JOENSUUN YLIOPISTO
VÄITÖS METSÄYMPÄRISTÖN HOIDON JA SUOJELUN ALALTA
21.11.2003
FM Michael den Herder
syntynyt 1970, Amsterdam, Alankomaat
ylioppilas 1991, Contardo Ferini College, Amsterdam,
Alankomaat
Tutkija, Joensuun yliopisto, metsätieteellinen tiedekunta
Väitösaika ja -paikka
21.11.2003 klo 12, sali B1 (Natura)
Väitöskirja
Impacts of ungulates in boreal forest and subarctic tundra
ecosystems in Finland
Vastaväittäjä
Professori Kjell Danell, Department of Animal Ecology, Swedish
University of Agricultural Sciences, Umeå, Sweden
Kustos
Professori Pekka Niemelä, metsätieteellinen tiedekunta
Impacts of ungulates in boreal forest and subarctic tundra
ecosystems in Finland
Hirvieläinten laidunnuksen vaikutus Suomen metsä- ja
tunturiekosysteemeissä
Hirvitiheys Etelä- ja Keski-Suomen metsissä ja porotiheys
pohjoisimman Suomen tunturialueilla on suurempi kuin koskaan
aikaisemmin. Hirvet ja porot alkoivat lisääntyä nopeasti noin
kolmekymmentä vuotta sitten. Niiden aiheuttamat pitkäkestoiset ja
hitaat muutokset kasvillisuudessa alkavat näkyä vasta nyt.
Metsäympäristön hoidon ja suojelun väitöskirjatyössään
M.Sc. Michael den Herder tutki hirvien ja porojen vaikutusta
kasvillisuuden sukkessioon, ilmiöön jossa erilaiset
eliöyhteisöt seuraavat toisiaan tietyssä järjestyksessä samalla
paikalla. Hän tutki vaikutuksia myös puuvartisten kasvien
uudistumiseen, kasvien kasvuun ja muotoon metsä- ja
tunturiekosysteemeissä sekä pajuja ravintonaan käyttäviin
hyönteisiin. Tutkimus tehtiin vertailemalla poroilta suojattujen
koealueiden kasvillisuutta aitaamattomiin koealoihin sekä
vertailemalla hirvien vaurioittamia puuyksilöitä
vaurioitumattomiin puihin.
Puuvartiset kasvit näyttävät sietävän jäkäliä paremmin
porojen laidunnusta, vaikka niiden kasvu taantuukin jyrkästi.
Utsjokelaisella entisellä niityllä porot estivät tunturikoivujen
ja pajujen taimien pituuskasvun syömällä kasvuston kokonaan.
Kilpisjärven tutkimusalueella porot suosivat enemmän nuoria
pajukasvustoja kuin vanhoja. Vaurioituneet pajut kasvoivat hitaammin,
niiden uudet versot kuolivat herkemmin ja ne tuottivat vähemmän
kukintoja kuin pajut, joita porot eivät olleet vahingoittaneet.
Porojen laidunnuksella oli myös vaikutusta kasveissa eläviin
hyönteisiin. Äkämöivien sahapistiäisten ja lehtikuoriaisten
määrä oli pienempi porojen vaurioittamilla pajuilla, mikä
todennäköisimmin johtui pienemmästä ravinnon
määrästä.
Nuorissa metsiköissä hirvi näyttäisi valitsevan ravinnokseen
nopeimmin kasvavat taimet sillä hitaasti kasvavia taimia ei
useinkaan oltu laidunnettu. Rauduskoivun vauriot olivat usein
lieviä, ja koska niiden kasvu saattoi jopa kiihtyä, hirvet voivat
auttaa rauduskoivua kilpailemaan muiden lehtipuulajien kanssa.
Alueilla missä hirviä oli paljon, raita, pihlaja ja haapa olivat
toistuvasti vakavasti vaurioitettuja ja kasvu hidastunutta. Tämän
seurauksena hirvien valikoiva laidunnus voi muuttaa kehittyvän
metsikön puulajisuhdetta.
Ehkä selvin porojen laidunnuksen vaikutus Pohjois-Suomessa on
jäkäläpeitteen hupeneminen ja joissain paikoissa sen lähes
täydellinen katoaminen. Eteläisemmässä Suomessa ollaan
huolestuneita siitä, että suuri hirvien määrä vähentää
lehtipuiden, erityisesti haavan, pihlajan ja raidan, kykyä kasvaa
aikuisiksi puiksi.
Poroilta suojattuna jäkälä kykenee kasvamaan yhtä
nopeasti kuin muutkin subarktiset kasvit. Alueilla joilla laidunnetaan
liikaa, jäkälikön uusiutuminen on kuitenkin hyvin hidasta. Uuden
jäkäläkasvuston muodostuminen on silti mahdollista, mutta voi
viedä useita vuosikymmeniä, kunnes se kykenee tuottamaan kylliksi
ravintoa kohtuulliselle poromäärälle.
Painokelpoinen kuva osoitteessa
http://www.joensuu.fi/kuvat/tohtorit/herder.jpg
Tilaukset
Joensuun yliopiston kirjasto / julkaisujen myynti
PL 107, 80101 Joensuu
Puh. (013) 251 2652
Faksi (013) 251 2691
joepub@joensuu.fi
--
Joensuun yliopisto / Viestintä
Tulliportinkatu 1, PL 111, 80101 Joensuu
Viestintäpäällikkö Kari Hippi, puh. (013) 251 3004
Tiedotuspäällikkö Ulla Mikkola, puh. (013) 251 2033
Tiedottaja Pasi Ripatti, puh. (013) 251 2008
Julkaisusihteeri Leena Konttinen, puh. (013) 251 2017
viestinta@joensuu.fi