Joensuun kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunta käsittelee Reijolan ja Niittylahden alueen päiväkoti- ja kouluverkkoa kokouksessaan 18. marraskuuta. Lokakuussa pidetyn edellisen kokouksen jälkeen asiasta on tehty lisäselvityksiä sekä kuultu asukkaita ja koululaisia.
Lautakunnalle esitetään ratkaisua, jossa Reijolaan rakennettaisiin kaksisarjainen koulu ja koulun yhteyteen 5+1-ryhmäinen päiväkoti. Lisäksi Niittylahden vanhan koulun paikalle rakennettaisiin kolmeryhmäinen päiväkoti.
– Esitys perustuu valmistelun aikana kertyneeseen tietoon, vaikutusarvioihin, kuulemisiin, palautteisiin ja kannanottoihin. Päiväkodin ja koulun yhdistäminen tuo merkittäviä taloudellisia hyötyjä, mutta Niittylahteen rakennettavan pienemmän päiväkodin myötä palvelurakennetta pystyttäisiin samalla säilyttämään laajemmalla alueella, toteaa Joensuun kaupungin sivistys- ja hyvinvointijohtaja Jani Kaasinen.
Reijolassa koulun paikaksi kaksi vaihtoehtoa
Reijolassa koulun ja päiväkodin mahdolliseksi sijaintipaikaksi on kaksi vaihtoehtoa: Kaupparaitin tontti, johon uutta koulua on suunniteltu, tai Yhteisötalon takana sijaitseva tontti. Yhteisötalon tontti on liian pieni isomman päiväkodin ja koulun yhdistelmälle, mutta esitetyn kokoinen päiväkoti ja kaksisarjainen koulu mahtuisivat tontille.
– Yhteisötalon tontin etuna Kaupparaittiin nähden on rauhallisempi ympäristö sekä Yhteisötalon salin ja kirjaston välitön läheisyys, mikä mahdollistaisi eri palvelujen tiiviin yhteistyön ja tilojen monipuolisen iltakäytön. Myös koulun ja päiväkodin tarvitsemat liikuntapaikat sekä ulkoilu- ja latuverkosto olisivat lähellä ja helposti ja turvallisesti saavutettavissa, Kaasinen perustelee.
Vaihtoehtoisia paikkoja koululle punnittu
Valmistelun aikana koulun paikaksi on pohdittu myös Niittylahden, Niittylahdenrannan, Mulonportin, Hirvolan ja Pekkalan alueita. Kokonaisharkinnassa esitys kääntyi Reijolan kannalle.
Pitkäaikaisten tilastojen mukaan asuinrakentaminen tiivistyy Joensuussa jatkuvasti kohti toria. Molempien Reijolan tonttivaihtoehtojen sijainti on alueen liikennevirtoihin nähden optimaalinen, joukkoliikenneyhteydet ovat hyvät, ja saattoliikenneväylät sekä turvallinen kulkeminen kävellen tai pyörällä helposti toteutettavissa. Alueen koulujen ja päiväkotien lapset voisivat jatkaa nykyisissä yksiköissään uusien rakennusten valmistumiseen asti, joten ratkaisu vaikuttaisi lasten arkeen mahdollisimman vähän.
Koulun rakentaminen Niittylahteen lisäisi kaupungin joukkoliikenteen kustannuksia huomattavasti. Lisäksi Niittylahden nykyinen koulu jouduttaisiin purkamaan ennen rakentamisen aloittamista, minkä vuoksi oppilaat joutuisivat opiskelemaan siirtotiloissa 2–3 vuoden ajan.
Koulun sijoittaminen muille selvitetyille alueille edellyttäisi laajoja uudelleenkaavoitusprosesseja, mikä viivästyttäisi koulun valmistumista merkittävästi. Lisäksi näiden alueiden asukasennusteisiin, rakennusmahdollisuuksiin tai liikennejärjestelyihin liittyy huomattavia ongelmia.
– Uusi koulu tarkoittaa samalla, että joltain alueelta katoaa oma koulu. Tämä on ymmärrettävästi asukkaille raskasta. Meidän tehtävämme on varmistaa aikanaan, että koululaisten siirtymä uuteen kouluun sujuu mahdollisimman mukavasti. Koulun ja päiväkotien paikkaa on punnittu valmistelussa perinpohjaisesti, ja nyt on päätösten paikka. Helppoa päättäminen ei varmasti ole, Kaasinen puntaroi.
Kasvatus- ja koulutuslautakunnan jälkeen koulun ja päiväkotien rakentamispaikkoja käsittelee kaupunginhallitus, ja lopullisen päätöksen kouluista ja päiväkodeista tekee kaupunginvaltuusto.
