Joensuun kaupungin nuorisopalvelut koordinoi kesäkuun alussa alkavaa kansainvälistä YOUTH CARD-hanketta, jossa kehitetään nuorisotyötä tukevaa digitaalista työkalua. Erasmus+-hanke kestää kesäkuusta 2019 marraskuun loppuun 2021. Hankkeessa on mukana kuusi organisaatiota viidestä EU-maasta, ja sen kokonaisbudjetti on 213 190 euroa.
Nuorisojohtaja Jouni Erola kehuu hankkeen mahdollisuuksia:
- Olemme kehittäneet sähköistä nuorisokorttia paikallisen it-yritys Innoventum Oy:n kanssa jo muutamia vuosia, tavoitteena tuoda yhteen nuorisotyötä tekeviä organisaatiot, kyetä jakamaan tietoa nuorille tarjolla olevista palveluista ja aktiviteeteista, sekä keräämään tilastollista tietoa näiden palveluiden käytöstä.
- Hankkeen myötä meillä on mahdollisuus viedä tätä työkalua eteenpäin mobiilisovellukseksi ja tarjota se myös muiden alueen nuorisotoimijoiden käyttöön. Kansainvälisen hankkeen kautta saamme mukaan koko eurooppalaisen nuorisokentän ideat, Erola jatkaa.
Hanke ja jo käytössä oleva nuorisokortti ovat esillä myös Nuorisopalveluiden infopisteessä koulujen päätöslauantain YlexPop-tapahtumassa. Käytännön toteutuksesta Joensuun kaupungin osalta vastaava erityisnuorisotyön koordinaattori Jukka-Pekka Mattila kannustaakin nuoria käymään pisteellä. Nuorisokortilla käyntinsä kirjanneiden kesken arvotaan sarjalippuja elokuviin.
Opetushallitus on valinnut hankkeen Best Practice-hankkeeksi, koska hanke kehittää ja levittää innovatiivisia tuotoksia ja ottaa kehittämistyössä huomioon erilaiset ja paikalliset tilanteet ja toimintaympäristöt sekä nuorisotyön vaikuttavuuden osoittamisen.
Nuorisopalveluiden näkökulmasta kortin tarjoama tilastotieto on arvokasta, sillä sitä voidaan hyödyntää, kun pyritään rahoittamaan palveluita, jotka parhaiten tavoittavat nuoria siellä, missä palveluille on eniten tarvetta.
Tämän lisäksi kehitettävä työkalu sisältää nykyaikaisia ja innovatiivisia tukimekanismeja nuorten aktivoimiseksi, kuten palkitsemis- ja pelillistämismekaniikkoja, kohdistettuja etuja, sekä mahdollistaa nuorten oman Aktiivisuus-CV:n luomisen, joka voi auttaa heitä löytämään sisäisiä vahvuuksiaan, sekä työpaikkojen haussa.
Tilastollisen tiedon kerääminen nuorten kiinnostuksesta, sekä osallistumisesta tarjolla oleviin aktiviteetteihin ja tämän informaation ohjaaminen edelleen työkaluihin, joita käytetään nuorisotyön auditoinnissa nostaa koko sektorin työn laadun arvioinnin laatua.
Hankkeen tietoteknisestä toteutuksesta vastaavan Innoventum Oy:n toimitusjohtaja Janne Leinonen on myös innoissaan:
- Hankkeen ajallinen kesto mahdollistaa paikallisesti toimivaksi havaitun konseptin kehittämisen edelleen yhdessä kaikkien osapuolten kanssa. Suomessa suhtautuminen hankeideaan ja suunniteltuihin tuotoksiin onkin ollut etukäteen erittäin positiivista. Muiden osallistujamaiden partnereiden kanssa olemme toimineet yhdessä eri EU-hankkeiden puitteissa ja tällä kertaa pääsemme testaamaan suomalaislähtöistä konseptia sekä Keski- että Etelä-Euroopassa.
Tavoitteiden saavuttamiseksi YOUTH CARD -hanke kehittää kolme tuotetta, joista digitaalista Nuorisokorttia pilotoidaan Suomen lisäksi Kroatiassa, Tsekissä, Saksassa ja Portugalissa.
Projektipartnereiden toiminta-alueilla nuorten kanssa toimivat organisaatiot kutsutaan mukaan Nuorisokortti-ekosysteemiin. Projektissa kehitetään näiden toimijoiden verkostoitumista, sekä työn tulosten dokumentoimista auttavia toimintoja, sekä erityisesti nuoria voimaannuttavia välineitä, kuten Aktiivisuus-CV.
Viimeisessä vaiheessa kehitetään ja testataan mobiilisovellus, joka auttaa nuoria löytämään mielenkiintoisia aktiviteetteja ja kehittämään itseään yhteisöjensä aktiivisina jäseninä.
Nuorisotyöntekijöitä varten tuotetaan Koulutusmanuaali tukemaan ammatillista kehittymistä ja Nuorisokortti-ekosysteemin tehokasta hyödyntämistä osana omaa työtä. Päättäjille tehdään toimintatapasuositusdokumentti.
Toteuttajat kaikissa osallistujamaissa luovat alueellisen Nuorisokortti-ekosysteemin tavoittaen yhteensä tuhansia nuoria.
Hankkeen päättyessä osallistuvilla alueella tai organisaatiolla on näyttöön pohjautuva ymmärrys heidän tarjoomastaan nuorille sekä järjestettyjen aktiviteettien todellisesta vaikutuksesta. Pidemmällä tähtäimellä tätä tietoa voidaan hyödyntää nuorisosektorilla käytettävissä olevan rahoituksen kohdistamisessa parhaalla mahdollisella tavalla.