Honko Mari, TaY

Kouluikäisten leksikaalinen taito - suomea ensimmäisenä ja toisena kielenä puhuvien lasten sanaston hallinta ja leksikaaliset resurssit

Tutkin alakouluikäisten suomen kielen oppijoiden (L1 ja L2) leksikaalisia taitoja kolmesta lähestymiskulmasta: kirjoitetuissa ja puhutuissa narratiiveissa käytetyn sanaston sekä sanastonhallintaa kartoittavan tehtäväsarjan kautta. Tuloksia peilataan eri näkökulmista kerättyyn sosiolingvistiseen taustatietoon (lapsen, huoltajan, suomen kielen ja oman kielen opettajan näkökulmat). Aineisto kerätään reaaliaikaisesti perusopetuksen kahdessa murrosvaiheessa: 2. ja 3. luokalla (N yht. n. 500) sekä 5. ja 6. luokalla (keruu menossa).
Keskeisiä tutkimuskysymyksiä ovat: a) millaisena sanaston käyttö ja hallinta näyttäytyvät kehityksellisten piirteiden osalta (sujuvuus, tarkkuus, kompleksisuus), b) kuinka joustavaa ja tarkkaa sanastonhallinta on äärialueilla, erityisesti harvinaisten ja semanttisesti vaativien sanojen tunnistamista tai käyttöä vaativissa tehtävissä, c) kuinka tasaiseksi sanastollisen tiedon profiili muotoutuu yksilötasolla ja d) Mitkä taustatekijät voimakkaimmin vaikuttavat profiilin muotoon ja mahdollisiin ryhmäeroihin eli onko alaryhmien (kielitausta, luokka-aste, sukupuoli, maassaoloaika ja todellinen kieli-ikä, harrastuneisuus ja eri kielten vitaliteetti käytössä) välillä tutkimuskontekstissa merkitseviä eroja.

Hyytiäinen Johanna, HY

Anvisningar, uppmaningar och förbud i klassrummet - lärarens direktiv i svenskundervisningen

Tutkin opettajan ja oppilaiden välistä vuorovaikutusta peruskoulun ja lukion ruotsinopetuksessa. Teoreettisena viitekehyksenä on etnometodologinen keskustelunanalyysi. Olen kiinnostunut etenkin opettajan ohjailevista lausumista eli direktiiveistä. Analysoin sitä, mitä kieltä direktiiveissä käytetään ja miten direktiivit rakentavat opetusdiskurssia. Tutkimukseni tavoitteena on kuvata, miten vuorovaikutus jäsentyy luokkahuoneissa, joissa ruotsia opiskellaan toisena kotimaisena kielenä.

Jakonen Teppo, JY

Learning as a discoursal and dialogical phenomenon: co-construction of knowledge in foreign-language-mediated classroom interaction

Tutkin väitöskirjahankkeessani oppimista ja tiedon rakentumista englanninkielisessä CLIL-luokkahuonevuorovaikutuksessa keskittymällä siihen, miten oppilaiden oppiainekohtainen kielenkäyttö ja vuorovaikutukseen osallistuminen muuttuvat opetuksen edetessä ja miten mahdolliset muutokset kytkeytyvät oppimiseen. Tutkimusaineisto koostuu erään yläkoululuokan englanniksi opetetun historiajakson videonauhoituksista, oppilaiden tehtävistä ja muista luokkahuoneteksteistä. Aineiston analyysissa yhdistelen keskustelunanalyyttisia ja systeemis-funktionaalisia näkökulmia.
Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa kielenkäytön, vuorovaikutuksen ja oppimisen yhteyksistä luokkahuoneissa.

Kanto Laura, OY

Viittomakielisissä perheissä kasvavien kuulevien lasten viittomakielen ja puhutun kielen simultaaninen kehitys

Väitöstutkimukseni tavoitteena on tarkastella, miten kuulevat lapset viittomakielisissä perheissä omaksuvat samanaikaisesti sekä puhutun kielen että viittomakielen. Tutkin kielten rinnakkaista kehitystä ja sitä, mitä mahdollisia eroavaisuuksia ja toisaalta yhtäläisyyksiä näinkin erilaisten kielten samanaikaisesta kehityksestä on havaittavissa. Seuraan myös viittomakielisen vanhemman/kuulevan aikuisen ja kuulevan lapsen välistä vuorovaikutusta ja sitä, miten lapsi vaihtaa käyttämäänsä kommunikointimuotoa keskustelukumppanin mukaan.

Mustonen Sanna, JY

S2-oppijan kielessä emergoituvat paikallissijaiset ilmaukset - tyypillinen taitotasopolku?

Tutkimukseni on osa Cefling-hanketta, jossa tarkastellaan toisen ja vieraan kielen oppimista. Eurooppalaisen viitekehyksen (Common European Framework of Reference for Languages, CEFR) kommunikatiivisten taitotasokuvausten avulla arvioitu oppijankielinen aineisto analysoidaan lingvistisesti: millaiset rakenteelliset piirteet ovat tyypillisiä eri taitotasoille? Miten esimerkiksi tiettyjen rakenteiden sujuvuus, tarkkuus, distribuutio (käyttöyhteydet) ja abstraktius kehittyvät taitotasolta toiselle?
Väitöskirjassani tutkin, miten paikallissijaiset ilmaukset kehittyvät oppijan kielessä: tarkastelun kohteena ovat konkreettiset paikan sekä abstraktimmat tilan ja toiminnan ilmaukset.

Mäkitalo Elina, OY

Nevasaari Elina, VY

Toiminnat ja tapahtumat kielikylpyoppilaiden käsiterakenteissa (Handlingar och händelser i språkbadselevers begreppsvärldar)

Kielikylpy on toimiva kielenoppimisen malli, jota voidaan soveltaa eri-ikäisiin oppijoihin. Väitöskirjatutkimukseni lähtökohtana ovat käsitteet käytössä: miten vieras kieli heijastaa kielikylpyoppilaiden käsitteitä eli tapaa ajatella. Tutkimukseni teoreettiseen viitekehykseen kuuluvat olennaisesti lapsen ajattelun kehitys sekä käsitteiden kehittyminen lapsen ajattelussa. Terminologian teorian pohjalle rakentuvia menetelmiä ja kielitieteellisiä menetelmiä yhdistävä tutkimukseni kattaa kolme tasoa: reaalimaailman tason (tarkoitteet), käsitetason ja kielen tason. Valitsemani tutkimusnäkökulman avulla kehitän uutta lähestymistapaa tarkastella toisen kielen oppimistuloksia ja -prosessia erikoisalakohtaisten viestintätaitojen kehittymisen kannalta.

Pennala Riitta, JY

Suomen kielen kvantiteetti: suomenkielisten lukivaikeuslasten ja venäjänkielisten lasten ongelma

Tutkin suomen kielen foneemisen pituuden erottelutaidon yhteyttä 1–3 luokalla olevien lukiriskilasten ja heidän verrokkiensa luku- ja kirjoitustarkkuuteen, ja pyrin selvittämään, mitkä kognitiiviset ja kielelliset taidot ovat heillä yhteydessä kvantiteetin ja keston prosessointiin varhaislapsuudesta lähtien. Teen myös interventiotutkimusta lukilasten ja tarkemmin venäjänkielisten lasten nominatiivi- ja partitiivipäätteisen a-vokaalin kvantiteetin prosessoinnista. Interventioasetelmana toimivat ulkoiset behavioraaliset mittarit sekä
Graphogame-peli. Tarkoituksena on selvittää, miten kaksi taustaltaan erilaista ryhmittymää yhtenevät ja eroavat toisistaan kvantiteetin ja keston prosessoinnissa.

Petas Sandra, HY

Gymnasisters skrivande. En studie om gymnasisters textvärldar och skolkulturer i Finland och Sverige.

