"Liikuntapaikkoja kaupunki pullollaan :)"

Utra

Utrassa huokuu historia yli sadan vuoden takaa: Pohjoismaiden mahtavimpiin kuuluva saha toi Utraan paljon työntekijöitä – myös ulkomailta – sekä uittotuvan, kirkon ja koulun.

Helppokulkuinen reitti: 460m
Vaikea reitti: 2,2km
Utrantie-metsäpolku joen rantaa pitkin. Reitti ei tee lenkkiä takaisin lähtöpisteeseen.

(1) Utran kirkko

Oman kirkon rakentamisen myötä 1895 Utran teollisuuskeskuksen seurakuntaelämä voimistui. Utran kirkko on pystyhirsikirkko ja ainoa laatuaan Suomessa, koska sen rakennustapa on ihmisten nähtävänä. Kirkko on suomalaisten kirvesmiesten ja puuseppien taidonnäyte. Utran kirkko kukoisti teollisuuden ollessa vahvoilla, mutta sahan lopetettua ja lasitehtaan palettua Utran kirkon käyttö hiljeni. Asutuksen kasvaessa 1980-luvulta lähtien kirkon käyttö on voimistunut, ja se on nykyään Joensuun toiseksi kysytyin vihkikirkko. Utran kirkon upeat ikkunat ovat paikallista tuotantoa, nimittäin ne on valmistettu Utran entisellä lasitehtaalla.

(2) Väisälän veljekset

Kirkon edessä olevassa pienessä puistossa on kaksi teosta, jotka kunnioittavat Väisälän veljesten muistoa, jotka olivat aikansa kuuluisia tiedemiehiä. Yksi muistomerkeistä on nimeltään aurinkokello ja se on sijoitettu Väisälän veljesten entisen kotitalon viereen Utraan. Se pystytettiin vuonna 1990 ja suunnittelijana toimi veljesten lyseoaikainen rehtori, Aulis Koivusalo. Aurinkokellon lähettyvillä on myös iso kivi mihin on kiinnitetty laatta, jossa kerrotaan Väisälän veljesten lapsuudenkodin sijainneen kyseisellä paikalla. 1800-luvulla Utrassa asustivat Johannes ja Emma Väisälä. Heidän perheeseensä syntyi kahdeksan lasta, joista kolmesta tuli kuuluisia tieteilijöitä. Tulevat professorit Vilho, Yrjö ja Kalle näkivät päivänvalon matemaattisen täsmällisesti kahden vuoden väliajoin. Väisälän veljeksistä huomattiin jo kouluaikoina, että veljeksillä oli vahva kiinnostus matemaattis-luonnontieteellisiin aineisiin.

Helsingissä Keisarillisessa Aleksanteri-yliopistossa veljeksillä oli lähes samanlaiset opintosuunnitelmat. He kirjoittautuivat fyysismatemaattiseen osastoon, valitsivat pääaineekseen matematiikan ja tähtäsivät laudatur-arvosanaan myös fysiikassa ja tähtitieteessä. Veljekset suuntautuivat kuitenkin kaikki eri aloille. Veljeksistä vanhimmasta Vilhosta tuli säätieteilijä, Yrjö suuntautui tähtitieteeseen ja geodesiaan, eli maanmittausoppiin, ja Kalle syventyi koulumatematiikan uudistamiseen, ja hänestä kehkeytyi suosittujen oppikirjojen uuttera kirjoittaja. Veljekset ovat saaneet Joensuun toisen kotitalonsa suojelukohteeksi, muistolaatan sen seinään, pari muistomerkkiä kaupunkiin sekä kadun ja kraatterin Kuuhun heidän nimellään.

(3) Kansakoulu

Puistosta poistuessa kohti Utran saaria oikealle puolelle jää keltainen puurakennus. Rakennuksessa toimi ennen tehtaankoulu, mutta nykyään tiloissa hyörii Utran Asukasyhdistys ry. Tehtaankoulu aloitti toimintansa 1860 ja se oli uudenaikainen, koska siellä opetettiin perinteisten aineiden rinnalla maantietoa, historiaa ja luonnontietoa. Koulussa oli myös opetusta ruotsiksi ja saksaksi, koska osa Utran tehtaiden työväestä oli ulkomailta tulleita ammattimiehiä. Tehtaankoulu muutettiin kansakouluksi vuonna 1884, jolloin se alkoi saada valtionapua. Koulu ajautui jopa pienimuotoiseen riitaan Korkeimman hallinto-oikeuden kanssa, kun sen täytyi kansakoulutarkastajan vaatimuksesta uusia Utran kansakoulun pulpetit. Kansakoulun jälkeen tiloissa toimi Utran peruskoulun ala-aste, jonka toiminta loppui kuitenkin keväällä 1988 Utran uuden peruskoulun valmistuttua.

