Vaihtuvat näyttelyt

Pohjois-Karjalan museolla on vuosittain useita vaihtuvia näyttelyitä joihin pääsee tutustumaan Carelicumin katutasokerroksessa. Tällä sivulla on tarkempaa tietoa parhaillaan menossa olevista näyttelyistä.

Vaihtuvat näyttelyt 2018

TORI 170 29.9.- 29.1. 2019   

Joensuun kaupunki perustettiin 170 vuotta sitten. Joensuun syntyyn vaikutti vahvasti tarve saada tuon ajan kaupankäynnin säädösten vaatimukset täyttävä kauppapaikka, eli kaupunki. Ensimmäiset markkinat pidettiin jo seuraavana vuonna, 27.9.1949.

Kaupungin asemakaavassa tori sijoittuu luonnollisesti keskelle. Alkuperäisessä suunnitelmassa tori oli isompi, mutta vähitellen se muovautui käsittämään nykyisen torialueen. Torilla maaseudun väestön oli helppo myydä tuotteitaan. Maalaiset toivat myyntiin voita, viljaa, kanamunia, turkiksia, riistalintuja, kalaa, lihaa, talia ja läskiä ja ostivat kankaita, vaatteita, erilaisia koneita, tupakkaa, saippuaa ja toki kaikenlaista rihkamaa. Kaupunkilaisille tori oli pitkälle 1900-luvulle keskeinen elintarvikkeiden hankintapaikka.

Maaseutukuntien asukkaat keskittivät kaupunkimatkansa nimenomaan markkina-aikoihin. Pitkien ja hankalien matkojen takaa tultaessa oli järkevää hoitaa muutkin kaupunkiasiat kerralla. Tämä toi eloa ja väriä kaupunkiin. Kaupanhieronnan lomassa ihmiset tapasivat tuttuja, juhlivat – ja rettelöivät keskenään. Järjestyshäiriöiden vuoksi markkinoita myös paheksuttiin ja niiden pito yritettiin kieltää monta kertaa, mutta tuloksetta. Kansa kokoontui joka tapauksessa perinteisinä markkina-aikoina kaupunkiin.

Näyttely esittelee kaupungin ydintä sekä torikaupan että rakennetun ympäristön näkökulmasta. Torin myyntiartikkeleista esille on tuotu rakastettu Taistelevat metsot -maalaus. Torikansan pukeutumisesta antavat viitteitä arjen asusteet sekä turkiskauppias Jooseppi Kähkösen komea sisäturkki. Matalan puutalokaupungin muutos kivitalokaupungiksi alkoi nimenomaan torin ympäriltä. Torin pohjoispuoli, Siltakatu, muotoutui nykyasuunsa jo 50-luvulla, mutta eteläpuolen, eli Koskikadun puolen, rakennuskanta on vaihtunut vielä 2010-luvulla. Tätä muutosta kuvataan näyttelyn infotauluissa valokuvin.

Torin ympäristön muutosta käsittelee myös kuvataitelija Dave Bergin näyttelyä varten toteuttama animaatioelokuva Story of Joensuu.

Parina viime vuonna Joensuun keskustassa kävijä on varmasti pannut merkille toriremontin. Uudistunut tori vaikuttaa monella tapaa keskustan kaupunkikuvaan. Ajosuuntia ja linja-autopysäkkien paikkoja on järjestelty uudestaan vastaamaan torin ja torinalusparkin toimintoja. Ja tuleehan uusi tori olemaan myös entistä näyttävämpi torilavoineen, kiveyksineen, vesiaiheineen ja toriparkin sisäänkäynteineen.

Vaikka torikauppa on vuosikymmenten saatossa vähentynyt, itse tori on pysynyt kaupungin keskeisenä paikkana. 170 vuoden aikajakson perusteella voi väittää, että Joensuun tori tulee säilyttämään merkityksensä kaupunkikuvassa. Se tulee edelleen olemaan vilkas, julkinen tila, jossa voi ostosten lisäksi nauttia kahvista ja piirakoista sekä monenlaista tapahtumista.

 

MYYTTINEN MATKA 14.6.- 2.9.