Syftet med den här avhandlingen är att kartlägga vilken textvärld finlandssvenska ungdomar lever i samt undersöka kopplingen mellan läsvanor, skrivvanor och hur bra texter de skriver i studentexamensprovet. Dessutom kommer jag att göra en jämförelse med texter skrivna av gymnasister i Sverige och undersöka hurudana textvärldar gymnasister i finskspråkiga samt sverigesvenska skolor lever i. Sannolikt skiljer sig skolkulturen i svenskspråkiga skolor i Sverige och Finland även om språket är gemensamt. Jag har för avsikt att skriva en sammanläggningsavhandling bestående av fyra artiklar om gymnasisters läs- och skrivkultur utanför skolan och skrivande i skolan samt undervisningen i modersmål och litteratur.

Reiman Nina, JY

Lauserakenne suomi toisena kielenä -oppijoiden kirjoitelmissa – transitiivikonstruktion kehkeytyminen Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoilla

Tutkin lauserakenteen kehittymistä nuorten ja aikuisten suomi toisena kielenä -oppijoiden Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoille arvioiduissa kirjoitelmissa. Selvitän, miten erityisesti transitiivikonstruktio muuttuu ja alkaa varioida, kun kielitaito kehittyy alkeistasolta ylimmille tasoille.

Ronkainen Riitta, HY

Sisäkorvaistutetta käyttävien lasten puheterapiavuorovaikutus

Tutkimuksessa tarkastellaan syntymäkuurojen, sisäkorvaistutetta käyttävien lasten puheterapiavuorovaikutusta. Sisäkorvaistute (SI) on laite, jolla stimuloidaan sähköisesti kuulohermoa ja synnytetään siten ääniaistimuksia. Laite on tarkoitettu vaikeimmin kuulovikaisille henkilöille. Tutkimuksessa kuvataan SI-lasten puheterapiavuorovaikutukselle tyypillisiä piirteitä, sekä selvitetään, miten puheterapeutti houkuttelee lapsia ääntelyyn, puhumiseen ja kielelliseen vuorovaikutukseen auditiivis-verbaalista menetelmää käyttäen. Tutkimusaineiston muodostaa sisäkorvaistutetta käyttävien lasten puheterapiasta koottu videoaineisto. Tutkimusmenetelmänä käytetään keskustelunanalyysia.

Salonen Laura, TY

Väitöskirjatyössäni tutkin miten oppimistausta vaikuttaa lasten suoriutumiseen puheen havaitsemis- ja tuottamistehtävissä. Tutkittavat alakouluikäiset lapset ovat oppimistaustaltaan erilaisia: kielikylpyläisiä, kaksikielisiä sekä kieli- ja musiikkiluokkalaisia. Lapset osallistuvat erilaisiin puheen havaitsemis- ja tuottamistehtäviin, joissa mitataan sekä tietoisen tason suorituksia että esitietoisen tason herätevasteita.

Spoelman Marianne, OY

"The use of the partitive case in Finnish learner language: A corpus study" (Partitiivin käyttö oppijankielessä)

Partitiivin käyttö aiheuttaa suomea vieraana kielenä oppiville usein ongelmia, koska partitiivin sijanvalinta riippuu subjektin, referentin tai objektin jaollisuudesta ja määräisyydestä, ja objektissa lauseen kielteisyydestäkin. Sen lisäksi lauseen aspekti vaikuttaa partitiivin sijanvalintaan.
Tässä korpustutkimuksessa analysoidaan partitiiviobjektin, partitiivisubjektin ja partitiivipredikatiivin käyttöä virolaisten, saksalaisten ja hollantilaisten oppijansuomessa.  Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millä tavalla oppijansuomen partitiivin käyttö poikkeaa suomea äidinkielenä puhuvien partitiivin käytöstä ja millainen lähdekielen vaikutuksen rooli on.

Tammelin-Laine Taina, JY

Suomen kielen alkuvaiheen oppimisprosessi aikuisilla luku- ja kirjoitustaidottomilla maahanmuuttajilla

Väitöstutkimus tarkastelee tapaustutkimuksena suomen kielen oppimisprosessia 3 - 5 luku- ja kirjoitustaidottomalla maahanmuuttajanaisella heidän ensimmäisenä vuotenaan Suomessa. Yksi tutkimuskysymyksistä on, mitä kielen konstruktioita kohderyhmässä opitaan ensin ja mitkä osoittautuvat vaikeasti opittaviksi.

Tergujeff Elina , JY

Practices in teaching and learning English pronunciation

Väitöstutkimukseni aiheena on englannin ääntämisen opetus- ja oppimiskäytänteet. Tutkin millaista ääntämisen opetus on peruskoulu- ja lukioasteella, sekä millaisia käsityksiä opettajilla ja oppijoilla on ääntämisen opettamisesta ja oppimisesta. Neljä tutkimusartikkelia muodostavat ketjun, jossa siirrytään oppikirjojen tarkastelusta ääntämisen opettamiseen opettajan, oppijan ja ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmista. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää opetuksen ja oppikirjatyön kehittämisessä.

Tuomiranta Leena, ÅA

New approaches to aphasia treatment: verbal short-term memory treatment and novel word learning

Tutkin uuden afasiakuntoutusmenetelmän tehokkuutta. Menetelmä kohdentuu kielen semanttisten ja fonologisten edustumien tehokkaampaan aktivointiin ja ylläpitoon lyhytkestoisessa kielellisessä muistissa. Olen kääntänyt projektin yhteydessä suomeksi professori N. Martinin työryhmineen (Temple University, USA) kehittämän The Language/ Short-Term Memory Diagnostic Battery –afasiatestistön. Projektini toisessa osassa tutkin afasian saaneiden henkilöiden kykyä oppia kokonaan uutta sanastoa lyhyissä oppimiskokeissa.

Vetchinnikova Svetlana, HY

Productive vocabulary acquisition: What can help learners move vocabulary into free use?

As the title suggests, the overall aim of this project is pedagogical, however its route is paved through analysing concordances retrieved from EFL writing samples (collected longitudinally) in terms of Sinclair’s categories of co-selection which form the components of a lexical item: the core, collocation, colligation, semantic preference, and the semantic prosody. These vocabulary usage patterns are complemented with word association data which is assumed to throw light on the psycholinguistic reality of the co-selection phenomenon.

Zachau Swantje, OY

Cross-modal bilingualism: auditory and visual event-related potentials in hearing sign language users

Aim of this research project is to explore basic principles of language organization in the human brain. Commonalities of and differences between linguistic processing in spoken and signed language are examined with cognitive neuroscientific methodology. The participants' event-related brain potentials (ERPs) to signed and spoken lexemes are recorded whilst they perform a lexical decision task. Special focus of interest is directed at adults with knowledge of both languages (Finnish and Finnish Sign Language), such as the hearing offspring of deaf parents (bimodal bilinguals) and sign language interpreters.

Åberg Anne-Maj, TY

Relationen mellan deklarativ och procedural kunskap i svensk grammatik och utvecklingen
av den grammatiska kompetensen hos finska universitetsstuderande

Kaikkien suomenkielisten korkeakouluopiskelijoiden on suoritettava omaa alaansa käsittelevä ruotsin kurssi opintojensa aikana. Tämä vaatimus on kuitenkin osoittautunut monelle vaikeaksi, koska ruotsinkielen taidot ovat heikentyneet viimeaikaisten koulutuspoliittisten päätösten takia. Tutkin väitöskirjassani, miten suomenkielisten yliopisto-opiskelijoiden ruotsin kielioppitieto ja kielioppitaito kehittyvät kertaavan kielioppikurssin aikana. Tutkimukseni on osa Svenska litteratursällskapetin projektia På väg mot kommunikativ kompetens, joka toteutetaan yhteistyössä Turun yliopiston ja Jyväskylän yliopiston kanssa.

Eronen Maria, VY

"The bitch deserved it!" Julkisuuden henkilöihin liittyvää väkivaltaista ja vihamielistä käyttäytymistä koskevat moraaliset diskurssit verkkokeskusteluissa

Väitöstutkimukseni pureutuu ajankohtaiseen aiheeseen julkisuuden henkilöitä koskevien moraalisten diskurssien rakentumisesta verkkokeskusteluissa. Tutkimuksessani selvitän, miten suomenkieliset ja englanninkieliset verkkokeskustelijat arvottavat väkivaltaista tai muuten vihamielistä käyttäytymistä sekä sen uhreina tai tekijöinä olevia julkisuuden henkilöitä ja millaisia moraalisia diskursseja tätä kautta muodostetaan. Tutkimusaineistoni koostuu useiden verkkofoorumien (kuten verkkolehtien foorumit, Suomi24, julkkisfoorumit) keskusteluista. Menetelminäni käytän diskurssianalyysiä sekä suhtautumisen analyysiä (Martin & White 2005), jonka perusteella arvottavat ilmaukset voidaan tunnistaa. Käsitän moraalisten diskurssien muodostuvan käyttäytymisen hyväksymisestä tai tuomitsemisesta, jossa henkilöiden arvottamisella on oleellinen rooli.

