Ylisoutajansilta.jpg
Ylisoutajan siltaa Penttilärantaan Kuva: Mikko Honkonen
Pyöräijä Ylisoutajan sillalla Kuva: Mikko Honkonen
Ylisoutajan silta iltavalaistuksessa Kuva: Mikko Honkonen

Ylisoutajan silta

Uutta katuyhteyttä Pielisjoen yli Kuhasalosta Hasaniemeen on suunniteltu jo 1970-luvulta lähtien. Suunnitelmien ja kaavoituksen edistyessä yhteys muuttui kevyen liikenteen väyläksi 1980-90 luvuilla ja sillan sijainti täsmentyi Penttilän osayleiskaavassa 2002. Vanhan Penttilän saha-alueen muuttuminen uudeksi, moderniksi kaupunginosaksi edellytti sillan toteuttamista ja sen paikka on esitetty Penttilänrannan  asemakaavassa 2011.        

Pielisjoen  ylittävä  kevyen  liikenteen  silta  on  olennainen  osa  sekä  liikenneratkaisua  että jokimaiseman hyödyntämistä. Silta yhdistää Penttilänrannan alueen uuden asuinalueen ruutukaavakeskustaan ja tarjoaa suoran  kulkuyhteyden  Penttilänrannasta  keskustaan.  Samalla  silta  luo  lisäarvoa  myös  ruutukaava-alueen  asukkaille  tuomalla  Pielisjoen  virkistysreitit  ja Kukkosensaaren luontoalueen nykyistä useamman kaupunkilaisen lähettyville. Panostamalla  erityisesti  kevyen  liikenteen yhteyksien  sujuvuuteen  ja  laadukkaaseen  toteuttamiseen  vähennetään  liikenteen  energiankäyttöä.

Siltapaikka sijaitsee Pielisjoen suussa keskeisesti Joensuun kaupunkikuvassa. Pielisjokea kulkee sisävesiliikennereitti. Kaupunki on sijoittunut Pielisjoen molemmille rannoille, joita yhdistävät useat sillat. Uusi silta on jatke useiden keskusta-alueen siltojen sarjassa ja muodostaa sisääntuloportin Pyhäselältä saavuttaessa.

Sillan toteuttaminen muodostaa kaupungin rantamaisemassa näkyvän elementin, jossa sijainti valtakunnallisestikin merkittävässä rantapuistovyöhykkeessä on huomioitava.  Sillasta tavoitellaan Penttilänrannan uudisalueelle ja laajemmin koko kaupungille tunnistettavaa ja omaleimaista maamerkkiä.

Vuoden silta 2015

Ylisoutajan silta sai Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL jakaman Vuoden silta -palkinnon. Vuoden 2015 kilpailussa erityisteemana oli "oivaltavuus insinöörinäkökulmasta".

Tuomaristo totesi valintaperusteluissaan, että Ylisoutajan silta päivittää perinteisen siltatyypin hienosti nykyaikaan. "Sen muotoilu ja valaistus on onnistunut erittäin hyvin. Lisäksi materiaalien käyttö on innovatiivista. Suunnittelijan rohkeudesta kertoo sillan avaamisen toteuttaminen kääntyvänä siltana sirolta näyttävän keskituen ympäri. Silta on toimiva kokonaisuus – siinä ei ole mitään lisättävää eikä poistettavaa". Tuomariston puheenjohtajana toimi Timo Tirkkonen Liikennevirastosta.

Suunnittelu:

Sillan suunnittelu aloitettiin vuonna 2010 laatimalla tulevaa siltakilpailua silmälläpitäen sillan esisuunnitelma. Esisuunnitelman perusteella Joensuun kaupunki ja Suomen Rakennusinsinöörien liitto (RIL ry) järjestivät insinööritaitokilpailun 2010 - 2011. Kilpailuun ilmoittautui 14 suomalaista ja suomalais-kansainvälistä ryhmää, joista varsinaiseen kilpailuun valittiin 5 referensseiltään parasta ryhmää. Kilpailuryhmät palauttivat yhteensä seitsemän kilpailutyötä, joista voittaja valittiin.