(4) Joensuun teollisuuden 200-vuotismuistomerkki

Pielisjoen äärelle tultaessa huomaa kookkaan ja ruosteisen potkurin ja sahan. Joensuun teollisuuden 200-vuotisen historian kunniaksi pystytettiin muistomerkki Utran vesisahan alkuperäiselle paikalle Pielisjoen varteen. Sen asetti Joensuu-Seura vuonna 1981, kun oli kulunut 200 vuotta Pohjois-Karjalan ensimmäisen vesisahan perustamisesta. Kuvanveistäjä ja taidemaalari Jouko Solonen suunnitteli teoksen ja sen potkuri- ja sahanterämuodot viittaavat vesisahaan. Teoksessa on ruosteinen pinta, joka ehkäisee eroosiota ja toimii patinana. Ruosteinen pinta johtuu siitä, että sen materiaalina on käytetty korten-terästä, jolle on ominaista pinnan ruostuminen. Sahateollisuus oli Joensuun alueen varhaisin teollisuuden muoto, jolle loivat hyvät edellytykset menestyä laajat metsäalueet ja kuljetuksen mahdollistava vesistö.

Vuonna 1780 saatiin lupa Utran vesisahan perustamiselle, josta Joensuun teollisuuden katsotaan saaneen alkunsa. 1870-luvulla Utrasta oli tullut kauppaneuvos Mustosen johdolla Pohjois-Karjalan huomattavin teollisuuskeskus. Tavaraa virtasi Euroopan tärkeimpiin satamakaupunkeihin, jonka ohella Utrasta tuli huomattava liikennepaikka. Tehtaan kukoistuksen aikana Utran yhteisö kasvoi merkittävästi. 1850-luvun puolivälissä Utrassa oli noin sata asukasta kun vuonna 1903 jo yli 800. Tehdasyhteisö piti työntekijöistään hyvää huolta ja rakennutti osalle vuokrattomat asunnot ja hankki oman lääkärin työntekijöille. Utraan perustettiin tehtaankoulu, kirjasto, kauppa, posti, postisäästöpankki ja kirkko. Alueelle rakennettiin myös maakunnan ensimmäinen puhelinlinja.

(5) Utran saha

Utrankosken teollisuuden synty ajoittuu 1700-luvun lopulle, jolloin Martin Stenius ja Leonhard Aschan perustivat Utrankoskeen ensimmäisen sahan. Lupa sahan rakentamiseen myöntyi ehdoilla, että he saivat rakentaa ohutteräisen, yksiraamisen sahamyllyn, jossa sai sahata vuosittain enintään 2500 tukkia sitä varten tarkastetusta metsästä. 1800-luvun alkuvuosiin asti Utran saha pysyi Steniuksen ja Aschanin omistuksessa, jonka jälkeen omistajat vaihtuivat usein. Utran saha toimi aluksi varsin vaatimattomasti, koska sahauksen pelättiin vähentävän metsää ja haittaavan kalastusta ja liikennettä. Myös Utran syrjäinen sijainti ja huonot kulkuyhteydet lisäsivät sen vaikeuksia. 1830-luvulla kauppa ja merenkulku alkoivat kuitenkin voimistua Suomessa, joka vahvisti Utran sahan toimintaa. Nils Ludwig Arppen omistuksessa saha alkoi kukoistaa ja se ylitti moninkertaisesti sahaoikeutensa. Kuitenkin vuonna 1851 säädetty uusi metsälaki kohdistui sahateollisuutta vastaan. Valtiovalta pyrki näin entistä tarkemmin valvomaan sahoja, jolloin niiden toiminta hiljeni. Pian kuitenkin sahateollisuus lähti taas uuteen nousuun, kun Pielisjoen suuhun perustettu Joensuun kaupunki sai vuonna 1860 tapulioikeudet (eli oikeuden käydä ulkomaankauppaa) ja sahateollisuutta kahlinneet esteet poistettiin. Antti Juhana Mustonen osti Utran sahan tiloineen itselleen ja kehitti sahaa tarmokkaasti. Mustosen aikana Utran saha laajeni Pohjoismaiden suurimmaksi ja uudenaikaisemmaksi vesisahaksi, jossa käsiteltiin vuosittain 130 000-140 000 tukkia.

Mustosen kuoltua hänen johtamansa yritykset alkoivat pikkuhiljaa pirstoutua. Omistajia vaihtui, saaren saha paloi ja mantereen saha kärsi suuria vahinkoja tulvissa. Utran sahan toiminta päättyi kun tukkien siirto etelän uudenaikaisille höyrysahoille oli halvempaa kuin valmiin puutavaran kuljettaminen. Toimettomaksi jäänyt saha purettiin vuonna 1905. Entisen mantereen sahan paikalle rakennettiin kuitenkin vuonna 1910 yksiraaminen vesisaha ja höyläämö lähinnä uppotukkien sahaamista ja kotitarvekäyttöä varten. Tämä toiminta jatkui vielä 1950-luvun alkuun.

(6) Utran saaret

Pielisjoen Utran koskessa on joukkoa saaria joita kutsutaan Utran saariksi. Saaret ovat hyvin hoidettu virkistysalue, jossa on useita laavuja, kolme maksuttomassa käytössä olevaa nuotiokatosta, inva-WC sekä tilausmaja. Saarilta löytyy kalastuslaituri sekä vierasvenelaituri. Saarien määrä ja koko on vaihdellut ajan mittaan muun muassa kanavien ja veteen upotetun puujätteen vuoksi. Nykyään saaria on kuusi ja niille pääsee puusiltoja pitkin. Saarten retkeilymaasto on melko helppokulkuinen.

(7) Utran uittotupa

Uittotuvan juuret ovat vuodessa 1886. Tällöin perustettiin Pieliself Flötninsatiobolag- uittoyhdistys, myöhemmältä nimeltään Pohjois-Karjalan uittoyhdistys. 1946 valmistui uusi konepaja entisen konepajan ja rautavaraston tilalle. Konepajan työmäärät kuitenkin vähenivät ja vuonna 2002 yhdistys vuokrasi hallista tilaa taidetakomo Tulikiilalle. Kuitenkin vuoden päästä Yrjö Laakkonen osti Utran konepajan ja muutti sen nykyään tunnetuksi Utran uittotuvaksi. Käyttötarkoitus vaihtui erilaiseksi ja uittotuvasta muodostui nykyaikainen kokoustiloja ja ravintolapalveluita tarjoava keskus. Utran uittotupa laajeni myös uusille urille kun vuonna 2014 pihapiiriin rakennettiin 500-paikkainen ulkoilma-areena, Utran Uusi Teatteri. Kesäisin teatteri tuottaa katsojille konsertteja, kesäteatteria ja muita kulttuuritapahtumia. Utran Uittotuvan miljöö on suojeltu asemakaavassa eli se on säilytettävä suojelun edellyttämässä kunnossa ja siinä tehtävät korjaukset ja muutokset on tehtävä kulttuurihistoriallista arvoa vaarantamatta.

(8) Lasitehdas

Utran saha tuotti myyntitavaran lisäksi huomattavan määrän jätepuuta, jonka hyödyntämiseksi rakennettiin vuonna 1874 lasitehdas. Raaka-aineena tarvittu hiekka kuljetettiin Mustosen omien laivojen pohjalastina Hollannista ja Belgiasta, joista jälkimmäisestä hankittiin myös tehtaalle lasinpuhaltajat. Lasitehdas tuotti ikkunalaseja sekä lasipulloja, mutta kesällä 1906 tulipalo lopetti tehtaan tuotannon. Vieläkin Utrasta voi löytää lasitehtaan lasijäämiä Utran rannoilta ja talojen pihoilta. Kaupunginosassa on nimetty myös kadun nimiä lasitehtaan mukaan, esim. Lasinpuhaltajantie, Lasimestarinkatu ja Lasitehtaantie.

(9) Utran siirtolapuutarha

Haluaisitko sinäkin mökin viiden kilometrin päässä keskustasta jonne pääsee paikallisbussilla tai polkupyörällä vartissa ajellen Pielisjoen rantaa? Utran Kiviniemessä sijaitsee kyseinen mökkialue, vuonna 1981 perustettu Utran siirtolapuutarha. Alue on Joensuun Kaupungin puistoaluetta ja siellä on 84 mökkiä, joista pääosa on rakennettu puutarhan alkuaikoina. Utran Siirtolapuutarhayhdistys järjestää erilaisia tapahtumia mökkien omistajille, mutta myös velvoittaa heitä pienimuotoisiin tehtäviin, joiden avulla puutarha toimii ja pysyy siistinä. Siirtolapuutarhayhdistyksen omistuksessa alueella on rantasauna ja kaksi huoltorakennusta. Siirtolapuutarha alueella on jokaisella oikeus liikkua jalkaisin tai pyörällä, mutta mökkitontit ovat kuitenkin yksityisaluetta.

Utran reiteillä ei ole talvikunnossapitoa.

 

Lähteet
Tuunainen, P. 1998. Elämää entisajan Joensuussa. Joensuun kaupunki 1848-1998. Pohjois-Karjalan historiallisen yhdistyksen vuosikirja 6.

Internet-lähteet
Joensuun teollisuuden 200-vuotismuistomerkki - joensuu.fi
Utran puukoulu. Puukoulun historia.
Utran saaret
Utran siirtolapuutarha.
Utran uittotupa
Weisellin viisaat veljekset. Seppo Zetterberg.

Päivitetty 08.08.2015
» Utran kuvagalleria

Karttojen kuvittaja: Karoliina Hämäläinen (lindakaroliina.hamalainen@gmail.com)

Utran reitti

1.2MB, PDF