JoY: Luomumaidon seleenipitoisuus tavanomaisen maidon tasolle

Luomumaidon seleenipitoisuus tavanomaisen maidon tasolle
 
Joensuun yliopistossa tehty luomumaitotutkimus osoitti, kuinka
suomalaisen luomumaidon seleenipitoisuus voidaan nostaa tavanomaisesti
tuotetun maidon tasolle. Käynnissä oleva tutkimus on osa
yhteispohjoismaista Phytomilk-tutkimusprojektia, jossa tutkitaan
luomumaidon laatua ja terveysvaikutuksia. Luomumaidon positiivisten
terveysvaikutusten ohessa sen tavanomaista maitoa matalampi
seleenipitoisuus on erityisesti Suomessa herättänyt keskustelua.
 
Maidon seleenipitoisuus vaihtelee rehukasvien seleenipitoisuudesta
riippuen maailmanlaajuisesti huomattavasti. Suomen maaperässä on erittäin
vähän kasveille käyttökelpoista seleeniä, joten tuotantoeläinten
kivennäisruokintaa on pitkään täydennetty natriumseleniitillä. Lisäksi
moniravinteisiin väkilannoitteisiin on Suomessa, toisena maana
maailmassa, jo parin vuosikymmenen ajan lisätty seleeniä. Näin
suomalaisen maidon seleenipitoisuus on nostettu kansainvälisesti hyvälle
tasolle (0,025 - 0,030 mg kilossa maitoa).  
 
Luomutuotannossa väkilannoitteita ei käytetä, joten tuotantoeläinten
seleeninsaanti on pääosin kivennäisrehujen varassa. Epäorgaaninen seleeni
siirtyy maitoon huonommin kuin rehukasvien orgaanisessa muodossa oleva
seleeni. Luomutilojen apilapitoisten nurmirehujen korkea kalsiumpitoisuus
heikentää entisestään seleenin käytettävyyttä. Edeltävä tutkimuksemme
(2006) osoitti, että luomumaidon seleenipitoisuus jäi tavanomaisesti
tuotetun suomalaisen maidon seleenipitoisuutta selvästi matalammaksi
(0,010 mg kilossa maitoa), vaikka eläinten seleeninsaanti oli määrältään
suositusten mukainen tai jopa sen ylittävä. Suomessa luomumaidon
seleenipitoisuuden nostaminen tavanomaisesti tuotetun maidon tasolle ei
ole ruokinnallisesti mahdollista ilman orgaanista seleenilisää. 
 
Vuoden 2006 lopussa eräiden seleenihiivavalmisteiden käyttö tuli EU:n
alueella sallituksi tuotantoeläinten ruokinnassa ja myös
luonnonmukaisessa tuotannossa. Seleenihiivaa tuotetaan kasvattamalla
tavallista hiivaa seleeniä sisältävällä kasvatusalustalla. Hiiva käyttää
seleeniä omaksi rakennusaineekseen, jolloin seleeni sitoutuu orgaanisiin
yhdisteisiin. Seleenihiivan tehoa luonnonmukaisen apilapitoisen ruokinnan
täydentäjänä ei ole tutkittu, eikä seleenihiivaa sisältävien
kivennäisrehujen käyttö ole luomutiloilla yleistynyt.
 
Keväällä 2008 toteutetussa kokeessa verrattiin natriumseleniitin,
orgaanisen seleenihiivan (SelPlex) tai edellisten yhdistelmän vaikutusta
luomumaidon seleenipitoisuuteen 15 luomutilalla. Kokeen
peruskivennäisrehu suunniteltiin täydentämään luomutilojen ruokintaa
mahdollisimman hyvin. RehuRaiso valmisti tutkimukselle kolme yhtä paljon
seleeniä sisältävää koekivennäistä, joiden ainoana erona oli eri
seleenilähde. Koekivennäisten käyttömäärä porrastettiin maitotuotoksen
mukaan siten, että 30 litraa maitoa päivässä lypsävän lehmän
kivennäisannos sisälsi 4 mg seleeniä. Tilat syöttivät vuorotellen kutakin
kolmea koekivennäistä neljän viikon ajan. Jokaisen koejakson jälkeen
tankkimaitojen seleenipitoisuudet analysoitiin. 
 
Tulokset osoittavat, että suomalaisen luomumaidon seleenikysymys on
mahdollista ratkaista. Seleenihiivaa saaneiden luomulehmien maidon
seleenipitoisuus vastasi tavanomaisesti tuotetun suomalaisen maidon
seleenitasoa. Seleenihiivaa ja natriumseleniittiä sisältävä seos ylsi
lähes samalle tasolle. Sen sijaan pelkästään natriumseleniittiä saaneiden
luomulehmien maidon seleenipitoisuus jäi tavanomaista suomalaista maitoa
noin puolta matalammiksi eli lähes yhtä matalaksi kuin edeltävässä
tutkimuksessa. Seleenihiivavalmisteiden sisällyttäminen osaksi
luomulehmien ruokintaa on erittäin suositeltavaa. 
 
Lisätietoja:
Vastaava tutkija FT Eeva Kuusela eeva.kuusela(at)joensuu.fi, p. 050
3061692
Tutkija FM Laura Okker laura.okker(at)joensuu.fi, p. 050 5343216

---------------------------------
Joensuun yliopisto / Viestintä
Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu 
Faksi (013) 251 3309
Viestintäpäällikkö Kari Hippi, puh. (013) 251 3004, 050 593 2839
Vs. tiedottaja Susanna Prokkola, puh. (013) 251 2077, 050 361 9280
Tiedottaja Nina Venhe, puh. (013) 251 2008, 050 436 3677
Media-assistentti Varpu Heiskanen, puh. (013) 251 3314
Kielenkääntäjä Maj Vuorre, puh. (013) 251 2090
Julkaisusihteeri Leena Konttinen, puh. (013) 251 2017