Joensuu alkaa arvioida aiempaa systemaattisemmin erilaisten päätösten vaikutuksia alle 18-vuotiaisiin lapsiin ja nuoriin. Parhaimmillaan arviointi tarjoaa arvokasta tietoa päätöksenteon tueksi. 

Päätösten vaikutuksia lapsiin on kartoitettu Joensuussa aiemminkin, mutta käytössä ei ole ollut yhtä yhteistä toimintamallia. Nyt lapsivaikutusten arviointiin ollaan laatimassa ohjeet ja yhteinen toimintamalli. 

Tilanteen mukaan päätöstä arvioidaan lasten näkökulmasta joko perusteellisesti tai kevyemmin.

Vähimmillään päätöksen valmistelija kirjaa mahdollisimman tarkasti ylös mitä vaikutuksia suunnitellulla hankkeella on lapsiin. Päätöksen kohteena olevien lasten kuuleminen kuuluu olennaisena osana lapsivaikutusten arviointiin. Perusteellisemman arvioinnin pohjaksi voidaan koota monialainen työryhmä ja kerätä esimerkiksi tutkimustietoa ja asiantuntijalausuntoja. 

– Joskus kevytkin kartoitus riittää, jos valmistelija toteaa päätöksen vaikutusten olevan lapsiin yksinomaan positiivisia. Näin oli esimerkiksi, kun lapsille päätettiin tarjota xylitol-pastilleja aterian jälkeen päiväkodeissa. Kun taas suunnitellaan uuden päiväkodin paikkaa, on selvää, että lapsivaikutusten arviointiprosessin on oltava perusteellisempi, koordinaattori Hilkka Mäkinen kertoo.

– Lapsivaikutusten arvioinnissa on oleellista prosessin läpinäkyvyys. Tehtiinpä arvio kevyemmin tai perusteellisemmin, Mäkinen lisää. 

Hammaslahden koulu pilottina

Lapsivaikutusten arviointiin on olemassa erilaisia malleja ja yhtä niistä pilotoitiin keväällä Hammaslahden uuden koulun suunnittelussa. Punnittavana oli, rakennetaanko kouluun perinteiset luokkatilat, avoin oppimisympäristö eli niin sanotut ”seinättömät luokat” vai näiden kahden yhdistelmä. 

Asiaa arvioitiin tutkimusten, artikkeleiden, lasten kuulemisen sekä pilottiryhmän asiantuntemuksen avulla. Lasten kuuleminen toteutettiin kyselynä, johon vastasi 105 Hammaslahden koulun nykyistä oppilasta.

– Lasten oikeuksien toteutumisen näkökulmasta joko avoin oppimisympäristö tai perinteistä luokkatilaa ja avoimempaa yhteiskäyttötilaa sekä erillistiloja yhdistävä tilaratkaisu näyttäisi olevan paras, Mäkinen summaa arvioinnin tuloksia. 

Vaikutuksia tutkimalla saatiin lisäksi tärkeää tietoa siitä, mitä tilojen suunnittelussa on otettava huomioon. Huomiot kirjattiin hankesuunnitelmaan, joka menee kaupunginvaltuustoon hyväksyttäväksi syksyllä.

– Hammaslahden pilotti oli meille hyvä harjoitus, jonka pohjalta ryhdymme syksyllä laatimaan kaupungille omaa mallia ja ohjeistusta lapsivaikutusten arviointiin, Mäkinen toteaa.

Joensuu on mukana Unicefin Lapsiystävällinen kunta -mallissa, ja lapsivaikutusten arviointi päätöksenteossa on yksi kaupungin itselleen asettamista tavoitteista. Lisää tietoa Joensuun lapsiystävällinen kunta -työskentelystä on osoitteessa www.joensuu.fi/lapsiystavallinen-kunta.