Frick Maria, HY

Virossa asuvien suomalaisten kaksikielisen keskustelun keinot

Väitöskirjatutkimukseni kohteena ovat Tartossa asuvien suomalaisten kasvokkaiset ja teknologiavälitteiset arkikeskustelut, joista tarkastelen suomen ja viron kielen käyttöä (koodinvaihtoa). Koodinvaihto näkyy kielen eri tasoilla: morfologiassa, syntaksissa, tekstin ja kontekstin tasolla sekä sosiaalisena ilmiönä. Se on keino, jolla voi ilmaista asennonvaihdoksia puhetilanteessa, asenteita ja affektisuutta. Sillä jäsennetään keskustelua, kontekstualisoidaan ja muokataan osallistujakehikkoa. Seuraan sitä, miten aikuiset kaksikieliset puhujat omaksuvat koodinvaihdon käytön keskustelun keinona, ja miten koodinvaihdon pragmaattiset funktiot heijastuvat sen rakenteeseen. Työni kuuluu vuorovaikutuslingvistiikan alaan, mutta hyödynnän myös mm. sosiolingvistisen tutkimuskentän keinoja.
Esittelyni HY:n sivuilla.

Hamunen Markus, HY

Verbi, tapa ja tapahtuma: tapaa ilmaisevat infinitiivirakenteet suomen murteissa

Suomen kielessä on useita sellaisia infinitiivillisiä verbirakenteita, joiden funktioksi on vanhastaan esitetty tekemisen tavan tai keinon ilmaiseminen. Tällaisia ovat esimerkiksi maata pötköttää, nukkuu kuorsaten, nukuttaa hyräilemällä ja puhuu irvailematta -tyyppiset ilmaukset. Tutkin sitä, millä tavoin suomen kieleen kieliopillistuneet infinitiivirakenteet jäsentävät tavan ja keinon käsitteitä, miten niitä käytetään ja minkälaisia konverbirakenteita ne typologisesti edustavat. Työssä yhdistetään dialektologiaa ja kielitypologiaa.

Hynninen Niina, HY

Language Regulation in English as a Lingua Franca Interaction

Tutkimuksessani pureudun kielensäätelyn mekanismeihin englanti lingua francana -vuorovaikutuksessa. Tarkastelen sitä, miten puhujat säätelevät kielen käyttöä vuorovaikutustilanteissa, miten he kokevat englannin työ- tai opiskelukielenään ja miten kielen käytön säätely muotouttaa puheyhteisöä ja sen toimintaa. Etnografisvaikutteinen aineistoni koostuu kansainvälisten yliopistokurssien äänityksistä, nauhoitusten aikana tehdyistä muistiinpanoista, haastatteluista sekä opetustapahtumiin liittyvistä kirjallisista materiaaleista.

Laippala Veronika, TY

Tekstin lineaarinen organisointi tieteellisissä artikkeleissa

Ranskankielisessä tieteellisessä tekstissä on yleistä organisoida tekstiä erilaisilla lineaarisuuden merkeillä: ensimmäiseksi... toinen osa... lisäksi... . Väitöskirjassani tutkin erilaisia tapoja merkitä tätä organisointia. Lisäksi selvitän, miten tekstuaalinen konteksti, kuten organisoitavan tekstin pituus tai muut tekstissä käytetyt merkitsimet, vaikuttavat eri merkitsinten käyttöön. Milloin esimerkiksi suhteellista järjestystä ilmaiseva ”lisäksi” on todennäköisempi kuin absoluuttista järjestystä merkitsevä ”toiseksi”? Entä miksi merkitsin joissain tilanteissa jätetään kokonaan pois?

Laitinen Hanna, HY

Epäröinnin ja epävarmuuden ilmaisemisen keinot venäläisissä televisiokeskusteluissa

Tutkin väitöskirjassani epäröinnin ja epävarmuuden ilmaisukeinoja. Epäröinnillä tarkoitan
puheentuottamiseen liittyviä ongelmia ja epävarmuudella puhujan varauksellista suhtautumista arvioon asiantilan todenmukaisuudesta. Tavoitteenani on määritellä epäröinti ja epävarmuus merkityskategorioina, tarkastella, millä keinoin niitä ilmaistaan puhutussa venäjässä, sekä etsiä mahdollisia rajoituksia eri ilmaisukeinoille. Näkökulmani on pääosin funktionaalisen lauseopin mukainen, mutta käytän apuna myös keskustelunanalyysin kuvausvälineitä.

Lehti Lotta, TY

Suostuttelu ranskalaispoliitikkojen blogeissa

Väitöskirjatyössäni tutkin ranskalaisten poliitikkojen blogeja ja niissä käytettyä suostuttelevaa kieltä. Tarkoituksenani on selvittää, millaisia suostuttelukeinoja poliitikot käyttävät ja onko erilaisten blogilajien välillä eroja suostuttelukeinojen käytössä. Lisäksi tutkin eroavatko blogien suostuttelukeinot muun poliittisen diskurssin suostuttelukeinoista. Blogi on muutamassa vuodessa noussut keskeiseksi yhteiskunnallisen keskustelun välineeksi. Poliitikkojen blogit eroavat toisistaan huomattavasti. Niissä on havaittavissa ainakin seuraavanlaisia lajeja: päiväkirja, pamfletti, tiedotuskanava, uutisten kommentointiväline ja omien kirjoitusten ja puheiden julkaisualusta. Tutkimukseni laaja aineisto koostuu kahdeksankymmenen ranskalaisen poliitikon blogimerkinnöistä syyskuussa 2007. Tästä aineistosta valitsen muutamia blogeja tarkemman analyysin kohteeksi eri tutkimuskysymyksiin vastatakseni.

Martimo Heidi, OY

Korpuslingvistinen tutkimus vammainen-sanueen merkityksistä lehti- ja verkkoteksteissä

Tutkin vammainen-sanueen merkityksiä korpuslingvistisin metodein tarkastelemalla sanueen kollokaatioita sekä semanttista prosodiaa ja preferenssiä. Tutkimusaineistonani ovat vammaisia käsittelevät Helsingin Sanomien 2000-luvun lehtitekstit sekä Suomi24.fi-sivuston Vammaiset-keskustelupalstalla ja blogeissa julkaistut verkkotekstit. Selvitän merkityksen muodostumista toimittajien, tavallisten ihmisten ja asianosaisten kirjoittamissa vammaisia käsittelevissä teksteissä korpustyökalun avulla, jolla poimin sanueen konkordansseja, frekvenssejä ja kollokaatteja.

Mikkola Piia, VY

Tavoitteet kehityskeskustelussa. Organisaation tekstien heijastuminen vuoro-vaikutustilanteeseen.

Tarkastelen väitöskirjassani rinnakkain organisaation tekstejä ja vuorovaikutustilanteita. Tutkimuksen kiinnekohdan muodostaa esimiehen ja alaisen vuorovaikutus kehityskeskustelutilanteessa. Selvitän, millä tavoin kehityskeskustelua edeltävät organisaation tekstit – kehityskeskustelulomakkeet ja strategiateksti – heijastuvat kasvotusten tapahtuvan vuorovaikutuksen tavoitteisiin ja miten tekstien olemus ja strategisuus tuotetaan uudelleen kehityskeskustelutilanteessa. Kehityskeskustelua analysoin etnometodologisen keskustelunanalyysin keinoin ja organisaation tekstejä sekä tekstien ja vuorovaikutustilanteiden muodostamaa ketjua lähestyn genre-tutkimuksen näkökulmasta.

Niemi Jarkko, HY

Myönnyttelyn kielioppia. Myönnyttelevät konstruktiot vuorovaikutuksessa.