Kilpailun 10-henkinen palkintolautakunta arvioi työt ja valitsi voittajaksi WSP Finland Oy:n ehdotuksen "SVINGI". Työryhmän pääsuunnittelijana toimi Sami Niemelä. Kilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta laadittiin lopullinen sillan rakennussuunnitelma.

Kaupunkilaisille avoimessa nimikilpailussa 2011 sillan nimeksi tuli "Ylisoutajan silta"'.
Nimen taustalla on Penttilän saha-alueen ja keskustan välillä toiminut "ylisoutaja", joka kuljetti työntekijöitä ja kaupunkilaisia Pielisjoen yli soutuveneellä.

Rakentamisen mahdollistava lupa aluehallintovirastolta saatiin talvella 2012.

Suunnitteluryhmä:

WSP-Finland Oy
Pääsuunnittelija DI Sami Niemelä
Siltasuunnittelija DI Ilkka Ojala
Siltasuunnittelija DI Antti Silvennoinen
Pohjarakennus DI Kari-Matti Malmivaara
Valaistus TaM Pia Salmi
Ympäristö maisema-arkkitehti Hiroko Kivirinta

Thomson Engineering Consultants (UK)
Koneisto- ja laitesuunnittelu David Thomson

Arkkitehdit NRT Oy
Kaupunkikuva ja siltaestetiikka    
arkkitehti, SAFA Jyrki Tasa ,
arkkitehti, SAFA Teemu Tuomi

Rakentaminen:

Sillan rakentaminen aloitettiin marraskuussa 2012 ja viimeistelytöiden jälkeen työt valmistuvat kesäkuussa 2014. Pääurakoitsijana on toiminut Kesälahden Maansiirto Oy.

Sillan rakentamiskustannukset ovat olleet 6,2 miljoonaa euroa, johon on saatu Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen avustusta 1,365 miljoonaa euroa.

Siltatekniikkaa:

Silta on ortotrooppikantinen palkkisilta, joka koostuu avattavasta siltaosuudesta ja kiinteistä tulojänteistä.  Pääkannattimien ja ortotrooppikannen teräs on  laadultaan  säänkestävää  ns.  Corten-terästä. Avattava siltaosuus on tyypiltään kääntösilta. Sillan kokonaispituus on 134 metriä ja hyötyleveys on 5,0 metriä. Vapaa alikulkukorkeus on vähintään 3,9 metriä sillan kiinni ollessa. Sillan kaiteet ovat puisia, taivutettuja pystysäleitä. Kannen päällysteenä käytetään väriltään vaaleata päällystettä, joka on asfaltin ja laastin muodostama yhdistelmäpäällyste. Silta valaistaan arkkitehtonisena kokonaisuutena käyttäen led-valaisimia, jotka on sijoitettu sillan käsijohteeseen ja sillan reunapalkkeihin. Sillan avaaminen ja sulkeminen tapautuvat kaukokäytöllä Joensuun kanavasillan valvomosta. Arvioitu vuosittainen avauskertojen lukumäärä on noin 500 avausta.

Kokemukset sillan valmistumisen jälkeen:

Sillan rakentaminen herätti kaupunkilaisten keskuudessa voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan. Valmistumisensa jälkeen silta on osoittautunut erittäin tärkeäksi kulkureitiksi niin työ- ja koulumatkoja kulkeville kuin vapaa-ajan liikkujillekin. Vuorokaudessa sillan ylittää noin 2 500 kulkijaa. Sosiaalisessa mediassa leviävät aktiivisten käyttäjien valokuvat sillasta ja kokemukset sillalla liikkumisesta. Sillasta on tullut varsinkin iltavalaistuksessa yksi Joensuun kuvatuimmista kohteista.

Päivitetty 30.07.2015