Joensuun kaupungin yhdyskuntasuunnittelun yksikkö on syksyn 2022 aikana selvittänyt viiden asemakaavan ja niiden toteutuksen onnistumista. Tarkastelussa olleet asemakaavat olivat Karhunmäen ensimmäinen asemakaava, Marjalansaaren asemakaava, Patapuronkadun alueen asemakaava Rantakylässä, Tulliportinkadun ja Vanamokadun kulmauksen asemakaava Kanervalassa sekä entisen poliisi- ja oikeustalon ympäristön asemakaava Koulukadun ja Suvantokadun risteyksessä. Asemakaavat ovat tulleet voimaan vuosina 2008–2017.
Selvityksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka hyvin asemakaavat sekä niiden toteutus eli rakentaminen ovat onnistuneet yhdyskuntasuunnittelun, rakennusvalvonnan ja alueen asukkaiden näkökulmista. Tavoitteena oli ennen kaikkea arvioida yhdyskuntasuunnittelun toimintaa ja löytää kehittämisen kohteita. Selvitystä varten tutustuttiin kaava-aineistoihin ja rakennuslupiin, sekä tehtiin maastokäyntejä alueilla.
Osana selvitystä järjestettiin asukaskysely, johon sai vastata sähköisesti Webropolissa 12.10.–2.11. välisenä aikana. Kyselyiden kohderyhmänä oli kunkin asemakaavan alueella asuvat ihmiset. Tulliportinkadun ja Vanamokadun kulmauksesta sekä entisen poliisi- ja oikeustalon ympäristöstä kutsuttiin vastaamaan myös lähinaapuruston asukkaita. Kyselyistä jaettiin paperiset tiedotteet kaikille kohderyhmänä olleille kotitalouksille, eli yhteensä 1519 kappaletta.
Kyselyt herättivät paljon kiinnostusta ja niihin saatiin runsaasti vastauksia. Kyselyihin vastasi yhteensä 339 asukasta eli kokonaisvastausprosentti oli noin 22 %. Suurin vastausprosentti oli Marjalansaaressa, jossa peräti noin 55 % asukkaista vastasi kyselyyn. Alhaisin vastausprosentti, noin 13 %, oli entisen poliisi- ja oikeustalon ympäristössä.
Kyselyissä kysyttiin asukkaiden mielipidettä erityisesti alueen asemakaavasta sekä toteutuneesta rakentamisesta, kuten kaduista ja asuinrakennuksista. Asukkailta kysyttiin muun muassa sitä, miten he olivat osallistuneet kaavaprosessiin, onko alueen rakennuskanta miellyttävän näköinen ja onko alueen pysäköinti- ja liikennejärjestelyt toimivia. Kyselyt olivat perusrungoltaan samanlaisia, mutta joitakin kysymyksiä räätälöitiin alueen mukaan. Kyselyissä oli paljon tilaa vapaalle kommentoinnille.
Kyselyihin saatiin paljon arvokkaita vastauksia yhdyskuntasuunnittelun kehittämisen tueksi. Jonkin verran kritiikkiä tuli esimerkiksi liian tiiviistä rakentamisesta ja riittämättömiksi koetuista autopaikkamitoituksista. Monilla alueilla oltiin tyytyväisiä virkistysmahdollisuuksiin ja erityisesti metsäisten alueiden toivottiin säilyvän nykyisellään. Vastaajilta tuli paljon kiitosta kyselyn järjestämisestä.
Lisäksi tuli paljon mielipiteitä ja kehitysideoita esimerkiksi katuihin, kunnossapitoon ja liikuntamahdollisuuksiin liittyen. Esimerkiksi Karhunmäkeen ja Marjalansaareen toivottiin hidasteita, Patapuronkadulla taas kaivattiin ratkaisuja lähellä sijaitsevan jääkiekkokaukalon turvallisuuden parantamiseksi. Näitä asioita ei varsinaisesti kaavoituksella ratkaista, mutta palautteita on viety eteenpäin muun muassa yhdyskuntatekniikalle ja liikuntatoimeen.