Myyttinen matka kertoo eläinten ja ihmisten vuosituhansia jatkuneesta suhteesta. Se pyrkii tavoittamaan jääkauden aikana eläneen metsästäjän kokemuksen luonnosta ja eläimistä. Lähtökohtana näyttelyn teoksille ovat olleet ihmiskunnan vanhimmat tunnetut taideteokset: luola- ja kalliotaide. Matkaoppaina toimivat karhut, hirvet, peurat, sukupuuttoon kuolleet alkuhärät, mammutit ja villihevoset.

Valokuvaaja Heikki Willamo on tutkinut pitkään kalliotaidetta sekä eläimiin liittyviä myyttejä ja uskomuksia. Muinaisissa kulttuureissa eläimet olivat tärkeitä ravinnon ja raaka-aineiden lähteitä, mutta niillä oli myös syvällisempi merkitys. Eläinten kautta ihmiset kenties hahmottivat omaa paikkaansa elonkehässä ja hakivat yhteyttä maailmankaikkeuteen.

Näyttelyssä esillä olevat valokuvat on kuvattu vuosien 2010–2016 aikana Karjalohjalta Jäämeren rannalle Norjan Varankiin ja Islantiin ulottuvilla kuvausmatkoilla. Myyttinen matka on julkaistu myös Maahengen kustantamana kirjana.

Näyttelyn yhteydessä on esillä Perttu Saksan lyhytelokuva Eläimen Kuva (2017). Elokuvassa soi Verneri Pohjolan ja Mika Kallion improvisaatiomusiikki, johon yhdistyy Heikki Willamon kirjoittamien tekstien pohjalta dramatisoituja ajatuksia luonnosta ja eläimistä.

Näyttelyn äänimaailman on luonut Kie von Hertzen ja se on toteutettu yhteistyössä Joensuun Kuva ja Ääni Oy:n sekä kuopiolaisen Amphion Loudspeakers Ltd:n kanssa.

Näyttelyn ovat tuottaneet Salon taidemuseo ja Suomen valokuvataiteen  museo.

Tulossa syksyllä:
TORI170 27.9. 2018 – 27.1.2019

Joensuun kaupungin 170-vuotista historiaa juhlistava näyttely käsittelee Joensuuta muuttuvan, rakennetun ympäristön kautta. Näyttelyn keskiössä on tori ja sen ympäristö. Perinteisesti suomalaisissa kaupungeissa torit ovat olleet keskeisellä paikalla ja arvorakennukset ovat sijoittuneet torin ympäristöön ja sen muutokset heijastavatkin eri aikakausien rakennus- ja kaupunkisuunnittelun ideologiaa.

AiKANSA KUVIA JA KLASSIKOITA 14.2.– 3.6. 

Lasta kannattaa ohjata lukemisen pariin jo aivan vauvasta lähtien. Nykyisin lasten ja nuorten lukuharrastusta ei ainakaan kirjojen puute haittaa, kirjatarjonta on runsasta ja monipuolista. Aikansa kuvia ja klassikoita -näyttely esittelee suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden aikoja, jolloin luettavaa oli huomattavasti vähemmän.

Lastenkirjainstituutin kokoamassa näyttelyssä on yli 60 teosta 1800-luvulta 1940-luvullle. Näyttelykokonaisuus on jaettu neljään pääryhmään: Varhaiset kuvakirjat, Lukemista lapsille, Suomalaisia tyttö- ja poikakirjoja sekä Käännösklassikoita. Ulkomaalaisista teoksista näyttelyyn on valittu vain niitä, joiden käännökset ovat olleet suomalaislukijoiden saatavilla 1800-luvulta 1940-luvulle.

Mukana valikoimassa on varmasti nykylapsille ja -nuorille tuttuja klassikkoja, mutta myös teoksia, joiden suosio on aikojen saatossa hiipunut. Pohjois-Karjalan museo on lisännyt kirjakattaukseen karjalaisten lasten evakkokokemuksia käsitteleviä teoksia. Lapsille ja nuorille kirjoittavat kirjailijat tarttuivat evakkoaiheeseen yhtä nopeasti ja vahvasti kuin aikuisillekin kirjoittavat.

Näyttelyssä halutaan tuoda esille kirjallisuuden ja lukemisen merkitystä lapsille ja nuorille. Lukemisen tuomasta luomisilosta kertovat Suomen nukketaiteilijat ry:n Kirjat elävät -teokset. 15 nukentekijää on valinnut itselleen tärkeän kirjan ja luonut sen pohjalta nukketeoksen. Lapsena tai lapsille luettujen kirjojen tärkeys tulee näissäkin töissä esille, sillä suurin osa näistä teoksista perustuu juuri satukirjoihin.

