Joensuun kaupunki on aloittanut vuoden 2023 talousarvion ja vuosien 2023–2026 taloussuunnitelman valmistelun. Kaupunginvaltuusto käsittelee kaupungin talouden näkymiä talousarvioseminaarissaan 26. syyskuuta.
Talousarvion valmistelun lähtökohdat ovat haasteelliset. Yleiseen talouskehitykseen liittyvä epävarmuus ja voimakkaasti nousseet kustannukset heikentävät myös Joensuun kaupungin talouden näkymiä. Suomen talouden vaisu kehitys heijastuu Joensuun verotulojen kehitykseen. Nopea kustannustason nousu ja kunta-alan palkkaratkaisu kasvattavat menopainetta. Julkisen talouden heikko tilanne ja kasvaneet riskit lisäävät kuntatalouden kehitykseen liittyvää epävarmuutta.
Hyvä työllisyyskehitys ja alueen yritysten myönteinen vire ovat kuluvana vuonna yllättäneet myönteisesti. Nopea menokehitys erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa on kuitenkin kääntämässä kaupungin vuoden 2022 tulosta selvästi alijäämäiseksi.
– Tulevaan kehitykseen liittyy edelleen poikkeuksellisen paljon epävarmuustekijöitä, mutta kehitysnäkymä vuodesta 2024 alkaen on erittäin huolestuttava. Tulojen kasvunäkymät ovat selvästi menokasvupaineita heikommat, minkä seurauksena kaupunki on nykymenolla ajautumassa mittavaan talouden sopeutustarpeeseen, kaupunginjohtaja Kari Karjalainen toteaa.
Sote-uudistus pienentää valtionosuuksia pysyvästi vuodesta 2024 alkaen
Vuosi 2023 muuttaa kuntien talouden rakenteita merkittävästi. Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyessä pois kuntien järjestämisvastuulta kaupungin talouden nettomenot pienenevät merkittävästi. Samanaikaisesti myös kaupungin verotulot ja valtionosuudet alenevat huomattavasti.
Joensuun veroprosentti laskee nykyisestä 20,50 prosentista 7,86 prosenttiin. Vaikka verotulot ja valtionosuudet pienenevät, velat ja vastuut jäävät kaupungille. Näin kaupungin suhteellinen velkaantuneisuus sekä velkaantuneisuuteen liittyvät riskit kasvavat.
Sote-uudistus luo edelleen epävarmuutta kaupungin talouden suunnitteluun. Uudistuksen lopulliset kuntakohtaiset vaikutukset tarkentuvat vasta vuonna 2023. Uudistuksen laskentamallin johdosta Siun soten menojen ennakoitua merkittävästi suurempi kasvu tulee pienentämään pysyvästi kaupungin valtionosuuksien määrää vuodesta 2024 alkaen. Uudistuksen vaikutukset näkyvät myös verotuloissa täysimääräisesti vasta vuonna 2024.
Vuonna 2023 kunnille kertyy verotuloja aiemmilta vuosilta vielä uudistusta edeltäneen korkeamman veroprosentin mukaisesti. Kuntien verotulot ja valtionosuudet alenevat siten selvästi vuonna 2024 vuoteen 2023 nähden.
Talouden sopeutustarpeita edessä
Verotuloihin ja valtionosuuksien liittyvän rytmityksen takia kuntien tulot ovat menoihin nähden poikkeuksellisen korkeat vain väliaikaisesti. Kuntatalous heikkenee selvästi vuonna 2024. Myös Joensuun kaupungin talous on kääntymässä alijäämäiseksi vuonna 2024. Sopeutustarve on nousemassa vuositasolla yli kymmeneen miljoonaan euroon. Kuntien tehtäväkentän ja toimintamenojen kaventuessa kaupungin mahdollisuudet tasapainottaa talouttaan menoja sopeuttamalla kuitenkin vähenevät. Mikäli menojen kasvun hillitsemisessä onnistutaan ja pidättäydytään menoja lisäävistä toimista, voidaan talouden sopeutustarvetta pienentää. Lisäksi alueen yritysten vireen ja työllisyyskehityksen jatkuminen myönteisenä tukee verotulojen kehitystä, mikä korostaa jatkossakin elinkeinopolitiikan ja työllisyystoimien merkitystä.
Kaupungin lainakanta on viime vuosina noussut ja uhkaa kasvaa vuosien 2023–2036 taloussuunnitelmakaudella yli sadalla miljoonalla eurolla korkean investointitason ja Siun soten alijäämän kattamisen myötä. Investointitarpeita ja -toiveita on kaupungin talouden liikkumavaraan nähden edelleen liikaa.
– Kaupungin investointitaso on tällä hetkellä noin viisikymmentä miljoonaa euroa vuositasolla, joka on kaupungin kestävään tasoon noin kaksikymmentä miljoonaa euroa liian korkea. Käytännössä kaupunki velkaantuu joka vuosi. Liian suuri investointitaso merkitsee lisäksi kasvavaa sopeutuspainetta käyttötalouteen. Investointien taso tulee sopeuttaa kaupungin kantokykyyn, joka on sote-uudistuksen jälkeen aiempaa heikompi, kaupunginjohtaja Kari Karjalainen sanoo.
Investointeihin liittyviä haasteita lisäävät kohonneet rakennuskustannukset ja korkotason nousu. Korkotason nousu voimistaa velkaantumiseen liittyvää riskiä ja kasvattaa talouden sopeutustarvetta jo tulevana vuonna. Vuonna 2023 korkomenojen on arvioitu kasvavan kolmella miljoonalla eurolla, mikä käytännössä merkitsee vastaavaa sopeutustarvetta kaupungin toimintamenoihin. Kasvu jatkuu tulevina vuosina, mikäli lainakannan kasvua ei saada pysäytettyä.
Kaupungin strategian ”Idän houkuttelevin” väliarviointi toteutetaan vuonna 2023. Strategian arvioinnin yhteydessä tarkennetaan linjaukset talouden sopeuttamiseksi sekä investointitason mitoittamiseksi kestävän talouden tasolle.
Kaupunginhallitus käsittelee vuoden 2023 talousarvion kehyksiä 3. lokakuuta. Kaupunginjohtajan talousarvioesitys julkistetaan 10. marraskuuta ja vuoden 2023 talousarvio ja vuosien 2023–2026 taloussuunnitelma tulee kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi 12. joulukuuta.
