Sisältöjulkaisija

angle-left Kuusi keskuskaupunkia vaatii hallitukselta Itä-Suomi-ohjelman toimeenpanoa

Kuusi keskuskaupunkia vaatii hallitukselta Itä-Suomi-ohjelman toimeenpanoa

Itäisen Suomen keskuskaupungit haluavat Itä-Suomi Foorumin alla muistuttaa, että Itäinen Suomi tarvitsee nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa valtion erityistoimia. Kaupungit esittävät, että Valtioneuvoston kanslian johdolla valmistellaan Itäisen Suomen maakuntien keskuskaupunkien kanssa yhteinen ohjelma ja sopimus alueen elinvoiman vahvistamiseksi. Työ tulee käynnistää vuoden 2023 aikana.

Alueiden, yritysten ja valtion tiiviissä yhteistyössä syntynyt Itäisen Suomen visiotyö julkaistiin helmikuussa 2023. Työn tärkeimpänä tavoitteena nähtiin Itäisen Suomen elinvoiman vahvistaminen ja keskeisinä elinvoiman elementteinä investoinnit, osaaminen, turvallisuus ja saavutettavuus. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa sanotaan, että hallitus jatkaa Itäisen Suomen kehittämisvisiota uudessa geopoliittisessa tilanteessa, mutta muutoin hallitusohjelman anti Itäiseen Suomeen jää kovin vähäiseksi.

Kuopion, Kouvolan, Kajaanin, Joensuun, Lappeenrannan ja Mikkelin kaupungit näkevät erittäin tärkeänä, että Itäisen Suomen visiotyötä viedään konkretiatasolle. Geopoliittinen murros ja EU:n pisin ulkoraja Venäjään edellyttää itäiseen Suomeen kohdennettavia erityistoimia. Parasta turvallisuuspolitiikkaa on Itäisen Suomen pitäminen elinvoimaisena ja vireästi asuttuna.

- Muuttunut toimintaympäristö vei rajaseuduilta julkisia ja yksityisiä investointeja ja myös kehittämisrahoitus leikkaantui EU-Venäjä-yhteistyöohjelmien loputtua. Hallituksella on nyt näytön paikka osoittaa, että se vahvistaa EU:n ulkoraja-alueiden elinvoimaa hallitusohjelman kirjausten mukaisesti, toteaa Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva.

Joensuun kaupunginjohtaja Jere Penttilä yhtyy Lappeenrannan näkemykseen.

-  Rajakaupungit kuten Joensuu ovat kohdanneet voimakkaimmin muuttuneen geopolitiikan negatiiviset aluetalousvaikutukset. Tämän on näyttävä vahvemmin myös kansallisessa politiikassa. Teemme paljon elinvoiman eteen, mutta valtiota tarvitsemme kumppaniksi erityisesti infraan ja saavutettavuuteen, Penttilä esittää.

Itäisen Suomen keskuskaupungeilla on paljon osaamista ja annettavaa maan tasaisemman kehityksen eteenpäin viemiseksi. 

- Elinvoimainen Itäinen Suomi on koko maan etu. Yhteisen ohjelman toteutus on tarpeen. Kouvolan kaupunki on sitoutunut kehittämään aluetta laaja-alaisesti yhteistyössä valtion ja Itäisen Suomen kuntien kanssa. Kansallisesti vaikuttavimpina teemoina näemme logistiikan, elintarvikealan sekä puhtaan energian mahdollisuuksien hyödyntämisen, Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka toteaa.

- Kuopiossa sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä hyvinvointi- ja terveysosaamisen sekä turvallisuuden ja huoltovarmuuden keskittymä. Osaajien saatavuutta ja alueen saavutettavuutta sekä TKI-rahoitusta tulee edelleen vahvistaa. Kuopion valmisteilla oleva kokonaisturvallisuuden osaamiskeskus yhdessä kumppaneidemme muodostaman verkoston avulla tuottaisi valtakunnallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta, kehitystä ja koulutusta kokonaisturvallisuuden eri osa-alueista, kertoo Kuopion kaupunginjohtaja Soile Lahti.

- Kajaanin kaupunki nostaa tässäkin yhteydessä esille Kajaanin datakeskusekosysteemin edelleen vahvistamisen osaamisen ja toimintaympäristön kehittämisellä ja investointien lisäämisellä. Kaupunki on valmis osaltaan toteuttamaan valtion kanssa yhteistyössä hallitusohjelman tavoitetta edistää datakeskuksien sijoittumista itäiseen Suomeen huomioiden sähköverkkojen liityntämahdollisuudet sekä hukkalämmön hyödyntämisen, toteaa Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolonen.

- Energia-asiat ovat erittäin ajankohtaisia meillä Mikkelissä. Itä-Suomen potentiaali esimerkiksi puhtaiden ja kestävien energiaratkaisujen hyödyntämiseksi kansallisesti ja myös kansainvälisesti vaatii uudenlaista vuoropuhelua ja yhteistyötä valtion kanssa, Mikkelin kaupunginjohtaja Janne Kinnunen päättää.