Ja mitäpä olisi kirjanäyttely ilman lukumahdollisuutta? Satuja ja tarinoita maailmalta -lukusalonkiin on koottu yhdessä Maailmankoulun ja Vaara-kirjastojen kanssa nykylasten suosikkikirjoja sekä kirjoja, joissa erilaiset kulttuurit kohtaavat.
 

Vaihtuvat näyttelyt 2017

Juuret pystymetässä 27.4.2017-14.1.2018

Pohjois-Karjalan museo Hilman 100-vuotisjuhlanäyttelyn teemaksi on valittu metsä ja puu, sillä niiden merkitys Pohjois-Karjalan maakunnan ja koko Suomen historialle on kiistaton. Metsä ja puu ovat luoneet tänne teollisuutta ja tuotteita sekä yhä enenevässä määrin vapaa-ajan hyvinvointia.

Puun tärkeys raaka-aineena näkyy myös museon kokoelmassa, jonka perusta ovat sata vuotta sitten talteen kerätyt kirveet, pärepihdit, rukinlavat, tuohipullot ja -vakat ja monet muut puusta tehdyt tai puuntyöstöön tarkoitetut tarve-esineet. Juhlanäyttelyyn näille sympaattisille kansanesineille on rakennettu niiden ansaitsemat puitteet.

Kokoelmien harvinaisempia esineitä ovat metsästä saadut taikakalut sekä Suomen vanhin säilynyt moottorisaha. Muuttunutta metsätaloutta esittelevät metsätyökuvat eri vuosikymmeniltä. Nykyaikaisempia mutta edelleen metsään mieltyviä esineitä edustaa katsaus Pohjois-Karjalan partiolippukuntien huiveihin.

Näyttelyn on suunnitellut Joensuun kaupunginteatterin lavastaja Iris Routa Pohjois-Karjalan museon laatimaan käsikirjoitukseen. Näyttelyrakenteiden toteutuksessa päävastuun kantoi museo. Hirsitöistä ja niiden pystytyksestä vastasi Karelian Puutec Oy. Lisäksi Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokummun lavastajalinjalle kuuluu kiitos monista näyttelyn rakenneratkaisuista.

Media-alan harjoittelija Mia Ylhäisen tekemä esittelyvideo näyttelystä näkyy tästä.

Päättyneet näyttelyt

Hetkiä ennen itsenäisyyttä 29.11.2016-19.3.2017

Näyttely on koottu Pohjois-Karjalan museo Hilman valokuva-arkiston kuvista. Kantava ajatus on esittää monipuolisesti valokuvien kautta millaista elämä oli 1900-luvun alussa Pohjois- ja Laatokan Karjalassa.  

Suomen lyseoiden urheilijoiden Joensuun valiojoukkue vuonna 1913.

Tämä ajatus johdatti valitsemaan näyttelyyn ennen kaikkea sellaisia kuvia, joissa on ihmisiä tekemässä aikakauden elämänmenosta kertovia asioita. Monet kokoelmiemme tuon ajan kuvista ovat ryhmäkuvia. Niissä ihmiset ovat kokoontuneet yhteen: on osallistuttu suopäiville ja maajuhlille, urheilutapahtumiin tai koulun juhliin. Museoon lahjoitetuista perhealbumeista raottuu taas aikakauden yksityinen puoli.

Vaikka joidenkin näyttelykuvien tietoja on hävinnyt jo historian hämäriin, ne välittävät viestiä ja tunnelmia ajasta, jolloin Suomi oli itsenäistymisen kynnyksellä.


10.9.-13.11. Exlibriksiä suomalaisille

Pohjois-Karjalan museo Hilma tarjoaa syyskuun 10. päivästä alkaen kävijöilleen ainutlaatuisen näkökulman vähän tunnetun taidemuodon, exlibris-kirjanomistajamerkkien maailmaan.

Exlibriksiä suomalaisille -näyttely esittelee suomalaisille, niin tavallisille kansalaisille kuin merkkihenkilöillekin luotuja exlibriksiä. Merkkien tekijä on kuvataiteilija ja dokumentaristi Mauri Päivinen. 75-vuotias Päivinen on luonut exlibriksiä jo 1970-luvulta saakka. Kimmokkeen taidemuotoon tutustumiselle antoivat läheisen ystävän Suomen Sisälähetysseuran kustannusjohtajan ja innokkaan exlibriskeräilijän Toivo Asikaisen kannustus sekä tämän kanssa Oxfordin yliopiston seminaariin tehty tutustumismatka.