Tutkin arkisen vuorovaikutuksen myönnyttelevää sekvenssiä sekä siinä käytettyjä konstruktioita. Tarkastelen, kuinka toistuva käyttö luo vakiintuneita rakenteita, joissa toistuu tiettyjä kielellisiä elementtejä (esim. liitepartikkelit -hAn ja -kin, partikkelit kyllä ja tietysti) tietyssä järjestyksessä (esim. verbialkuisuus). Työni teoreettinen tausta muodostuu keskustelunanalyysistä ja konstruktiokieliopista, mutta sisältää ajatuksia myös kognitiivisesta kieliopista sekä kieliopillistumisteoriasta.

Olkinuora Anna, TaY

Eurooppalaisen identiteetin diskursiivinen rakentuminen Turkin toiseuden kautta

Väitöskirjatyössäni tutkin eurooppalaisen identiteetin diskursiivista rakentumista ranskalaisessa ja suomalaisessa lehdistössä Turkin EU-jäsenyyttä käsittelevissä lehtiteksteissä. Hypoteesini on, että eurooppalainen identiteetti on mentaalinen konstruktio, joka rakentuu kielenkäytössä diskurssien kautta. Turkin EU-jäsenyydestä puhuttaessa identiteetti rakentuu erityisesti Turkin toiseudelle, jonka mahdollistavat kielenkäytön strategiat – analysoin tutkimuksessani mm. implisiittiä, metaforia sekä verbin argumenttien syntaktisia ja semanttisia rooleja.

Räisänen Tiina, JY

Suomalaisen insinöörin reitit englannin käyttäjänä koulutuksesta työelämään: etnografinen pitkäaikaistutkimus kielellisistä ja diskursiivisista repertoaareista ja identiteettien rakentumisesta

Väitöskirjassani tutkin viiden suomalaisen insinöörin englannin kielen käyttöön liittyviä kielellisiä ja diskursiivisia repertoaareja ja identiteettien rakentumista. Olen seurannut tutkittavia kuuden vuoden ajan heidän ensimmäisestä ulkomaan työharjoittelusta alkaen heidän siirryttyä kansainväliseen työelämään. Tutkimukseni on monimetodinen, jossa hyödynnän etnografiaa, sosiolingvistiikka ja diskurssintutkimusta. Pääasiallisen analyysiaineiston muodostavat haastattelut ja työpaikoilla Suomessa ja ulkomailla kerätyt ääni- ja videotallenteet, joissa tutkittavat käyttävät englantia lingua francana.

Sirola-Belliard Maija, TaY

-ine- ja kaa-komitatiivi suomessa. Typologinen ja areaalinen näkökulma.

Tutkin väitöskirjatyössäni suomen kielen komitatiivia. Vertaan keskenään -ine-komitatiivisijan, kanssa-postpositiorakenteen ja tästä edelleen kehittyneen kaa-muodon käyttöä: missä merkityksissä muotoja käytetään ja kuinka niiden käyttö eroaa toisistaan? Lisäksi pyrin selvittämään kaa-muodon kieliopillistumisen astetta ja käytön levinnäisyyttä Suomessa. Tarkastelen komitatiivia myös itämerensuomalaisten kielten kontekstissa, sillä niissä komitatiivi on yleinen sijataivutuksen osana toisin kuin maailman kielissä yleensä.

Sosa Sachiko, HY

Informaatiorakenne hantin kertovissa teksteissä

Sutinen Marika, OY

Resumptive Practices for Managing Digressions in Spoken English and Finnish

Tutkin väitöskirjassani englannin- ja suomenkielisessä arkikeskustelussa esiintyviä ’paluukäytänteitä’ (resumptive practices). Tutkimukseni keskittyy erityisesti tarinankerrontasekvensseihin ja muihin pidempiin vuoroihin. Paluukäytänteet rakentuvat sekventiaalisesti siten, että puhuja poikkeaa hetkellisesti kerronnan päälinjasta ja käyttää sitten ’paluulausumaa’ (resumption) palatakseen takaisin tähän keskeytyneeseen päälinjaan. Lähestyn aihetta vuorovaikutuslingvistiikan, keskustelunanalyysin ja multimodaalisen vuorovaikutuksen tutkimuksen metodein. Analysoin paluukäytänteitä osana keskustelun laajempaa vuorovaikutuksellista ja sekventiaalista ympäristöä, havainnoiden sen rakentumista kielellisenä, prosodisena sekä kehollisena toimintana.

Valtonen Päivi, TY

Abiturientti uutistoimittajana. Uutisgenre tekstitaidon ylioppilaskokeessa keväällä 2007

Ensimmäisessä äidinkielen tekstitaidon ylioppilaskokeessa yhden tehtävän aiheena oli uutisen kirjoittaminen paikallislehteen romaanikatkelman tapahtumien pohjalta. Tutkin kokelaiden vastausteksteistä, miten ne noudattavat uutisgenren konventioita. Tutkin myös vastaustekstien kontekstia eli sitä, millaisena kokelaiden resurssina uutisgenre näyttäytyy esimerkiksi opetussuunnitelmissa, koetilanteen teksteissä ja lukion teksteissä, kuten oppikirjoissa. Vastaustekstien ja niiden kontekstin analyysi antaa viitteitä siitä, millainen uutisgenren taju kokelailla on. Tutkimusmetodini liittyvät diskurssintutkimukseen, genretutkimukseen ja lingvistiseen tekstintutkimukseen.

Vatanen Anna, HY

Vuorottelu ja vuorojen rakentuminen suomalaisessa ja virolaisessa arkikeskustelussa

Väitöstutkimukseni aiheena on arkikeskustelujen vuorottelu ja keskustelijoiden käyttämien vuorojen rakentuminen. Pohdin tutkimuksessani keskustelujen vuoronvaihtoa ja sen sääntöjä sekä vuorojen rakentumista etenkin syntaksin ja prosodian kannalta. Tutkimusmetodini ovat keskustelunanalyysi sekä vuorovaikutuslingvistinen syntaksin ja prosodian tutkimus. Aineistoni koostuu suomalaisista ja virolaisista arkisista kasvokkaiskeskusteluista. Keskeisiä käsitteitä tutkimuksessani ovat vuoro, vuoron rakenneyksikkö, vuoronvaihdon mahdollistava kohta ja (edellä mainittujen) projisointi.

Virtanen Mikko, HY

Moittiminen akateemisessa kielenkäytössä: tutkimus tieteellisten lehtien kirja-arvosteluista

Väitöstutkimukseni käsittelee asennoitumista ja erityisesti moittimista akateemisissa kirja-arvosteluissa. Moittimisella tarkoitan evaluoivaa kielenkäyttöä, joka välittää kirjoittajan kielteisen asenteen jotakin entiteettiä tai propositiota kohtaan. Tutkimukseni fokus on lausetta laajempien rakenteiden tekstuaalisten ominaisuuksien analyysissa. Tutkin kielenpiirteiden yhteistoimintaa tekstissä kulkevan asenteellisen sävyn muodostumisessa ja kuvaan mekanismeja, joilla sinänsä neutraaleja tai monimerkityksisiä lekseemejä valjastetaan moittivaan käyttöön.. Yleisempänä tavoitteenani on tehdä läpinäkyväksi kielellisiä konventioita, joilla tiedeyhteisö arvioi toimintaansa.

Visakko Tomi, HY

Ala-Risku Riikka, HY

Code-switching nella narrativa italiana contemporanea

Väitöskirjani käsittelee koodinvaihtoa (code-switching) nykyitalialaisessa kertomakirjallisuudessa. Tutkimukseni korpus koostuu sellaisten nykykirjailijoiden teoksista, jotka käyttävät standardi-italian ohella esim. Lombardian, Sardinian, Rooman jne. murteita. Tavoitteenani on kattava tutkimus tästä alati laajenevasta ilmiöstä, jota ei ole toistaiseksi tutkittu kielikontaktien
näkökulmasta. Tutkimus tarkastelee koodinvaihdon pragmaattisia käyttötapoja ja diskurssifunktioita ja sen lähtökohtana on
morfosyntaktinen analyysi, jolla kartoitan koodinvaihdon laajuutta valitsemieni kirjailijoiden teoksissa.

