"Miun lempiväri on koivunvihreä"

Jänisjoki

Jänisjoki

Jänisjoki on Pohjois-Karjalan neljänneksi suurin ja Jänisjoen vesistön suurin joki. 95 kilometrin matkalla Aittojärvestä Venäjälle on neljä voimalaa.

Jänisjoki saa alkunsa Tuupovaarasta, Ilomantsista ja Enon Aittojärvestä. Se jaetaan kahdeksi eri muodostumaksi, Melakko-Loitimoa edeltäväksi yläjuoksuksi ja sen jälkeiseksi alajuoksuksi. Kiihtelysvaaran Loitimon järven jälkeen alkava alajuoksu on monen kalastajan mielestä vasta Jänisjoki. Se virtaa Tohmajärven ja Värtsilän halki itärajalle. Venäjällä joki vie Jänisjärvelle ja päätyy Laatokkaan. Alajuoksu on tyypiltään suuri ja yläjuoksu keskisuuri turvemaiden joki. Alajuoksu on voimakkaasti muutettu ja yläjuoksu on puolestaan ekologiselta tilaltaan hyvä.

Jokimaisemat ovat aluksi korpimaisia ja muuttuvat vähitellen lehtovyöhykkeen vehmaisiin maisemiin. Koskia ja virtapaikkoja on kymmenittäin, ja ne ovat hyviä kala-apajia.

Jänisjoella on runsaasti kalastajille ja retkeilijöille rakennettuja laavuja ja nuotiopaikkoja. Samoja käyttävät mm. Tuupovaaran Paimenpojan polun reittien retkeilijät, Jänisjoen melojat ja talvisin moottorikelkkailijat. Jänisjoen rantoja kiertää pohjoisosissa Paimenpojan retkeilyreitistö (ks. luontopolut ja ulkoilureitit) ja Tohmajärven puolelle on rakennettu Jänispolkureitistö. Jänisjoki on myös melottavissa. Jänisjoella on melottavia järvi- ja jokireittejä kaikkiaan yli 200 kilometriä. Neljä voimalaa on kuitenkin kierrettävä maitse.

Jänisjoen reitistö tarjoaa myös lintuharrastajille silmäniloa. Sääperin lintujärvi Värtsilässä, lähellä Venäjän rajaa, on erinomainen lintujärvi, jonka asujaimistoa pääsee tarkastelemaan lintutornista.

Päivitetty 07.06.2013