Joensuun kaupunki selvitti kaupunkilaisten tyytyväisyyttä elämäänsä ja kaupungin toimintaan kuntalaiskyselyllä maaliskuun ja huhtikuun aikana. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa Joensuun kaupungille tietoa 18–79-vuotiaiden kaupunkilaisten mielipiteistä tulevan valtuustokauden konsernistrategian valmistelua varten. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy ja palautetta antoi kaiken kaikkiaan 1 011 joensuulaista. Tutkimustulokset on painotettu sukupuolen ja iän perusteella vastaamaan kohderyhmää eli Joensuun 18–79-vuotiaita asukkaita. Vastaavan tyyppinen tutkimus on tehty edellisen kerran vuonna 2017.
– Olen erittäin iloinen tutkimuksen tuloksista. Vastauksistakin päätellen olemme onnistuneet tekemään Joensuun strategiaan perustuvaa työtä, jolla on ollut arkisen elämän kannalta hyötyä ja merkitystä kaupunkilaisille. Täytyy muistaa, että tutkimus tehtiin myös globaalin koronapandemian velloessa. Tutkimus antaa uskottavan kuvan joensuulaisten mielipiteistä ja otoksessa on huomioitu myös eri asuinalueilla asuvat, taustoittaa Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen.
– Tutkimuksesta saa osuvasti ja hyvin kuvaa siitä, mitä joensuulaiset yleisellä tasolla ovat mieltä kaupungista. Vastaava tutkimus on toteutettu edellisen kerran vuonna 2017 ja yleisesti voidaan sanoa, että tutkittujen väittämien perusteella joensuulaiset vuonna 2021 ovat tyytyväisempiä kuin joensuulaiset vuonna 2017, jatkaa Taloustutkimus Oy:n Timo Myllymäki.
Joensuulaiset pitävät omasta asuinalueestaan
Myönteiseen suuntaan ovat kehittyneet näkemykset erityisesti kaupunkiympäristön hoitamisesta, luonnosta ja maaseudusta huolehtimisesta ja kaupunkikeskustan viihtyisyydestä. Lähes kaikki (94 %) joensuulaiset sanovat pitävänsä omasta asuinalueestaan, lisäksi miltei jokaisen mielestä Joensuussa on hyvät mahdollisuudet harrastaa liikuntaa (96 %). Hyvin myönteisiä arvioita saavat myös opiskelumahdollisuudet sekä mahdollisuus elää sellaista elämää kuin haluaa ja sosiaalinen elämä.
Kolme neljästä kyselyyn vastanneesta joensuulaisesta joko on jo suositellut tai suosittelisi Joensuuta lämpimästi asuinpaikaksi. Lisäksi joka viides suosittelisi Joensuuta varauksin ja vain 3 prosenttia sanoo, ettei suosittelisi Joensuuta.
– 97 prosenttia joensuulaisista suosittelisi kotikaupunkiaan muille ja 75 prosenttia on suositellut tai suosittelee kotikaupunkiaan lämpimästi asuinpaikkana. Tutkimuksen mukaan suosittelumyönteisyys on lisääntynyt, lisää Joensuun kaupungin strategiajohtaja Sami Laakkonen.
Joensuulaiset tyytyväisiä kaupungin koronapandemian hoitoon
Kaupunkilaisten arvion mukaan kaupunki on omalta osaltaan onnistunut koronapandemian hoidossa hyvin. 86 prosenttia joensuulaisista antaa asiasta erittäin tai melko hyvän arvion. Ikäryhmäkohtaisia eroja ei juuri ole.
– Kaupungin valmiusjohtoryhmässä olemme keskittyneet siihen, että kaupungin päätökset auttavat suojaamaan lähimmäisiä ja heikommassa asemassa olevia. Koronapandemia on luonnollisesti ollut meille kaikille koettelemus ja valitettavasti rankkojakin päätöksiä olemme joutuneet tekemään palveluiden osalta ja kritiikkiäkin toki olemme saaneet, mutta on erinomaisen hienoa kuulla, että olemme kaupunkilaisten mielestä onnistuneet koronan hoitamisessa hyvin. Kiitos kuuluu myös kaupunkilaisille, sillä jokainen meistä omalla toiminnallaan vastaa siitä, miten korona voitetaan, jatkaa Karjalainen.
Työllisyys, elinkeinojen edistäminen ja hyvinvointipalvelut kehityskohteina
Kehitettävät teemat liittyvät hyvinvointiin, työllisyyteen tai yrityksiin ja vastuulliseen taloudenpitoon. Kriittisimmässä valossa tutkimuksessa nähdään työpaikkatarjonta, missä 36 prosenttia antaa myönteisen arvion ja 50 prosenttia kielteisen arvion, loput eivät osaa arvioida tätä asiaa.
Kaupunkilaiset saivat valita keskeisimpiä kehitettäviä teemoja. 12 eri teemasta useimmin kehitettävien teemojen joukkoon valikoituivat kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, työllisyyden ja yritystoiminnan edellytysten parantaminen ja vastuullinen taloudenpito – hyvin tuotetut palvelut ja järkevä veroprosentti. Nämä kolme mainittiin useimmin myös pyydettäessä valitsemaan tärkein teema. Tarkemmin kysyttynä työllisyyden ja yritystoiminnan edellytysten parantamisen mainitsi tärkeimmäksi teemaksi 20 prosenttia, kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen 19 prosenttia ja vastuullisen taloudenpidon 12 prosenttia joensuulaisista.
– Tutkimuksesta voidaan päätellä, että Joensuussa elinympäristön laatu on huippuluokkaa ja eniten parannettavaa meillä on työllisyyden ja elinkeinojen kehittämisessä sekä investointien saamisessa kaupunkiin. On ymmärrettävää, että varsinkin kahden koronavuoden aikana kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen korostuu, tiivistää Laakkonen.
Joensuulaisille onnea tuottavat luonto, toiset ihmiset ja kaupungin palvelut
Joensuulaiset saivat omin sanoin kertoa, mikä tuottaa onnea Joensuussa. Useimmin onnea tuottaa luonto ja siihen liittyvät asiat, mutta myös perhe, ystävät ja kaupungin palvelut sekä Joensuun sopiva koko. Joensuulaiset ovat vastaajien mielestä useimmin iloisia, ystävällisiä, avoimia, rentoja, rauhallisia, leppoisia, positiivisia. Ylipäänsä joensuulaiset kuvailevat toisiaan myönteisillä ominaisuuksilla.
– Tutkimuksen mukaan joensuulaiset tuntevat ylpeyttä omasta kaupungistaan, meitä ympäröivästä mahtavasta luonnosta, Ilosaarirockista, kauneudesta, yliopistosta, karjalaisuudesta ja palveluista, tiivistää Joensuun kaupungin markkinointijohtaja Markku Pyykkönen.
Sähköiset kanavat aiempaa suositumpia
Kaupungin ajankohtaisista asioista toivotaan saatavan tietoa useimmin verkkosivuilta, toiseksi useimmin sanomalehdistä. Kolmanneksi useimmin tietoa halutaan sosiaalisesta mediasta. Erityisesti sosiaalinen media mainitaan useammin kuin aiemmin. Myös muita sähköisiä kanavia mainitaan useammin kuin vuonna 2017. Paperilehdet ovat kuitenkin tärkeitä kanavia iäkkäimmille joensuulaisille, sosiaalinen media on sitä halutumpi tiedonjakokanava mitä nuoremmasta kaupunkilaisesta on kyse.
– Kaupungilta toivotaan monikanavaista sekä oikea-aikaista viestintää ja uskon, että tulevaisuudessa viestintäkanavat monimuotoistuvat entisestään. Ihmisten tavoittaminen on myös entistä haastavampaa. Vaikka palveluita toivotaan tarjottavan entistä enemmän sähköisesti, niin uskon samalla, että kaupunkien palvelut tulevat monimuotoistumaan, maalailee Pyykkönen.
Lähes 80 prosenttia kaupunkilaisista haluaa asioida kaupungin palveluissa sähköisesti, noin puolet puhelimitse, nämä kaksi olivat yleisimmin mainitut halutut asiointikanavat. Ikä erottelee tässäkin joensuulaisia, sillä iäkkäimmät haluaisivat useimmin hoitaa asioita puhelimitse, muut sähköisesti. Toki puolet 65 vuotta täyttäneistäkin haluaisi hoitaa asioita sähköisesti.