Czerniak Izabela, UEF

Anglo-Scandinavian Language Contacts in the Light of Some Models of Linguistic Change: A Study of Subject vs. Object Inflections

My research revolves around medieval Anglo-Scandinavian language contacts as seen through a prism of some theoretical models of language change. The scope of my study is narrowed down to two linguistic processes in English which took place around that time – the substantial loss of inflectional marking and the subsequent stabilisation of the SVO word order.

Heikkilä Mikko, TaY

Fonologiska språkförändringar i järnålderns Nord-Europa - Kronologin i urgermanskans och urnordiskans ljudövergångar i ljuset av lånordsforskning och urspråkens inre rekonstruktion

Poikkitieteellisen väitöskirjani tarkoituksena on muodostaa kantagermaanin ja kantaskandinaavin äänteenmuutoksille suhteellinen ja absoluuttinen kronologia lainasanatutkimuksen ja kielen sisäisen rekonstruktion avulla. Materiaalina on mm. etymologisia sanakirjoja ja äännehistorian tutkimuksia. Todistusvoimaiset lainat rakentavat sillan kielten välille ja muodostavat äänteenmuutokset toisiinsa liittävän ketjun. Itämerensuomen ja saamen evidenssi yhdistettynä germaanin sisäiseen rekonstruktioon ja arkeologiaan mahdollistaa pelkkää kielen sisäistä tutkimusta tarkemman äänteenmuutosten ajoituksen.

Häkkinen Jaakko, HY

Lisiä kantauralin ensitavun vokaalijärjestelmään sekä pohdintoja varhaisimman uralilaisen murrerajan sijainnista

Tutkimuksessani vertailen uralilaisten kielihaarojen vokaaliedustusta pyrkimyksenäni rekonstruoida aiempaa tarkemmin kantauralin ensitavun vokaalijärjestelmä. Lisäksi selvitän äännetason perusteella, mihin kohtaan kielikuntaa sijoittuu varhaisin kantauralin jälkeinen murreraja - tämän ratkaisemisessa vokaalistolla on tärkeä osa. Murrerajan ilmaisijana juuri äännetaso on nähdäkseni luotettavin. Äännetaso ei haittaa kahden eri murteen puhujien keskinäistä ymmärrystä yhtä paljon kuin vaikkapa sanastoerot, ja usein kielimuotojen varhainen diakroninen ero on yhä nähtävissä synkronisen yhtenäistymisen takaakin (esim. suomen itä- ja länsimurteet). Lisäksi äänteenmuutos on pitkäkestoinen prosessi eikä hetkellinen tapahtuma kuten vaikkapa lainasanan omaksuminen. Siksi äännetason erot kertovat vakiintuneesta (ja edellä sanotun perusteella palautumattomasta) erosta kielen kahden eri variantin välillä.

Junttila Santeri, HY

Vanhimmat itämerensuomalais-balttilaiset kielikontaktit

Kantasuomen ja balttilaisten kielten välisistä vuosituhansien takaisista kontakteista todistavat sadat balttilaiset lainasanat itämerensuomalaisissa kielissä. Laadin etymologisen sanaston esitetyistä balttilaislainoista sekä kokoan ja analysoin näistä kontakteista viimeisten 140 vuoden aikana tehdyn kielitieteellisen ja arkeologisen tutkimuksen tulokset. Etsin vastausta kysymyksiin milloin, missä ja keneltä itämerensuomalaiset saivat ikivanhat balttilaislainansa.

Juvonen Teo, HY

The Language of Possession: Genitive Variation in Late Middle and Early Modern English

Tutkin väitöskirjassani englannin kielen genetiivirakenteiden käyttöä 1400-1700 -luvuilla. Tärkeimmät näistä rakenteista ovat s-genetiivi (esim. "the king's daughter") ja of-genetiivi (esim. "the daughter of the king"). Tutkimuksen tavoitteena on selventää, miten genetiivirakenteita käytettiin eri tekstityypeissa ja käyttötarkoituksissa eri aikakausina. Olennainen osa tutkimustani on aineiston yksityiskohtainen käsittely ottaen huomioon eri tekstien tyyppipiirteet, historialliset kontekstit ja tekstien väliset vuorovaikutussuhteet. Laajemmin katsottuna tarkoitus on liittää genetiivirakenteiden muutokset englannin kielen yleisempään muutokseen, ja pohtia missä määrin, jos ollenkaan, genetiivirakenteiden käytössä on tapahtunut ajallista muutosta.

Kytölä Samu, JY

Discourse uses and functions of multilingual resources in Finnish football discussion forums on the web

Olen Jyväskylän yliopiston kielten laitoksen ja Multilingualism as a problematic resource / Monikielinen Suomi -tutkimushankkeen tohtorikoulutettava sekä englannin kielen vaihtelun, kontaktien ja muutoksen tutkimusyksikkö VARIENGin jäsen. Näiden viitekehysten pohjalta tarkastelen väitöskirjatyössäni internetin suomalaisten jalkapallokeskustelufoorumien (Futisforum, Futisforum2.org, jne.) monikielisyysilmiöitä, joista nousee erityisesti esiin normeista poikkeavien englannin rakenteiden käyttö monipuolisena yhteisöllisenä resurssina. Teoreettis-metodologinen tutkimuskehykseni koostuu vuorovaikutuksen mikrososiolingvistiikasta (kirjoitetun kielen koodinvaihteluilmiöt), kriittisestä diskurssintutkimuksesta, tietokonevälitteisen viestinnän tutkimuksesta ja virtuaalietnografiasta. Työni tavoitteena on yhdistää yksityiskohtaista vuorovaikutusketjujen analyysia laajempaan sosiokulttuurisen järjestyksen tarkasteluun. Analyysini pureutuu yksilöiden ja yhteisöjen kielellis-semioottisiin repertoaareihin, kielellis-diskursiivisiin epätasa-arvon ilmentymiin, monikielisyyteen yhteisöllisen huumorin lähteenä, kieli-ideologioihin sekä muuta (ainakin näennäisen jalkapalloaiheista) vuorovaikutusta läpäisevään, usein vahvasti arvottavaan ja preskriptiiviseen metakeskusteluun kielestä ja kielistä. On kiinnostavaa tarkastella sitä, kuinka suomalaiset verkkokeskustelijat korjaavat, kommentoivat, kritisoivat, pilkkaavat ja huoltavat innokkaasti vaikkapa toisten keskustelijoiden englannin käyttöä.

Lantto Hanna, HY

Ni nengoen que me dolía el alma: The
code-mixing patterns in the Spanish Basque Country

Tutkin kaksikielistä puhetta kohtaan tunnettujen asenteiden ja kaksikielisyyden mallin (varhainen kaksikielisyys vs. aikuisiän kaksikielisyys) vaikutusta koodinvaihdon kieliopillisiin strategioihin Espanjan Baskimaassa. Tärkeimpänä teoreettisena taustana pidän Pieter Muyskenin psyko- ja sosiolingvistiikan sekä kielioppiteorian toisiinsa kytkevää mallia, jonka mukaan kaksikielisen puheen tuottamisessa on aktivoituna kolme prosessia: insertio eli upotus matriisikieleen, alternaatio eli kielen vaihto sekä kongruoiva leksikaalistuminen, kielellisten järjestelmien yhteensulautuminen.

Lehto Anu, HY

Complexity in Historical Legal Language: The Genre of Early Modern English Statutes

Väitöskirjatyössäni tutkin varhaisuusenglannin ajan kansallisia lakitekstejä. Tavoitteena on selvitellä säädöksien kompleksisten kielipiirteiden osuutta ja koko tekstilajin diakronista muutosta. Tutkimus kuuluu historiallisen pragmatiikan ja tekstilajitutkimuksen aloihin. Kehitän kompleksisuuden havainnoimiseen laaja-alaisen mallin, joka huomioi kompleksiset kielipiirteet tekstien kokonaisrakenteen, lauserakenteen ja sanaston tasoilla. Lisäksi painotan kielenulkoisten muutosten vaikutusta lakitekstien muovautumiseen. Aineistoksi kokoan lakitekstikorpuksen, joka käsittää lakidokumentteja 1400-luvun lopulta 1700-luvulle.

