Sisältöjulkaisija

angle-left C21-kaupunginjohtajat vastustavat yllätysleikkauksia

C21-kaupunginjohtajat vastustavat yllätysleikkauksia

C21-kaupunkien johtajat eivät hyväksy valtiovarainministeriön viime viikolla ilmoittamaa valtionosuuksien lisäleikkausta. Leikkaus asettaa kunnat äärimmäisen vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen. Kaupunginjohtajat vaativat hallitukselta konkreettisia ratkaisuja ja leikkausten pikaista kohtuullistamista, myös vuosien 2025-2027 osalta. On mahdotonta, että sattumanvaraisen yhden vuoden suhdannetilanteen myötä valtiolle syntynyt pienempi veropotti maksatetaan kuntakentällä ja näin heikennetään kuntataloutta pysyvästi. Hallitusohjelman lupaukset on lunastettava ja leikkausten sijaan kuntien toimintaedellytyksiä on vahvistettava.

Valtiovarainministeriö tiedotti perjantaina 17.11.2023, että vuodesta 2024 alkaen kuntien valtionosuuksiin tehdään yhteensä 501 miljoonan euron pysyvä vähennys. Tämän lisäksi vuosina 2024 ja 2025 tehdään ylimääräinen 250 miljoonan euron vähennys vuoden 2023 vähennyksen kattamiseksi. Kokonaisuudessaan valtionosuuksien vähennys yli kaksinkertaistuu aiemmin arvioidusta. Viimeisimpien tietojen mukaan tuplaantuminen johtuu tulonsaajarakenteen muutoksesta ja sitä kautta verovähennysten kohdentumisen muutoksesta. Hallitus on sopinut kohtuullistavansa vaikutuksia kuntien valtionosuuksiin siten, että valtionosuuden lisävähennys jaksotetaan vuosille 2025-2027.

Kuntien on pitänyt jo päättää ensi vuoden kunnallisveroprosentit, ja osa kunnista on jo hyväksynyt vuoden 2024 talousarviot sekä taloussuunnitelmat vuosille 2025-2027. Tieto uusista, mittavista leikkauksista tulikin erittäin hankalaan aikaan ja näin myöhäinen tiedottaminen rajoittaa merkittävästi kuntakentän mahdollisuuksia reagoida asiaan. On myös selvää, että ilman hallituksen kohtuullistamistoimia tilanne johtaa perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen rahoituksen merkittäviin leikkauksiin eli erityisesti lasten ja nuorten palveluiden heikennyksiin.

C21-kaupunginjohtajien mukaan ongelmallisinta on se, että kyse on pysyvästä vähennyksestä. Yhden vuoden verotuksen toteuma vaikuttaa pysyvästi kuntien valtionosuuksiin joka vuosi, mikä puolestaan heikentää merkittävästi kuntien mahdollisuuksia laadukkaiden peruspalvelujen järjestämiseen pitkällä aikavälillä. On myös syytä huomioida, että poikkeuksellinen verovuosi 2022 on jo näkynyt kuntien vuoden 2023 kunnallisverokertymässä.

Kuntien rooli ja merkitys hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen järjestäjänä, kasvuun investoijina ja uuden tuottajina on merkittävä erityisesti sote-uudistuksen jälkeen. Kuntien on jatkossakin pystyttävä suunnittelemaan talouttaan pitkäjänteisesti. On kestämätöntä, että sote-rahoitusmallin valuviat vaikutuksineen synnyttävät talouden suunnitteluun edelleen näin merkittävää epävarmuutta ja yllätyksiä. Oman haasteensa lähivuosina tuo vuonna 2025 voimaan astuva TE-uudistus, jonka vaikutukset kuntatalouteen ovat vielä ennakoimattomat. Hallituksen on pystyttävä ratkaisemaan syntynyt tilanne sekä erityisesti varmistettava, että vastaavia yllätyksiä ei jatkossa aiheudu. Sote-uudistuksen ja valmisteilla olevan TE-uudistuksen kokonaisvaikutukset kuntatalouteen on kyettävä arvioimaan. Ne eivät saa heikentää kaupunkien ja kuntakentän kasvun edellytyksiä.

Kuntien talous kaipaa jatkossa parempaa ennustettavuutta ja valtion on varmistettava edellytykset tähän. C21-kaupunginjohtajat edellyttävät, että hallitus löytää nopeasti toimenpiteet kuntien talouden rahoituspohjan kehityksen ennakoitavuuden parantamiseksi ja pitkän aikavälin kestävyyden vahvistamiseksi. Kaupungit ovat valmiita rakentavaan dialogiin hallituksen kanssa tasapainoisen ja oikeudenmukaisen ratkaisun aikaansaamiseksi.  

C21-kaupunginjohtajien verkostoon kuuluvat Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Oulun, Turun, Jyväskylän, Kuopion, Lahden, Kouvolan, Porin, Joensuun, Lappeenrannan, Hämeenlinnan, Vaasan, Rovaniemen, Seinäjoen, Mikkelin, Kotkan, Salon ja Porvoon kaupunginjohtajat. Kaupunginjohtajien pysyvä verkosto vahvistaa kaupunkipoliittista keskustelua ja kaupunkien yhteistä edunvalvontaa.

Kaupungeissa asuu yhteensä yli kolme miljoonaa ihmistä eli 54 prosenttia Suomen väestöstä ja niissä sijaitsee jo lähes kaksi kolmesta suomalaisesta työpaikasta.

Tilaa Joensuun kaupungin tiedotteet


Tilaa Joensuun kaupungin tiedotteet: liity postituslistalle.