10. Käsite- ja miellekartat oppimisen arviointimenetelminä

Mikä on käsitekartta?

Käsitekartta on graafinen esitys jossa kuvataan johonkin tiettyyn kokonaisuuteen liittyviä asioita ja niiden välisiä suhteita. Käsitekartassa voidaan käyttää erilaisia kuvioita (laatikot, pallot tms.) ja viivoja. Laatikoissa on yksi tai useampia käsitteitä jotka verbein varustetut nuolet yhdistävät. Nuolet osoittavat suunnan missä järjestyksessä käsitekarttaa luetaan. Käsitekartat paljastavat tekijälle ja lukijallekin nopeasti sen, millaisia käsityksiä kurssilla käsiteltävistä asioista on sillä hetkellä olemassa. (Lindblom-Ylänne, Nevgi & Kaivola 2003.)
 

Käsitekartta oppimisen arviointimenetelmänä

Käsitekartta on hyvä opiskelijan itsearvioinnin väline. Opiskelija voi tarkastella oman oppimisen edistymistä, tunnistaa mahdolliset puutteet ja huomata tarkentamista edellyttävät aihepiirit. Opiskelija voi myös vertailla käsitekarttoja ryhmissä ja näin käsitekarttaa voidaan käyttää myös yhtenä vertaisarvioinnin muotona. (Lindblom-Ylänne, Nevgi & Kaivola 2003.)

Opettajalle käsitekartta on kurssille asetettujen tavoitteiden toteutumisen arvioinnin yksi työkalu. Käsitekarttaa oppimisen arviointimenetelmänä voi käyttää niin kurssin alussa kuin kurssin kuluessa ja lopussa, diagnostiseen, formatiiviseen ja summatiiviseen arviointiin. Kurssin alussa käsitekartta voi toimia kurssin aiheen ennakkokäsitysten kartoittajana ja opiskelijoiden tietämyksen tason yleiskuvan hahmottamiseksi. Opettaja pystyy näkemään kurssin aikana laadituista käsitekartoista opiskelijan teoreettisen ajattelun ja ymmärryksen kehittymisen. Kurssin lopussa opiskelija voi piirtää esimerkiksi uuden käsitekartan yhteenvedoksi kaikista kurssin aikana tekemistään käsitekartoista. (Lindblom-Ylänne, Nevgi & Kaivola 2003.)

Käsitekartta on keino selvittää, miten opiskelija on ymmärtänyt jonkin tietyn asiakokonaisuuden sekä miten opiskelija näkee yhteydet eri asioiden välillä tai miten opiskelija osaa soveltaa teoreettista tietoa käytännön tilanteisiin. Kuten muissakin arviointimenetelmien käytössä, myös käsitekartassa on tärkeää, että opiskelijoille selvitetään jo etukäteen, mitä käsitekartta tarkoittaa ja miten se laaditaan. (Lindblom-Ylänne, Nevgi & Kaivola 2003.)

Jokainen opettaja joutuu kuitenkin itse ensin opettelemaan käsitekarttatekniikan käytön. Opittuaan sen, hän osannee sen myös opiskelijoilleen opettaa. (Åhlberg 1990) Åhlberg (1990) antaa selkeät ohjeet käsitekarttatekniikan ohjeistuksesta opiskelijoille oheisessa linkissä.

Mikä on miellekartta?

Miellekartta on puumainen graafinen esitys, jossa ajatuksia hahmotetaan peräkkäisten toisiinsa liittyvien sanojen avulla käsitteellisinä kokonaisuuksina. Miellekartoissa käsitteiden väliset suhteet eivät tarvitse olla hierarkkisia tai miellekartan rakenne ei tarvitse noudattaa käsitteiden välisiä suhteita kuten käsitekartoissa. Miellekartoilla tuetaan erilaisten assosiaatioiden muodostumista. Miellekartta on aina yksilöllinen esitys. Se on nopea tehdä, koska siihen ei pyritä kirjoittamaan kaikkea. (Hyyppönen 2004, Lindblom-Ylänne, Nevgi & Kaivola 2003.)