Lehtonen Heini, HY

Nuorten monikielisyys ja kielellinen identiteetti monietnisessä Helsingissä

Tutkin nuorten monikielisyyttä ja kielellistä identiteettiä nyky-Helsingissä sellaisilla alueilla ja sellaisissa yhteisöissä, joita voi kutsua monietnisiksi. Monietnistä Helsinkiä ovat ainakin Itä- ja Pohjois-Helsingin lähiöt, joiden asukkaista ulkomaalaistaustaisten osuus on kymmenen ja reilun viidentoista prosentin välillä. Koska tutkin nuoria, minua kiinnostavat esimerkiksi kohtaamiset tällaisten lähiöiden kouluissa ja nuorisotaloilla, mutta myös kaupungin keskustassa, jossa maahanmuuttajataustaisetkin nuoret viettävät aikaansa. Tutkimukseni kuuluu vuorovaikutuksellisen sosiolingvistiikan alaan ja aineistonkeruumetodini on etnografinen. Aineistoani ovat kenttämuistiinpanot, haastattelut ja nauhoitetut keskustelut. Selvitän, millaisia kielellisiä resursseja nuorilla on käytössään ja miten he hyödyntävät noita resursseja vuorovaikutuksessa, ja tarkastelen kielellisen variaation suhdetta etniseen identiteettiin.

Marttila Ville, HY

Potage Dyvers: An edition of a family of six late medieval culinary recipe collections

Väitöskirjani aiheena on kuuden myöhäiskeskienglanninkielisen ruokareseptikokoelman muodostama ryhmä. Väitöskirjatyöni tavoitteena on tuottaa näistä toisilleen läheistä sukua olevista käsikirjoitusteksteistä nykyaikaisen kielentutkimuksen tarpeita vastaava digitaalinen editio ja tarkastella sen avulla eri kokoelmien kielellisiä ja rakenteellisia piirteitä ja kokoelmien välisiä suhteita. Väitöskirjatyön tuloksena syntyvä kuuden kokoelman editio tulee myös muodostamaan pohjan post-doc tutkimukselleni, jonka tarkoitus on luoda kansainvälisessä yhteistyössä laaja kulinaaristen tekstien historiallinen tekstikorpus.

Mononen Kaarina, HY

Inkerinsuomalaisten kielenkäyttö Pietarissa ja lähialueilla

Tutkimuskohteenani on historiallisella Inkerinmaalla ja nykyään myös Pietarin kaupungissa elävien inkerinsuomalaisten kielelliset valinnat. Tarkastelen sekä yksilöiden kielellisiä elämänhistorioita että nykyistä kielenkäyttöä vuorovaikutustilanteessa. Tutkin sitä, miten yksilön tausta ja kokemukset kuuluvat tämän päivän kielessä.

Reponen Anu, HY

Helsingin venäjänpuhujien nimimaisema

Tutkin niitä kielellisiä keinoja, joilla paikoista ja niiden nimistä puhutaan sekä identiteettejä, joita paikkoja luokittelemalla ja kuvailemalla voidaan rakentaa. Teen sosiolingvististä nimistöntutkimusta edustavaa väitöskirjaani Helsingin yliopiston slavistiikan ja baltologian laitoksen hankkeessa ”Non-native Russian and non-native Finnish as lingua francas”. Hankin aineistoni haastattelemalla Helsingin venäjänkielisiä asukkaita. Aineiston analysoimiseen käytän keskustelunanalyysiä.

Rouhikoski Anu, HY

Variaation tehtävät asiakaspalvelutilanteissa

Tutkin suomen kielen variaatiota asiakaspalvelutilanteissa. Lähtökohtani on
vuorovaikutuksessa: tarkastelen erilaisia toimintoja, kuten kysymyksiä, pyyntöjä, pahoittelua, ja osoitan, miten niissä esiintyviä kielellisiä muotoja voidaan selittää meneillään olevan toiminnan valossa. Miksi esimerkiksi muuten puhekielisessä keskustelussa käytetään yhtäkkiä yleiskieltä? Tutkimukseni kuuluu Helsingin yliopiston ja Kotuksen hankkeeseen "Helsingin suomea" ja sen aineistona on helsinkiläisissä Kelan toimistoissa taltioituja asiakaspalvelutilanteita.

Paula Suoniemi, TaY

Variation in the Progressive: a Corpus-based Study into Spoken Englishes

Väitöskirjatutkimukseni käsittelee englannin kielen progressiivimuodon (to be + ing-muoto) esiintymistä ja käyttöä kaikkiaan kahdeksassa varieteetissa ympäri maailman. Tavoitteena on tuottaa laaja, vertaileva kuvaus sekä progressiivin kieliopillisesta ympäristöstä että sen käyttötarkoituksista. Lisäksi tavoitteena on pohtia mahdollisia syitä varieteettien välisiin eroihin progressiivin käytössä.

Säily Tanja, HY

Sociolinguistic Variation in Derivational Morphology: Studies and Methods in Diachronic Corpus Linguistics

Tutkin eräiden englannin johtimien produktiivisuuden vaihtelua ja muuttumista 1600-luvulta nykypäivään. Lähestymistapani on sosiolingvistinen: oletan, että johtimien produktiivisuus (eli valmius muodostaa uusia johdoksia) voi vaihdella eri sosiaaliryhmissä, esimerkiksi miehet voivat käyttää joitakin johtimia produktiivisemmin kuin naiset. Käsittelen myös vaihtelun ja muutoksen tutkimiseen liittyviä metodologisia ongelmia, kuten aineiston vähyyttä ja epätasaisuutta. Tämän alan tutkimusta on tehty hyvin vähän osittain juuri aineiston vaativuuden takia, joten työni avaa uusia näköaloja sekä tarjoaa uusia työkaluja historialliseen kielentutkimukseen.

Wahlström Max, HY

The Loss of Nominal Inflection in Macedonian and Bulgarian

Bulgarian ja makedonian kielistä ovat kadonneet muille slaavilaisille kielille tunnusomaiset sijamuodot. Tälle kielen muutokselle on haettu syitä kielikontakteista ja kielten sisäisistä äänteellisistä muutoksista, mutta yksittäiset selitykset eivät tunnu riittäviltä. Minä yritän väitöskirjassani vastata siihen, a) miksi sijamuodot katosivat, b) miten tämä muutos tapahtui ja c) onko tässä yhteydessä oikein puhua kielen yksinkertaistumisesta. 

Westinen Elina, JY

The linguistic and discursive construction of hip hop identities in Finnish hip hop culture

Olen englannin kielen vaihtelun, kontaktien ja muutoksen huippuyksikkö VARIENGin jäsen. Työni on siis osa tutkimusta, joka selvittää muun muassa englannin kielen käyttöä ja merkitystä Suomessa. Tutkin väitöskirjassani hiphop-identiteettien kielellistä ja diskursiivista rakentumista suomalaisessa hiphop-kulttuurissa, erityisesti rap-lyriikoissa ja artistihaastatteluissa. Tutkimukseni on lähestymistavaltaan diskurssianalyyttinen ja sosiolingvistinen.  Työni teoreettis-metodologinen viitekehys liittyy kansalliseen ja kansainväliseen tutkimukseen hiphop-kulttuureista, identiteeteistä sekä koodinvaihdosta. Aineistoani ovat suomalaiset rap-lyriikat ja artistihaastattelut. Selvitän työssäni muun muassa, miten eri kielet, varieteetit, kielten sekoittuminen ja koodinvaihto rakentavat rap-lyriikoissa hiphop-identiteettejä. Lisäksi tutkin, millaisia aiheita, puheakteja ja kulttuurisia referenssejä lyriikoissa hyödynnetään ja miten ne puolestaan rakentavat hiphop-identiteettejä. Lopulta selvitän myös miten itse artistit kuvailevat ja selittävät kielenkäyttöään ja millä tavoin tämä käyttö osaltaan vaikuttaa hiphop-identiteettien rakentumiseen.