Päivinen kertoo viehättyneensä exlibriksien tarjoamasta mahdollisuudesta pohtia kohteena olevan henkilön persoonaa toisin kuin tavanomaisen muotokuvan kautta. Exlibriksen innoittajana saattaa olla henkilön ammatti, rakas harrastus, kotiseutu tai merkittävä saavutus. Joskus exlibris saattaa olla erittäin henkilökohtainen, kuten silloin kun se kuvastaa perheenjäsenen menetystä.

Kaikkiaan Päivinen on tehnyt exlibriksiä yli kolmellesadalle henkilölle. Näyttelyssä esillä on yli 150 exlibrostä. Mauri Päivisen työskentelytapaan saa tutustua näyttelyssä esitettävän Exlibris – symbolien salaisuus tv-elokuvan kautta.

Arkkipiispa John Vikströmin exlibristä innoitti Suomen kirkon historiallinen tapahtuma vuonna 1988, kun Vikström vihki virkaansa evankelisluterilaisen kirkon ensimmäiset naispapit. Päivisen luomassa exlibriksessä Suomi-neidon kaulalla komeileekin arkkipiispan risti.

Rouva Eeva Ahtisaaren exlibrikseen Päivinen sai innoituksen kuultuaan rouva Ahtisaaren puheen maakuntamatkallaan Hämeessä. Sysmässä pitämässään puheessa rouva Ahtisaari korosti maakunnan roolia kirjallisuuden kulttuurin vaalijana. Puhuessaan rouva Ahtisaari muodosti käsillään suojelevan eleen, jonka Päivinen kuvasi voimakkaana symbolina rouva Ahtisaaren exlibrikseen.

Ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leon exlibristä koristaa kasvoton piispa. Päivisen mukaan idea kasvottomuuteen lähti raamatunlauseesta joka sanoo, että Jumalansa kohdatessaan jokainen Herran palvelija on kasvoton.

Kansainvälisen Olympiakomitean tuore jäsen, entisen kansanedustajan Sari Essayahin exlibris kuvaa hänen merkittävää uraansa niin urheilijana kuin yhteiskunnallisena vaikuttajanakin. Essayahin kirjanomistajamerkissä ovat kuvattuna eduskuntatalo sekä Essayahin kuuluisat kengät, joilla hän voitti mm. 10 km kävelyn maailmanmestaruuden.


Funkis Karjalassa 12.5.–28.8.

Vielä 1930-luvulla Pohjois-Karjala ja Laatokan Karjala olivat vahvasti maaseutuvaltaisia alueita. Kirkonkylien ja kaupunkien rakennuskanta koostui pääosin matalista puutaloista. Vaalea ja pelkistetty funktionalismi oli täysin uusi tyyli ja tapa rakentaa.

Myös kaupankäynti ja mainonta modernisoituivat 1930-luvulla. Entiset hämyiset sekatavarakaupat tynnyreineen ja laatikoineen muuttuivat valoisiksi ja käytännöllisiksi myymälöiksi, joissa tuotteet olivat esillä siisteissä lasivitriineissä. Karjalassa erityisesti Osuuskauppa panosti uusiin liiketiloihin, mutta funkistyylillä rakennettiin paljon muutakin, asuintaloista huoltoasemiin.

Funktionalismin ajallinen kesto jäi Pohjois-Karjalassa ja Laatokan Karjalassa lyhyeksi. Ensimmäinen funktionalismia edustava rakennus, Lieksassa sijaitseva Pielisjärven kunnansairaala, valmistui vuonna 1932. Samoihin aikoihin valmistuivat Suomen funktionalismin kuuluisuudet: Alvar Aallon Paimion parantola ja Viipurin kirjasto sekä Erkki Huttusen Rauman suojeluskuntatalo.

