Joensuun kaupungin kaavoituspäällikön Juha-Pekka Vartiaisen mielipidekirjoitus julkaistiin Sanomalehti Karjalaisessa 1.8.2022. Julkaisemme kaupungin verkkosivuilla kirjoituksen pitkän version.
--
Penttilän sahan raameista keskustellaan eri kanavilla. On tarpeen selventää kaupungin päätöksiä ja perusteluja asiassa. Kaupunki ei ole hävittämässä sahan muistoa.
Penttilän saha toimi Joensuussa vuosina 1871–1988. Entisen sahan alueella seisovat ns. raamit olivat sahan varsinainen sahauslaite – saha oli siis tyypiltään raami- eli kehäsaha. Raamit sijaitsivat katseilta piilossa valtavan puisen saharakennuksen sisällä. Saharakennus paloi maan tasalle vuonna 1996. Palo vaurioitti korjauskelvottomaksi myös vieressä sijainneen sahan voimalaitoksen. Saha-alueen silloinen omistaja Bonvesta Oy purki rauniot ja loputkin sahan tuotannolliset rakennukset, koska näillä ei ollut nähtävissä suojelullista arvoa sahan ytimen eli saha- ja voimalarakennusten tuhouduttua.
Raamit jätettiin palon jälkeen seisomaan paikoilleen ajatuksena hyödyntää niitä myöhemmin päätettävällä tavalla muistona sahasta. Kaupungin ostettua koko saha-alueen vuonna 2008 kaupunginvaltuusto hyväksyi alueen uudiskäyttöä ohjaavan Penttilänrannan hankesuunnitelman. Sen jälkeen käynnistettiin alueen asemakaavoitus ja yleisten alueiden toteutussuunnittelu sekä massiivinen, koko saha-alueen käsittänyt pilaantuneen maaperän kunnostushanke. Hankesuunnitelmaan sisältyi myös Penttilänrannan taidehanke, jonka myötä perustettiin taideammattilaisista koostuva Penta-ryhmä ohjaamaan julkisten ja yksityisten taideteosten toteuttamista alueelle. Perusperiaatteena on, että alueen rakentajat käyttävät noin prosentin rakentamiskustannusten määrästä taidehankkeisiin. Raamit ja taidehanke nivoutuvat yhteen.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti saha-alueen ensimmäisen uuden asemakaavan 18 huhtikuuta 2011. Kaava koskee koko ranta-aluetta Pajamäestä liki Kuhasaloon. Kaavan toteuttaminen on vielä kesken. Kaavaan sisältyy sahan raameja koskeva määräys: ”Penttilän sahan raamit (4kpl) tulee siirtää Suola-Kustin puistoon tai Cederberginaukiolle ja säilyttää. Raameja tai niiden keskinäistä sijoittelua voidaan muuttaa siirron yhteydessä raamien oleellista luonnetta kuitenkaan muuttamatta.” Kaavaselostuksen mukaan määräyksen tarkoituksena on säilyttää raamit sahasta kertovana muistomerkkinä tai taideteoksena ja siirtää ne uuden kaavaratkaisun kannalta näkyvään ja keskeiseen paikkaan. Siirrolla sovitetaan yhteen uusi kaavaratkaisu ja sahatoiminnasta muistuttava historiallinen fragmentti.
Asemakaavaan sisältyvää, sahan raameja koskevaa päätöstä ollaan nyt toteuttamassa. Raamit siirretään kaavan määräyksen mukaisesti uuteen Suola-Kustin puistoon. Siirtomatka on noin 50 metriä noin 36 hehtaarin kokoisen entisen saha-alueen sisällä. Alueen historian mukaan nimetyt Suola-Kustin puisto ja Cederbergin aukio rakennetaan valmiiksi vuoden 2023 syksyyn mennessä entisen tukkialtaan koillispään ja Suursahankadun väliselle ranta-alueelle, kohtisuoraan vastapäätä Joensuun kirkkoa.
Puhetta on herättänyt 7.7.2022 tekemäni poikkeamispäätös raameja koskevasta kaavamääräyksestä. Poikkeamispäätöksen olennainen sisältö on, että raameja voidaan muokata enemmän kuin kaavamääräyksellä on alkuperäisesti tarkoitettu, eli purkaa ne pienempiin osiin. Perusteluna tälle on raamien huono tekninen kunto. Ei ole todennäköistä, että ne voitaisiin siirtää kokonaisina. Tämä ei tarkoita raamien hävittämistä. Siirtäminen ei perustu poikkeamispäätökseen vaan valtuuston hyväksymään asemakaavaan.
Raameista on tarkoitus muokata muistomerkki niin, että niiden luonne säilyy ja niiden tekninen säilyminen turvataan. Työhön on valittu metallin työstämiseen erikoistunut kuvanveistäjä Antti Immonen, joka on arvostettu taiteilija ja Suomen Kuvanveistäjäliiton jäsen. Esityksen valinnaksi on tehnyt Joensuun museoiden yhteydessä toimiva Penta-ryhmä, joka myös ohjaa työtä. Muodollisen hankintapäätöksen on tehnyt kaupunkirakennepalvelut.
Sahan muistoa ja merkitystä Joensuulle ei voi yliarvioida. Kaupungin toimilla tähdätään siihen, että Penttilän sahan muisto säilyy. Sahan palo vuonna 1996 teki näkyvän muisto vaalimisen kuitenkin erittäin vaikeaksi, koska tärkeimmät säilyttämisen arvoiset kohteet tuhoutuivat ja vaurioituivat. Nyt näkyvimmät sahasta kertovat muistot ovat suojeltu Penttilänhovi (Cederbergien koti) saha-alueen ja sataman välissä sekä tukkiallas omalla paikallaan jokirannassa, tulevaisuudessa venesatamaksi muutettuna. Sahaustoiminnan nurjasta puolesta muistuttaa paljas Penttilänmäki, jonka sisälle on tiiviisti kapseloitu sahan vanha kaatopaikka ja saha-alueelta siirretyt lievemmin pilaantuneet maa-ainekset.
Myös raamit jäävät muistuttamaan Penttilän sahasta, muokattuna säilyttämiskelpoiseksi muistomerkiksi näkyvällä ja hyvin saavutettavalla paikalla.
Juha-Pekka Vartiainen
kaavoituspäällikkö, Joensuun kaupunki