Miellekartta oppimisen arviointimenetelmänä

Miellekarttaa voi käyttää osana muita oppimisen arviointimenetelmiä ja sen, kuten käsitekarttojenkin avulla voidaan arvioida sitä, miten opiskelija hahmottaa tietystä aiheesta kokonaisuuksia. Arvioinnissa voidaan kiinnittää huomiota myös siihen, miten monipuolisesti ja rikkaasti jokin asia on niissä esitetty. Arvioinnissa tärkeää ei ole vain mitä miellekartassa on vaan myös mitä siitä puuttuu. Miellekartan käyttö oppimisen arviointimenetelmänä vaatii opettajalta hyvää osaamista miellekarttojen tekemisessä. Myös tietyn kurssin opiskelijoiden miellekarttoja voi verrata toisiinsa. Miellekarttoja voidaan arvostella, mutta tällöin voi olla hyvä liittää karttaan opiskelijan omia selityksiä ja perusteluja kartalleen. Miellekarttoja voidaan käyttää niin diagnostiseen, formatiiviseen kuin summatiiviseen arviointiin. (Hyyppönen 2004, Karjalainen & Kemppainen 1993.)

POHDITTAVAA

Mitkä ovat graafisten esitystapojen vahvuudet ja heikkoudet oppimisen arviointimenetelminä?

Millaiset voisivat olla arviointikriteerit käsite- tai miellekarttoja käyttäessäsi oppimisen arviointimenetelminä?

Miten voisit hyödyntää graafisia arviointimenetelmiä itse- ja vertaisarvioinnissa?

Onko käytössäsi graafisia graafisia tiedonesittämistapoja helpottavia tietokoneohjelmia?
Lähdevinkki: http://cmap.ihmc.us/
http://www.inspiration.com/

Lisämateriaalia

Verkkotutor, Arvioinnin menetelmiä. Käsite- ja miellekarttoja käsitelty osaamisanalyysien yhteydessä. http://www.uta.fi/tyt/verkkotutor/arvtav.htm#osa

Helsingin yliopiston verkkosivut: Graafiset tiedonesittämistavat: käsitekartta. Sivuilla kerrotaan novakialaisesta käsitekarttatekniikasta, annetaan vinkkejä käsitekarttatekniikan opettamiseen, käydään läpi käsitekarttaa oppimisen välineenä,   http://www.malux.edu.helsinki.fi/malu/kirjasto/tieto/kasitek/main.htm

University of Art and Desing verkkosivut käsitekartasta. Sivustolla kerrotaan mikä on käsitekartta ja missä tarkoituksessa sitä voidaan käyttää. http://www.mlab.uiah.fi/polut/Design/tyokalu_kasitekartta.html

Siekkinen, P. 1997. Käsitekartan tekemisestä ja sen tietokonesovelluksista. Jyväskylän yliopisto. Koulutusteknologiakeskus. http://matwww.ee.tut.fi/kamu/julkaisut/raportit/pertti_co/kasiteweb.html

Lähteet

Hyyppönen, O. 2004. Erilaisia opimisen arviointimenetelmiä. http://www.dipoli.hut.fi/ok/p/o3/kevat-2005-1/7-arviointi-manuaali.rtf

Karjalainen, A. & Kemppainen, T. 1993. Vaihtoehtoisia tenttikäytäntöjä. Oulun yliopisto.

Lindblom-Ylänne, S., Nevgi, A. & Kaivola, T. 2003. Teoksessa Teoksessa Lindblom-Ylänne, S. & Nevgi, A. Yliopisto- ja korkeakouluopettajan käsikirja. WSOY. Dark Oy. Vantaa, 268-294.

Åhlberg, M. 1990. Opetuksen ja oppimisen evaluaatio. Pieni käsikirja opettajille ja tutkijoille. Savonlinnan opettajankoulutuslaitos. Kasvatustieteiden tiedekunnan opetusmonisteita. Joensuun yliopisto. Joensuu.