Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on vaikuttanut laajasti itäisen Suomen kaupunkien ja yritysten toimintaympäristöön ja logistiikkareittien toimintaan. Vaikutus on ollut erityisen voimakas metsäteollisuuden raakapuun hankinnalle ja kuljetuksille, ja kysyntä Saimaan sisävesikuljetuksille on kasvussa. Tätä haastetta käydään purkamaan Logistiikan Vuoksi -hankkeella, jonka painopiste on Vuoksen vesistöalueen rahtiliikenteen kehittämisessä.
Hankkeen projektipäällikkö Marja Eskman Lappeenrannan kaupungin Elinvoimapalveluista tuo esiin muuttuneen geopoliittisen tilanteen erityisen suuren vaikutuksen metsäteollisuuden raakapuun hankinnalle ja kuljetuksille. Hän sanoo, että Laivakaluston uudistamiseen ja rakentamiseen tarvitaan konkreettinen toteutussuunnitelma.
- Kysyntä Saimaan sisävesikuljetuksille on kasvussa. Sisävesikuljetusten rajoitteeksi on muodostunut erityisesti laivakapasiteetin saatavuus sekä kaluston uudistamistarve Vuoksen vesistöalueella, Eskman sanoo.
Moderni laivakalusto mahdollistaisi vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön sisävesikuljetuksissa sekä tiukkeneviin ympäristömääräyksiin vastaamisen. Laivakaluston uudistamiseen ja rakentamiseen tarvitaan konkreettinen toteutussuunnitelma. Juuri tähän haasteeseen Logistiikan Vuoksi haluaa vastata.
Logistiikan Vuoksi -hanketta koordinoi Lappeenranta, mukana on neljä muuta kaupunkia ja suuret metsäyhtiöt
Kehityshankkeen tavoitteena on jatkaa sisävesikuljetuksia Vuoksen vesistöalueella ja samalla kehittää alueen satamien toimintoja vastaamaan rahdinantajien sekä kuljetus- ja logistiikkapalveluiden tuottajien tarpeita. Kainuun liiton hallinnoiman Itäisen Suomen elinvoimaa tukevat verkostohankkeet -ohjelmasta rahoitettua hanketta vetää Lappeenrannan kaupunki. Mukana ovat myös Joensuu, Kuopio, Savonlinna ja Varkaus sekä Metsä Group, Stora Enso ja UPM. Saimaan satamakaupungit ja kuljettava teollisuus odottavat seuraavalta hallitukselta toimenpiteitä Saimaan sisävesikuljetusten kehittämiseksi.
Joensuun kaupungin strategiajohtaja Sami Laakkonen odottaa hankkeelta hyviä tuloksia.
- Päätavoitteenamme on ensinnäkin saada ajantasainen kuva Vuoksen vesistöalueen rahtiliikenteen nykytilanteesta ja tulevaisuudesta. Tavoitteena on myös turvata Saimaan sisävesiliikenteen toimintaedellytykset vastaamaan alueen teollisuuden ja muiden lastia antavien yritysten tarpeita myös tulevaisuudessa, Laakkonen sanoo.
Uusia sisävesilaivoja tarvitaan
Saimaan satamien yhteistoiminnan lisääminen ja satamien infrastruktuurin, palvelutarjonnan ja kilpailukyvyn parantaminen Vuoksen vesistöalueella on kaikkien mukana olevien tahojen intressissä. UPM Metsän logistiikkapäällikkö Esa Korhonen, joka edustaa myös Järvi-Suomen Uittoyhdistystä ja Perkaus Oy:tä muistuttaa, että hankeen syntymiseen vaikutti paljon se, että metsäteollisuus on suurin rahdinantaja ja että Saimaan satamien on kehitettävä Vuoksen vesistöalueen liikennejärjestelmää toimintaympäristön muututtua äkillisesti.
Sisävesiliikenteen merkitys vähäpäästöisenä kuljetusmuotona on kasvanut myös päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa, siksi tarpeita vastaava nykyaikainen laivakapasiteetti ja tehokkaat satamatoiminnot on turvattava. Samoin huoltovarmuuden näkökulmasta on tärkeää, että maantie- ja rautatiekuljetuksille on olemassa vaihtoehtoinen logistiikkareitti, Korhonen sanoo.
Laivojen rakentaminen Saimaan alueella edistäisi innovatiivisen laivateknologian kehittämistä sisävesi- ja talviliikennöintiolosuhteisiin ja loisi uutta teollisuutta, yritystoimintaa ja työpaikkoja Saimaan alueelle. Tähän halutaan konkreettinen toteuttamissuunnitelma.
Työvoiman saatavuus pitää turvata
Hankkeen avulla halutaan myös varmistaa Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus Saimaan alueella.
- Tämä käsittää niin alusten ajohenkilöstön kuin laivojen rakentamis-, korjaus- ja huoltotoiminnot. Tässä Lappeenrannan korkean teknologian yritykset sekä LUT-yliopisto, jotka edistävät sähköistämistä ja hybriditeknologian hyödyntämistä laivoissa, ovat avainasemassa, sanoo Lappeenrannan kaupungin kehitysjohtaja Markku Heinonen.
Työvoiman saatavuus ja kouluttaminen ovat hankkeen kaikkien osapuolien yhteinen huolen aihe ja se tullaan ottamaan tärkeäksi tavoitteeksi hankkeen aikana.