Pielisjärven kunnansairaalan jälkeen rakennettiin Nurmekseen Erkki Huttusen suunnittelema Jukolan Osuuskaupan myymälä vuonna 1934. Sitten funkisrakentaminen hiljenikin muutamaksi vuodeksi. Seuraava funkisaalto löi Karjalaan 1930-luvun loppupuolella, ja suurin osa Funkis Karjalassa -näyttelyn esittelemisestä rakennuksista on tältä ajanjaksolta. Juuri kun funkiksesta olisi voinut tulla valtavirtaa, talvisota katkaisi kehityksen. Talvisodan jälkeen kesken jääneet rakennukset rakennettiin loppuun, mutta mitään uutta ei enää luotu.

Näyttely esittelee yli 50 karjalaista funkisrakennusta vanhoin ja uusin valokuvin.

Funkisaikakauden ajankuvaa tuovat rakennusten alkuperäiset piirustukset sekä 30-luvun lehdistö- ja mainosmateriaali. Lisäksi talojen muotokieltä voi ihailla animaatioista, joissa 3D-mallinnetut rakennukset on visualisoitu tyylikkäästi funkiksen henkeen.

Näyttely perustuu muotoilija Samu Aarnion järjestelmälliseen kartoitustyöhön. Hän on perehtynyt Pohjois-Karjalan ja osin Laatokan Karjalan funkisrakennusten historiaan, etsinyt niiden rakennuspiirustuksia, vanhoja valokuvia ja kuvannut itse vielä jäljellä olevat. Näin Funkis Karjalassa -näyttely luokin ennennäkemättömän laajan katsauksen Karjalan funktionalistiseen arkkitehtuuriin.

Silminnäkijät  10.2.-10.4.2016         

Topi Ikäläinen, Jaakko Julkunen ja Jorma Komulainen  Topi Ikäläinenovat tehneet mittavan elämänuran lehtikuvaajina. Kaikki he ovat saaneet useita tunnustuksia ja palkintoja työstään kuvajournalismin saralla. Heitä kaikkia yhdistää tinkimättömän työotteen lisäksi toiminta erilaisissa valokuva-alan järjestö- ja luottamustehtävissä.

Kuvassa Rummukaisen veljekset Aapelin Siunatun hulluuden filmauksissa vuonna 1975.  Kuva: Topi Ikäläinen.

Pohjois-Karjalan museossa nyt esillä oleva Silminnäkijät näyttely perustuu VB-valokuvakeskuksen tuottamaan samannimiseen kiertonäyttelyyn. Näyttelykuvat ovat 1960-luvulta 2000-luvulle. Painopiste on itäsuomalaisessa ihmisessä, mutta näyttelykuvista löytyy myös maamme päivänpolitiikan tapahtumia, muun muassa jokaisen kuvaajan henkilökuva presidentti Urho Kekkosesta.

Vuonna 1982 Topi Ikäläinen, Jaakko Julkunen ja Jorma Komulainen perustivat Victor Barsokevitsch -seuran  edistämään suomalaista ja itäsuomalaista valokuvakulttuuria. Seura ylläpiti aluksi kaupungin keskustassa galleriaa. Vuonna 1987 perustettiin VB-valokuvakeskus, joka alusta lähtien on toiminut samassa kiinteistössä kuin Victor Barsokevitschin valokuvaamo aikanaan. VB-valokuvakeskus oli Suomen ensimmäinen alueellinen valokuvakeskus. Vuonna 1988 kolme valokuvaaja saivat Kuopion läänin taidepalkinnon VB-keskuksen perustamistyöstään.

Topi Ikäläiseltä on valittu näyttelyyn värikuvia,  joissa hän kohtaa niin ihmiset kuin elämänkin, hyvin läheltä, humaanilla tavalla, huumoriakaan unohtamatta.

Joensuulaistaustaisen Jaakko Julkusen esillä olevat valokuvat ovat niin ikään mustavalkoisia. Ne tuovat esiin hänen monipuolisuutensa valokuvaajana, oli kysymyksessä sitten henkilökuva, reportaasi tai urheilukuvaus. Jaakko Julkusen esillä olevat kuvat on näyttelyyn valinnut Jorma Komulainen.

Näyttelyssä on yli sata valokuvaa 1960-luvulta 2000-luvulle. Vedostettujen kuvien lisäksi näyttelyssä on sähköistä kuvamateriaalia kaikilta kuvaajilta. Jaakko Julkusen esitystä täydentää hänen haastattelunsa lehtikuvaajan työstä.

Rajavartijat Kiteen Välivaarassa. Kuva: Jorma Komulainen.

Päivitetty 29.09.2018