De Weerdt Danny, JY

The ‘locative paradigm’ in Flemish Sign Language and Finnish Sign Language: a cross-linguistic research

This dissertation describes the ways how Finnish and Flemish signers express possession, location and existence in Finnish Sign Language and Flemish Sign Language, respectively. Also, it describes how signs in these utterances are ordered and what the relation is between these three constructions in each sign language.

Granvik Anton, HY

De DE: Estudio histórico-comparativo de los usos y la semántica de la preposición DE en español

Min forskning handlar om den spanska prepositionen DE, dess användning och betydelsestruktur. Med utgångspunkt i en historisk korpus försöker jag reda ut vilka förändringar som skett i användningen av DE och på vilka sätt dessa förändringar påverkat prepositionens semantiska struktur. Som teoretisk bakgrund har jag den kognitiva grammatiken, prototypteorin och Langackers (1995, 1999) referenspunktsmodell.

Luodonpää-Manni Milla, TY

Une étude comparative des concepts génériques dans les articles de recherche français et finlandais en linguistique et histoire

Väitöstutkimukseni tarkoituksena on analysoida, kuinka tieteen kielelle keskeisiä käsitteitä kuten esim. TEORIA, HYPOTEESI, METODI, MALLI, VIITEKEHYS ja LÄHESTYMISTAPA käytetään tieteellisissä artikkeleissa sekä verrata, onko niiden käytössä ja ymmärtämisessä eroa tieteenalasta ja kielellisestä kontekstista riippuen. Tutkimukseni aineisto koostuu tieteellisissä aikakauslehdissä julkaistuista suomen- ja ranskankielisistä tutkimusartikkeleista kielitieteen ja historian aloilta.

Väitöskirjatyöni käsittelee nominien sijavalintaa venäjän kielen pronominin čto (suom. mikä) yhteydessä. Kyseiseen pronominiin nominatiivimuodossaan voi liittyä sekä genetiivi- että nominatiivimuotoinen nomini, ja tutkimuksen tavoitteena on tarkastella niitä syntaktisia ja semanttisia tekijöitä, jotka johtavat nominatiivimuodon lisääntyvään käyttöön. Materiaalina käytetään venäläisen Integrum-tietokannan aineistoja ja menetelmänä niin laadullista kuin määrällistäkin korpustutkimusta.

Pallasvirta Elina, HY

Fennougristiikan transatlanttiset suhteet 1935-1960

Tutkimukseni käsittelee suomalaisten fennougristien transatlanttisia suhteita toisen maailmansodan muovaamassa tiedeyhteisössä. Kuvaan työssäni suomensukuisten kielten tutkimusta kauden 1935–1960 suurten poliittisten ja taloudellisten muutosten kontekstissa ja analysoin Yhdysvaltojen ja Suomen tieteellisen vuorovaikutuksen vaikuttimia ja seurauksia. Laajaa arkistomateriaalia tulkitsemalla pyrin muodostamaan ajanjaksosta kattavan rekonstruktion. Tutkimuksessa käytetään kansainvälisen tieteentutkimuksen käsitteitä ja lähestymistapoja.

Ensimmäisen ja toisen persoonan subjektipronominien käyttö puhutussa
Euroopan portugalissa ja Espanjan espanjassa

Tutkin subjektipronominien käyttöä puhutussa Espanjan espanjassa ja Euroopan portugalissa. Molempia kieliä pidetään nollasubjektikielinä, joissa subjektipronomineja käytetään lähinnä korostamis- ja yksilöimistarkoituksessa. Kielet kuitenkin eroavat toisistaan subjektipronominien käytön yleisyyden ja siihen vaikuttavien semanttisten ja pragmaattisten tekijöiden suhteen (esim. subjektin semanttinen rooli, lauseen transitiivisuus, verbimuodon diskurssitehtävät). Artikkelimuotoisessa väitöskirjassani tutkin 1. ja 2. persoonan verbimuotojen käyttöä puheessa sekä subjektipronominin esiintymistä eri verbimuotojen yhteydessä. Tarkoituksenani on selvittää, mitä eroja subjektipronominin käytössä on tutkimieni kielten välillä.

Sandman Erika, HY

Modality, evidentiality and the category of perspective in Wutun language

Tutkin väitöskirjassani, kuinka wutunin kielessä ilmaistaan modaalisuutta, evidentiaalisuutta ja perspektiivikategoriaa. Wutun on vähän kuvattu mandariinikiinan paikallismuoto, joka on kontaktissa amdontiibetin sekä mongolilaisen bonanin kielen kanssa ja on kielikontaktien vaikutuksesta omaksunut kiinansukuisille kielille epätyypillisiä kieliopillisia kategorioita. Kaksi tällaista kategoriaa ovat evidentiaalisuus ja perspektiivikategoria, jotka molemmat ovat sukua modaalisuudelle. Evidentiaalisuudella tarkoitetaan kategoriaa, jonka päämerkitys on tiedon lähde. Perspektiivikategoria taas on harvinainen persoonataivutuksen muoto, jossa ensimmäinen persoona merkitään eri tavalla kuin toinen ja kolmas persoona väitelauseissa ja toinen persoona merkitään eri tavalla kuin ensimmäinen ja kolmas persoona kysymyslauseissa. Ensimmäinen persoona edustaa tällöin puhujan henkilökohtaiseen kokemuspiiriin kuuluvia asioita (subjektiivinen perspektiivi) ja muut persoonat puhujasta riippumattomia faktoja (objektiivinen perspektiivi). Työssäni yhdistyvät deskriptiivisen kenttälingvistiikan, kielitypologian ja areaalilingvistiikan näkökulmat.

Seppänen Minna, TY

Defining ars grammaticafrom Antiquity to the Middle Ages. A study on Perceptions of the Art of Grammar

Tutkin kreikkalaisen ja latinalaisen grammatiikan eli kielen ja kirjallisuuden tutkimuksen sisällä yli tuhannen vuoden ajanjaksolla tapahtunutta oman alan reflektointia. Analyysiani varten käyn läpi kaikki kreikkalaisen ja latinalaisen grammatiikan tradition tekstikohdat, joissa esitetään grammatiikan käsitteen ja tehtävien määrittelyjä ja alan suhdetta lähitieteenaloihin. Tällaista laajimpaan mahdolliseen aineistoon perustuvaa diakronista tutkimusta ei ole aiemmin toteutettu. Keskeiset tarkastelun kohteet voidaan kiteyttää seuraaviin kohtiin:
1. Määritteleminen, taustalla vallitsevat oletukset ja grammaatikkojen epistemologinen sanasto
2. Grammatiikan osajako ja siinä käytetty terminologia
3. Grammatiikan opetus: millainen on hyvä kielioppi?
4. Itseään reflektoiva grammaatikko: mihin grammatiikkaa tarvitaan
5. Triviumin sisäinen työnjako ja vuorovaikutus: grammatiikka, retoriikka ja dialektiikka

Tyysteri Laura, TY

Suomen yleiskielen yhdyssanarakenteiden produktiivisuus

Tutkimukseni tarkoitus on selvittää suuren aineiston avulla, millaisia suomen kielen uudet yhdyssanat ovat rakenteeltaan. Aiempiin havaintoihin perustuvan oletukseni mukaan suomen yhdyssanat ovat rakenteeltaan homogeenisempi joukko, kuin kielioppien ja sanastonkuvausten perusteella voisi olettaa. Itseäni kiinnostaakin, kuinka ahkerasti kielen suomia mahdollisuuksia todellisuudessa käytetään. Keskityn tutkimuksessani yhdyssanojen morfologiseen rakenteeseen. Koska muoto ja merkitys ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa, ei toista tutkittaessa kuitenkaan voida jättää toista täysin huomiotta.

Lennes Mietta, HY

Phonetic correlates of word probability in Finnish talk

Kaikki sanat eivät ole puheessa yhtä todennäköisiä, ja toisaalta sama sananmuoto voidaan kontekstista riippuen ääntää eri tavoin. Puhuja käyttää yleensä eniten energiaa harvinaisten tai yllättävien sanojen tuottamiseen, ja ne havaitaankin usein ympäristöään selvempinä tai painollisina. Sen sijaan yleiset ja helposti ennustettavat sanat pyrkivät puheessa lyhenemään ja redusoitumaan. Työssäni tutkin suomenkielisen vapaan keskustelupuheen sanojen ensitavuissa esiintyviä foneettisia ominaisuuksia ja niiden yhteyksiä sanojen yleisyyteen ja ennustettavuuteen.

