2023 aikana 547 henkilöllä ja oli ennakkotietojen mukaan vuoden lopussa 78 060 henkilöä. Suomen talouden suhdannetilanne heikensi työllisyystilannetta loppuvuotta kohti. Koko vuoden keskimääräiseksi työttömyysasteeksi muodostui 13,6 prosenttia, kun keskimääräinen työttömyysaste vuonna 2022 oli 13,4 prosenttia.
Rakentaminen hiljeni vuoden 2023 aikana. Valmistuneiden asuntojen määrä oli kuitenkin vielä hyvällä tasolla. Sen sijaan rakennuslupien määrä oli poikkeuksellisen matala korkotason nousun ja heikon suhdannenäkymän takia. Vuonna 2023 valmistui 536 asuntoa, mutta rakennuslupia myönnettiin vain 106 asunnolle.
- Väestömäärän kasvun turvaaminen on meille elintärkeää. Samalla väestörakenne on hurjassa muutoksessa. Väestö vanhenee ja alueellinen keskittyminen kiihtyy. Sote-uudistuksen myötä rahaa on käytössä merkittävästi vähemmän. Jotta pystymme turvaamaan kasvun, on palvelurakenne muokattava tulevien vuosien näkymää vastaavaksi, Penttilä pohtii.
Kaupungin talous heikkenee vuodesta 2024 alkaen voimakkaasti verotulojen ja valtinosuuksien tason vakiintuessa sote-uudistuksen jälkeiselle pysyvälle tasolle. Vuoden 2023 hyvä tulos vahvistaa kaupungin talouden puskuria ja antaa aikaa sopeutukselle, mutta ei poista talouden sopeutuksen tarvetta. Tulevien vuosien talouden kehitykseen liittyy edelleen myös paljon epävarmuustekijöitä, muun muassa Suomen talouden kasvuennusteiden heikentymisen ja julkisen talouden sopeutuspaineiden takia.
Tilinpäätösinfon materiaali löytyy verkkosivuilta täältä