Joensuun kaupungin maankäytön suunnittelussa huomioidaan liito-oravan suojelu kehittämällä ohjeita hyviin toimintamalleihin liito-oravan huomioimiseksi ja viemällä tiedot liito-oravista paikkatietojärjestelmään. Uusi selvitys on lisännyt tietoa liito-oravan esiintymisestä Joensuun kantakaupungin alueella.
Liito-orava on voimakkaasti mukana kaupunkien maankäytön suunnittelussa. Tiukasti suojeltuna lajina sen esiintyminen pitää kartoittaa kaavoituksen yhteydessä. Lajin turvaaminen valtakunnallisesti ja paikallisesti on tärkeää. Useista syistä muutokset liito-oravan elinympäristöjen sijoittumisessa pääsevät toisinaan yllättämään. Suojelun onnistumiseksi tulisi maankäytön suunnitteluun olla tarjolla riittävä suunnitteluvara.
Luontoselvittäjä Paula Salomäki on tehnyt opinnäytetyön liito-oravan elinympäristöistä Joensuussa.
Työn konkreettiset tulokset jakautuvat kahteen osaan:
- paikkatietojärjestelmään viety liito-oravien elinympäristöjen verkosto Joensuussa ja
- ohjeistus siitä, miten liito-oravien elinympäristöjen verkoston osat tulisi huomioida maankäytön suunnittelussa ja alueiden hoidossa.
Työn tavoitteena oli luoda helposti päivitettävä paikkatietorakenne, joka tarjoaa niin yleisemmän tason tietoa liito-oravan esiintymisestä alueella kuin yksityiskohtaisempaa tietoa kohdetasolla.
Ohjeistuksella on tähdätty paikallisen suotuisan suojelutason säilyttämiseen ja varovaisuusperiaatteen noudattamiseen. Ohjeistuksessa on nostettu rajoitusten lisäksi esiin se mitä voidaan tehdä liito-oravaa häiritsemättä ja mitä voidaan tehdä liito-oravan elinympäristöjen parantamiseksi.
– Tehty laaja selvitys antaa hyvän yleistiedon liito-oravan elinolosuhteista kantakaupungissa. Se auttaa huomaamaan liito-oravan kannalta olennaiset alueet ajoissa ja helpottaa kohdentamaan tarkemmat selvitykset oikein, toteaa Joensuun kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen.
Elinympäristöjen verkosto tarjoaa tietoa alueen liito-oravista
Selvitetyltä alueelta rajattiin 25 liito-oravan elinympäristöä, joista valtaosalla tehtiin havaintoja vuoden 2019 aikana. Osa rajauksista perustuu vanhempiin havaintoihin. Merkittävimmäksi liito-oravan liikkumista rajoittavaksi esteeksi todettiin Pielisjoki ja tiiviisti rakennettu kaupungin keskusta. Joensuun kaupunkialueen liito-oravakannan todettiinkin jakautuneen kahteen osaan.
Liito-oravahavaintojen päivittäminen luotuun paikkatietorakenteeseen mahdollistaa tietojen vertailtavuuden ja ajantasaisuuden. Toivottavaa olisi, että verkostoa laajennettaisiin nyt selvitetyn alueen ulkopuolelle. Selvityksen tarkkuustaso huomioiden myös selvitysalueen sisäpuolella tulee jatkossa tehdä lisää selvityksiä.
Opinnäytetyön koko nimi on Liito-oravien ja maankäytön yhteensovittaminen Joensuun kaupungin alueella. Se on tehty Lapin ammattikorkeakoululle. Joensuun kaupunki on ollut mukana työn ohjauksessa. Metsämiestensäätiö on tukenut opinnäytetyötä myöntämällään apurahalla.