Joensuun kaupunki on muuttamassa historiallisen Niinivaaran vesisäiliön käyttötarkoitusta ja saneeraa vesisäiliön maauimalaksi kaupunkilaisille ja turisteille.

Ajatus Niinivaaran vesisäiliön uudelleen käytöstä heräsi uuden asemakaavan suunnittelun yhteydessä.

– Vesisäiliö on monelle ollut kohtauspaikka vuosikymmenien ajan ja sillä on kulttuurista merkitystä Niinivaaran alueelle. Siksi haluamme vaalia tätä historiallista kohdetta ja saneeraamme sen uimalakäyttöön. Näin saadaan myös uusia innovatiivisia palveluita alueelle, toteaa Joensuun Veden johtaja Juha Lemmetyinen.

– Pyydämme niinivaaralaisilta ja muilta joensuulaisilta ideoita, mitä muuta toimintaa ja palveluita vesisäiliön ympäristössä voisi olla. Ideoita voi jättää kaupungin verkkosivuilta löytyvän kyselyn avulla, lisää Joensuun kaupungin kaavoitusarkkitehti Natalia Musikka.

Kysely on osoitteessa www.joensuu.fi/kyselyt ja se on auki 23.4. asti. Suora linkki kyselyyn: https://link.webropol.com/s/niinivaaran-vesisailio

Palautteita käytetään Tikkamäentie 17:n ja lähiympäristön kaavahankkeen tukena.

– Jos uusia ideoita tai jatkojalostusideoita löytyy, voimme niidenkin toteutusta harkita. Maauimalan vettä voisi hyödyntää esimerkiksi tutkimustarkoituksissa, ja kaupunkilaiset voisivat hakea säiliöstä vettä vaikkapa omiin paljuihinsa tai kesäkukkien kasteluun, ideoi Lemmetyinen.

Niinivaaran vesisäiliöllä on myös suojelullista arvoa, joka tullaan ratkaisemaan asemakaavan myötä. Arvo liittyy rakennuksen ulkoasun ja kaupunkikuvallisen rooliin sekä lisäksi Niinivaaranpuiston, Niinivaaran alueen ja koko kaupungin historiaan. Vesisäiliö ja sen alue on myös osoitettu Joensuun seudun yleiskaavassa seudullisesti merkittäväksi kohteeksi, mikä vahvistaa rakennuksen arvoa. Rakennus ei ole ollut vesisäiliönä vuodesta 2017 alkaen ja kiinteistöllä ei ole enää tarvetta kaupungin vesihuollon kannalta. Säiliön omistaa Joensuun Vesi.

Vesisäiliön historiaa lyhyesti

Niinivaaran vesisäiliö rakennettiin vuonna 1927. Samana vuonna alkoi Joensuussa nykyisen viemäriverkoston rakentaminen. Sitä ennen 1800-luvun lopulla rakennettu verkosto oli ollut puuta. Rakennuksen suunnitteli rakennusmestari Viljo Raittila.

Vuonna 1937 valmistui 12 metriä korkea näkötornikorotus, josta aukesi näköala Pielisjoelle ja sen toisella rannalla olevaan keskustaan, sekä Pyhäselälle. Lisäosa tuhoutui tulipalossa 50-luvulla. Vuonna 1957 lähiympäristöön rakennetun uuden vesitornin myötä vanha vesisäiliö on toiminut ainoastaan sairaalan varavesilähteenä. Vesisäiliö poistui käytöstä lopullisesti vuonna 2017.

Vesisäiliötä kutsutaan usein vanhaksi vesitorniksi, koska 1950-lukuun asti se oli miltei alueen korkein rakennus, erityisesti 30-luvulla tehdyn näkötorniksi korottamisen jälkeen.