EU-komission keväällä julkaisemassa maaraportissa todetaan, että alueelliset kehittyneisyyserot ovat vähentyneet Suomessa, mutta ne ovat edelleen suuria erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Eurooppa koostuu hyvin erilaisista alueista – valtavista metropoleista, vilkkaista kaupungeista, eläväisestä maaseudusta ja harvaan asutuista alueista.

EU tunnistaa kaikki alueet tärkeiksi ja edistää monin tavoin alueiden mahdollisuuksia antaa oma panoksensa kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi ja yhteisten haasteiden ratkaisemiseksi.

Edistäminen tarkoittaa ennen muuta rahoitusinstrumentteja, joita EU:lla on laaja skaala maanviljelystä työllisyyteen, kalastuksesta kaupunkikehitykseen ja huippututkimuksesta humanitääriseen työhön. Ne pohjautuvat unionin yhteiseen politiikkaan ja tarjoavat työkaluja yhteisten, eurooppalaisten tavoitteiden toteuttamiseen.

EU-komission rahoitusvälineet tukevat Itä- ja Pohjois-Suomen kehittymistä

Itä- ja Pohjois-Suomi ovat harvaan asuttua aluetta, jossa on seitsemän keskuskaupunkia. Alueella syntyy tuloksia erityisesti vuorovaikutuksessa kaupunkien ja syrjäisempien alueiden välillä alueen ominaispiirteisiin nojaten.

Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset uudistavat alueiden osaamispohjaa tekemällä huippututkimusta ja opetusta, joka näkyy työnä ja toimeliaisuutena myös alueiden harvaan asutuilla seuduilla.

EU-komission rahoitusvälineet tukevat Itä- ja Pohjois-Suomen kehittymistä, monen muun maanosan alueen ohella. Itä- ja Pohjois-Suomen alueet käyttää varoja hyvin tehokkaasti ja tuloksellisesti, EU:n asetusten ja kansallisten suositusten mukaisesti. Kehitystä on siis saatu aikaan, mutta kehittämistä on edelleen jatkettava.

– Erityisen tärkeää on, että askeleita eteenpäin otetaan vuorovaikutuksessa Itä- ja Pohjois-Suomen keskuskaupunkien ja harvaan asuttujen alueiden välillä. Tähän me Itä- ja Pohjois-Suomen keskuskaupungit sitoudumme jatkossakin, toteaa Suomen Kuntajohtajat ry:n puheenjohtaja ja Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen.

Eurooppaa ja koko maailmaa koskevien suurten haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen ratkaiseminen vaatii laajaa yhteistyötä. Luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen ja kiertotalouden kehittämiseen tähtäävä osaaminen Itä- ja Pohjois-Suomen korkeakouluissa yhdistettynä alueen mittaviin raaka-aineresursseihin tuottaa hyvinvointia koko Suomelle.

– Me Itä- ja Pohjois-Suomessa tunnistamme vastuumme osana Eurooppaa. Toimimme hyvin aktiivisesti erilaisissa valtakunnallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa sekä kehitystyömme on rajoja ylittävää. Tuomme yhteiseen pöytään oman osaamisemme ja tarmomme koko Suomen kehityksen eteenpäin viemiseksi, jatkaa Karjalainen.

Täällä vireillä valtaosa luonnonvaroihin perustuvista vientiteollisuuden avauksista

Valtaosa Suomen luonnonvaroihin perustuvan vientiteollisuuden uusista avauksista on vireillä Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Esimerkiksi Joensuussa on metsäbiotaloudessa osaamista ja huippututkimusta, joka poikii investointeja koko Itä-Suomen alueelle. Kokkolan akkuosaaminen kannustaa jalostamaan kaivosteollisuuden tuottamat raaka-aineet kotimaassa ja Mikkelin EcoSairila on modernin vihreän teollisuuden keskus.

Investoimalla Pyhännän ja Kajaanin välillä sijaitsevaan Piiparinmäen tuulivoimapuistoon Google lisää uusiutuvan energian tuottamista ja edistää teknologian kehittämistä. Kajaanin supertietokone kasvattaa paitsi Kainuun potentiaalia ja houkuttelevuutta, myös koko Itä-Suomen osaamista ja kilpailukykyä digitalisoituvassa maailmassa.

Oulun yliopistossa tehdään Suomen Akatemian rahoittamaa lippulaivatutkimusta 6G-teknologiassa, Itä-Suomen yliopistossa Joensuun kampuksella puolestaan fotoniikassa. Kuopion maailmanluokan terveys-, hyvinvointi- ja ravitsemusosaaminen vauhdittaa alan teknologia- ja palveluyritysten kasvua ja tuo uusia innovaatioita ja menetelmiä terveydenhuollon kehittämiseen. Esimerkiksi EU:n rakennerahastorahoituksella on rahoitettu infrastruktuuria (mm. 5G-testiverkko), joka on auttanut rahoituksen saamista tai isompiin verkostoihin pääsyä, minkä myötä on voitu tehdä korkeatasoista tutkimusta. Hyödyt ovat laajentuneet alueelliselta tasolta kansalliselle ja jopa EU-tasolle.

Myös Rovaniemen ja koko Lapin vastuullisessa luontoon perustavassa matkailun kehittämisessä on nähtävissä runsaasti hyödyntämätöntä potentiaalia.

Aktiivista yhteistyötä EU:n yhtenäisen Venäjä-politiikan mukaisesti

Myös turvallisuuspolitiikan kulmakivi on yhteistyö. Itä- ja Pohjois-Suomi tekevät aktiivista yhteistyötä Venäjän kanssa – EU:n yhtenäisen Venäjä-politiikan mukaisesti.

On tärkeää, että Itä- ja Pohjois-Suomi pysyy asuttuna, ja siinä elinvoimaisilla, houkuttelevilla kaupunkiseuduilla on merkittävä rooli. Suomen itäraja on Euroopan Unionin pisin yhteinen rajavyöhyke Venäjän kanssa, ja Itä- ja Pohjois-Suomen alueella on Suomen ja Venäjän välisestä noin 1 300 kilometrin maarajasta yli tuhat kilometriä. Yhteistyö ulottuu koko Barentsin alueella eli myös Norjan ja Ruotsin suuntaan, joiden kanssa Suomi jakaa valtakunnan rajan.

EU kannustaa rahoitustyökaluillaan rajat ylittävään, tiiviiseen yhteistyöhön Euroopassa.
 

Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen
Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolonen
Kokkolan kaupunginjohtaja Stina Mattila
Kuopion kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen
Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen
Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala
Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen