"Miun lempiväri on koivunvihreä"

Pyhäselkä Kuhasalo
Pyhäselkä ja rantakallio

Pyhäselkä

Itse Joensuun keskusta sijaitsee Pyhäselän rannalla. Pyhäselkä on niin suuri, että sen pinta kaartuu jo huomattavasti maapallon pinnan mukaan. Se on Joensuusta ja Varkaudesta Imatralle ulottuvan suurjärvi Suur-Saimaan pohjoisin osa ja sisävesien suurimpia ulapoita. Sen pinta-ala on 229 km2 ja keskisyvyys 10 metriä.

Pyhäselän länsiosassa on jonkin verran saaria ja "syvänteet" jäävät vain alle 10 metrin. Itäosa on sen sijaan saareton ja melko syvä. Keskellä Pyhäselkää sijaitsevat Pyhäsaaret ovat luonnonoloiltaan järven tunnetuin ja ehkäpä eristynein saariryhmä. Lyhyin matka Pyhäsaarista mantereelle on noin 4 kilometriä, mikä on ollut leviämiseste mm. monille pikkunisäkkäille. Esimerkiksi Suomen metsien päästäislajeista Pyhäsaaressa elää vain yleisin, metsäpäästäinen. Suuri osa Pyhäselän vedestä laskee Pielisestä 70 kilometriä pitkää Pielisjokea pitkin.  

Pyhäselkä on tyypiltään suuri humusjärvi, jonka vesi on melko ruskeaa, humuspitoista ja niukkaravinteista. Ekologiselta tilaltaan Pyhäselkä luokitellaan hyväksi. Ennen Kuhasalon puhdistamon valmistumista Pyhäselän pohjoisosan laatua heikensi Pielisjokea pitkin tulevat taajamien jätevedet. Uimaharjun sellutehdas on kuitenkin 60-luvulta lähtien ollut suurin yksittäinen Pielisjokea kuormittava tekijä. Pielisjoen kuormitusta lisäävät myös jokivarren taajamat ja laitokset, Joensuun kaatopaikka sekä maa- ja metsätaloudesta tuleva hajakuormitus. Joensuun kaupungin jätevedet johdetaan kemiallisesti puhdistettuina Kuhasalon jätevedenpuhdistamon kautta Pielisjoen suuhun. Veden tilan huonontuminen näkyy rehevöitymisenä. Tämä lisää etenkin viherlevien tuotannon nousua.

Päivitetty 07.06.2013