Joensuu, Kuopio, Sotkamo, Lieksa ja Nurmes ovat käynnistämässä yhteistä hanketta maakuntien matkailukohteiden kansainvälisen kysynnän lisäämiseksi. Keskiössä hankkeessa ovat Itä-Suomen kolme vetovoimaista kohdetta eli Tahko, Vuokatti ja Koli.
Tavoitteena on kehittää alueiden välisiä kiertomatkatuotteita, lisätä palvelutarjontaa ja nostaa Pohjoisen Lakeland-alueen profiilia kansainvälisillä markkinoilla.
Yksi hankkeen keskeinen sisältö on saavutettavuuden parantaminen. Tarkoitus on etsiä uusia ja yhteisiä tekoja lentoliikenteen sekä muun ulkoisen ja sisäisen saavutettavuuden lisäämiseksi. Vastaavaa maakuntarajat ylittävää yhteistyötä alueiden matkailukohteiden kesken ei ole aikaisemmin tehty.
Lieksan kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen uskoo Pohjoisen Lakelandin matkailukeskusten yhteistyöhön.
– Koli, Tahko, Vuokatti ja Bomba muodostavat kansainväliseen matkailuun kiinnostavan tuotekokonaisuuden ja maakuntarajat ylittävällä yhteistyöllä alueesta on mahdollista kehittää yksi Lakelandin vetovoimaisimmista ja kansainvälisesti tunnetuista matkailualueista. Kansainvälinen matkailu on pystyttävä nostamaan eri tasolle, jotta matkailukeskusten kasvupolku investointeineen pystytään turvaamaan. Tällaisella yhteistyöllä pystymme pääsemään Lapin viitoittamalle tielle destinaatioiden kehittämisessä, Määttänen korostaa.
– Vuokatti erottuu suurimmasta osasta Suomen matkailukeskuksia aidosti ympärivuotisena kohteena, jossa matkailijavirrat rytmittyvät tasaisesti eri sesongeille. Vuokatti on profiloitunut pitkälti kotimaisten perhematkailijoiden kohteeksi. Kasvua on lähdetty määrätietoisesti hakemaan kansainvälisistä matkailijoista. Käynnistyvä hanke syventää yhteistyötä muiden Itä-Suomen vetovoimaisten kohteiden kanssa ja haemme yhdessä uutta kasvua, taustoittaa Vuokatin Matkailukeskus Oy:n Aija Laukkanen.
– Vaikka Koli on jo vuosia toiminut kotimaisten matkailijoiden suosikkikohteena, kansainvälisille matkailijoille Koli on vielä tuntematon. Siksi käynnistyvä yhteistyö on tärkeää ja näin voimme parantaa kaikkien keskeisten matkailukohteiden tunnettavuutta ja auttaa toinen toisiamme, jatkaa Kolin Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Tiina Kanninen.
Taustalla hankkeessa on Itä-Suomen matkailuelinkeinon kokema kysyntäshokki venäläisten asiakkaiden kadottua markkinoilta ja poikkeuksellisen hankala lentoliikenteen tilanne. Itä-Suomi menettänyt paljon kysyntää Venäjän käynnistettyä hyökkäyssotansa Ukrainaan helmikuussa 2022. Samanaikaisesti lentoliikenne on kohdannut vaikeuksia ensin koronapandemian ja heti perään Ukrainan sodan vaikutusten johdosta. Vallitsevassa toimintaympäristössä on tärkeää tiivistää kaupunkien, matkailukohteiden ja matkailuyrityksien yhteistyötä.
Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalaisen mielestä vahvempi kärkimatkailukohteiden maakuntarajat ylittävä yhteistyö on välttämätöntä vallitsevassa tilanteessa.
– Alueellemme suuntautuvan kansainvälisen matkailun kasvu vaatii saavutettavuuden turvaamista ennen kaikkea lentoliikenteen osalta. Siksi meidän kaupunkien on tehtävä aikaisempaa enemmän töitä. Matkailun kannattavuutta voidaan turvata myös ympärivuotisten elämysten sekä tapahtumien avulla, joita maakunnilla sekä niiden keskuskaupungeilla täytyy olla edellytyksiä lisätä, linjaa Karjalainen.
Hankkeessa käynnistetään ensimmäistä kertaa säännöllinen ja tavoitteellinen alueiden ja matkailukohteiden välinen yhteistyö. Tämän lisäksi hanke selvittää uusien matkailijakohderyhmien tarpeita.
– Tämä on aivan uudenlainen avaus ja lähtö laajempaan koko alueemme matkailun kansainvälistä vetovoimaa lisäävään yhteistyöhön, toteaa Kuopion kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen.
– Ja vain laajassa yhteistyössä voimme edistää saavutettavuuttamme parhaiten, lisää Nurmeksen vt. kaupunginjohtaja Kyösti Korhonen.
Hanke on suunniteltu toteutettavan huhtikuussa 2023 alkaen päättyen joulukuun lopussa vuonna 2024. Joensuun kaupunki hankkeen koordinaattorina on jättänyt hankkeen toteuttamisesta rahoitushakemuksen Kainuun liittoon itäisen Suomen elinvoimaa tukevana verkostohankkeena, jolle työ- ja elinkeinoministeriö on osoittanut rahoitusta haettavaksi.
Maakuntarajat ylittävän matkailun koordinaatiohankkeen kokonaiskustannusarvio on 177 100 euroa, jota kukin kaupunki ja kunta rahoittaa 10 626 euron rahoitusosuudella.