Joensuun päiväkodeissa on käytössä ainutlaatuinen varhaisen tuen malli, jossa valtakunnallista Icehearts-toimintaa sovelletaan päiväkoti-ikäisten lasten kanssa. Vuodesta 2018 alkaen Joensuun päiväkodeissa on työskennellyt viisi lisäkasvattajaa, joita leikkisästi kutsutaan ”lumiukoiksi”. Lumiukot työskentelevät päiväkodeissa henkilökunnan tukena ja toimivat etenkin niiden lasten kanssa, joiden kasvua ja kehitystä varhaislapsuudessa on tarpeen tukea. Työssä keskitytään tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelemiseen ja tavoitteena on syrjäytymisen ehkäiseminen. Joensuun satsaus on ainutlaatuinen koko Suomessa.

–  Lasten ja perheiden arki on muuttunut, eivätkä vanhat keinot enää välttämättä tepsi. Tämä on täysin uudenlainen menetelmä, jolla pystytään kokonaisvaltaisesti auttamaan tukea tarvitsevia lapsia perheineen. Toiminta on tukena kunnan peruspalveluille ja tarjoaa vaihtoehtoisen, tutkitusti toimivan mallin tukemaan syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria, sanoo palvelupäällikkö Katja Pussinen Joensuun kaupungilta.

Viisi lumiukkoa toimivat Noljakan ja Rantakylän alueella sekä Niinivaaran vuoropäiväkodissa. Yhdellä lumiukolla on maksimissaan viisi lasta eli toiminnan piirissä on Joensuussa nyt noin 25 lasta. Valintakriteereitä lumiukkotoimintaan voivat olla muun muassa käyttäytymisen ongelmat päiväkodissa ja kotona, pulmat sosiaalisissa taidoissa tai vaikkapa vanhempien ja perheen jaksaminen.

– Kun toiminta aloitettiin, tulokset alkoivat näkyä pian. Aggressiivinen käyttäytyminen on vähentynyt. Lapset ovat saaneet sanoja tunteidensa käsittelyyn, eikä nyrkki enää heilahda niin helposti, kertoo Noljakassa lumiukkona toimiva Henri Pursiainen.

Joensuussa on tehty se, mihin Iceheartsin toiminnassa on kannustettu kuntia jo vuosien ajan, sillä toimintamalli on otettu käyttöön jo viisivuotiaille. Muissa kaupungeissa toimintamallia ei olla sovellettu päiväkoti-ikäisiin.

– Lapsien tukeminen näin konkreettisesti jo paljon ennen kouluaikaa on jotain, mistä olemme Iceheartsissa unelmoineet. Joensuun-mallista puhutaan nyt koulutuksissa ja seminaareissa ja toivottavasti muutkin kunnat ottavat Joensuusta oppia, Iceheartsin järjestöpäällikkö Erika Turunen toivoo.

– Se mitä tavoitellaan, on ettei yksikään lapsi ehtisi saada mitään hankalan lapsen leimaa, joka sitten saattaa seurata lasta läpi kouluajan. On tärkeää päästä tukemaan lasta aivan konkreettisesti, yksilöllisesti arjen eri asioissa kuten lumiukkotoiminnalla pääsee tekemään, Turunen jatkaa.

Ensi syksynä Henri Pursiainen Noljakan lumiukoista siirtyy vetämään Joensuun ensimmäistä Icehearts-joukkuetta. Näin sama turvallinen aikuinen on lasten elämässä päiväkodista koko kouluajan loppuun. Koulupäivän jälkeen toiminnassa mukana olevat lapset jatkavat ohjattuun liikunnalliseen iltapäivätoimintaan.

Lumiukko- ja Icehearts toiminnan toteutuksesta ja kehittämisestä vastaa Joensuun kaupungin hyvinvointipalvelut ja toiminta rahoitetaan osana kaupungin vuosittaista talousarviota. Toimintaa seurataan osana lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman mukaisesti. Tavoitteena on tulevaisuudessa löytää kumppaneita ja laajentaa lumiukko-toimintaa hankerahoituksen avulla.