Paukkeri Mari-Sanna, Aalto

Text mining in multilingual and multidomain environments

Elektronisessa muodossa olevien tekstiaineistojen koko ja määrä kasvaa jatkuvasti ja siksi niiden analysointiin tarvitaan uudenlaisia tekstinlouhintamenetelmiä. Väitöstutkimukseni aiheena on tutkia avainfraasien automaattista irrotusta, kehittää klusterointimenetelmiä lyhyille tekstinpätkille ja kehittää menetelmiä ontologioiden automaattiselle luomiselle tekstiaineistojen perusteella. Käytettävät menetelmät ovat tilastollisia koneoppimismenetelmiä, jotka soveltuvat sellaisenaan useille eri kielille ja eri tarkoituksia varten kirjoitetuille tekstiaineistoille.

Räsänen Okko, Aalto

Cognitively inspired methods in language technology and speech processing

Terve ihminen oppii ymmärtämään ja tuottamaan puhetta vaivatta jo ensimmäisten ikävuosiensa aikana, kun taas parhaimmatkin automaattiset puheentunnistimet toimivat varsin huonosti ideaaliolosuhteiden ulkopuolella. Kielen automaattisen prosessoinnin haasteita voidaan lähestyä kehittämällä itseoppivia laskennallisia järjestelmiä, jotka analysoivat ja jäsentävät saapuvaa aisti-informaatiota omatoimisesti ja vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Tässä tutkimuksessa kehitetään järjestelmää, joka oppii ohjaamattomasti akustisesta puhesignaalista kielellisen kommunikaation kannalta relevantteja rakenteita, sekä kykenee mallintamaan näiden avulla havaitun puheen ja ympäristön esineiden ja tapahtumien välisiä assosiaatioita. Samalla saadaan tietoa siitä, minkälaisia rakenteita puhutusta kielestä on opittavissa laskennallisin menetelmin ja miten erilaiset reunaehdot vaikuttavat oppimisprosesseihin.

Silferberg Miikka, HY

Finite-State Intersection Grammars with Probabilistic and Heuristic Constraints

Äärellistilainen leikkauskielioppi (engl. Finite-State Intersection Grammar FSIG) on koneellisessa lauseenjäsennyksessä käytetty jäsennysmenetelmä Siinä jäsennettävä lause ja lauserakennesäännöt esitetään äärellisinä automaatteina, jotka ovat yksinkertaisia ja tehokkaita laskennallisia malleja. Lause jäsennetään käyttämällä äärellisten automaattien operaatioita. Tutkimus pyrkii tehostamaan jäsennyksessä käytettäviä operaatioita hyödyntämällä kieltä koskevaa tilastollisen tietoa ja heuristisia sääntöjä.

Alanen Anu-Kaisa, TaY

Kirjoitustulkki ja kirjoitustulke vieraan kielen opetuksen kontekstissa

Tutkimukseni on osa laajempaa monitieteistä hanketta SpeechText - Kirjoitustulkkaus prosessina, tulkkeen ymmärrettävyys ja sen parantaminen. Kirjoitustulkkaus on viestintämenetelmä, jossa tulkki kirjoittaa puheen ja muut tilanteeseen vaikuttavat äänet tekstimuotoon. Tutkin kirjoitustulkin toimintaa sekä kirjoitustulketta vieraan kielen integroidun opetuksen kontekstissa, jossa tulkkauksen tarkoitus on mahdollistaa opiskelijan osallistuminen opetukseen kuuroudesta tai kuulovammasta huolimatta.

Belikova Alexandra, UEF

Poliittisen metaforan adaptaatio suomi-venäjä-käännöksissä

Kielien ja kulttuurien väliset erot aiheuttavat ongelmia käännettäessä metaforisia tekstejä. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata poliittisten metaforien käännöskeinoja suomesta venäjännetyissä lehtiteksteissä. Analyysissa tarkastellaan, millaisia muutoksia käännettäessä syntyy ja pohditaan muutosten kontekstisidonnaisuuksia. Tutkimuksessa pyritään rakentamaan jatkumo, jolle kotouttavaa/vieraannuttavaa strategiaa noudattavat käännösratkaisut voidaan sijoittaa. Korpusesimerkkejä vertailemalla selvitetään metaforien käännösten kautta, mitkä ovat kotouttavan ja vieraannuttavan kääntämisen rajat.

Hirvonen Maija, HY

Perspektiivi intermodaalisena käännösongelmana: elokuvallisen näkökulman ja kielellisen perspektiivin vastaavuus elokuvan kuvailutulkkauksessa

Väitöskirjassani tutkin elokuvallisen ja kielellisen tilan muodostumista ja vastaavuutta. Tutkimusaiheena on kuvailutulkkaus eli intermodaalisen kääntämisen muoto, jossa visuaalinen informaatio sanallistetaan puheen kautta näkövammaisille. Analysoin eri kielillä kuvailutulkattuja näytelmäelokuvia kysyen, miten tilaa esitetään elokuvassa ja miten se sanallistetaan erikielisissä kuvailutulkkauksissa. Tavoitteena on selvittää tilan sanallistamiskeinoja ja audiovisuaalista ja kielellistä tilan esittämistä sekä tutkia yleisesti ilmaisukeinojen rajoja ja siirrettävyyttä.

Koponen Maarit, HY

Semantic Aspects of Machine Translation Quality Evaluation

Konekäännösten laadun arviointi on tärkeää kääntimien käyttäjille, kehittäjille ja rahoittajille. Tämän työn tarkoituksena on tutkia käännös- ja kielitieteen menetelmin konekääntimien arviointiin käytettäviä ihmisarviointimenetelmiä ja automaattisia mittareita. Erityisesti huomiota kiinnitetään siihen, miten voidaan mitata, välittyykö lähtötekstin informaatio tarkasti käännöksessä. Lisäksi tutkitaan erityyppisten käännösvirheiden vaikutusta käännöksen laatuun. Tutkimus toteutetaan arvioimalla konekäännettyjä teknisiä tekstejä sekä ihmisarvioijien avulla että automaattisesti.

Päivärinne Meri, HY

Enlightened Translations: Jean Barbeyrac, Translator of the Natural Law Theory

Tutkin akateemista kääntämistä 1700-luvulla Jean Barbeyracin luonnonoikeuden teosten ranskannosten valossa. Tutkimus pyrkii antamaan kokonaiskuvan esivalistuksen ajan kääntäjästä tarkastellen 1) laajaa tuotantoa tekstivertailun sekä kriittisen diskurssianalyysin keinoin 2) kääntäjän muuta kirjallista toimintaa, ja sen vaikutusta kääntämiseen ja käännösten arvostukseen 3) Euroopan laajuista, akateemista sosiaalista verkostoa, joka ilmenee kirjeenvaihdosta.

Ruusila Anna, HY

Väitöstutkimuksessani tarkastelen kontrastiivisesti ja leksikografian sekä kääntämisen kannalta pragmaattisia fraseologismeja eli ns. valmispuhunnan pitkälle kiteytyneitä sanontoja. Vaikka ne ovat keskeinen osa kielenkäyttöä, niiden kuvaaminen sanakirjoissa on kuitenkin yhä osittain puutteellista ja vaatii uudenlaisia metodeja. Pragmaattisten fraseologismien kääntäminen on erityisen haastavaa mm. niiden polyfunktionaalisuuden ja kieli- ja kulttuurisidonnaisuuden vuoksi. Tutkimukseni tarkoitus on luoda sanakirja-artikkelin malli pragmaattisille fraseologismeille monikieliseen elektroniseen sanakirjaan siten, että kääntäjien tiedontarve on etusijalla. Työkieleni ovat suomi, saksa ja ranska.

Siponkoski Nestori, VY

Disintegration of Authorship in Contemporary Finnish Shakespeare Retranslation

Tutkimukseni tarkastelee kääntäjien ja kustannustoimittajien välistä vuorovaikutusta uusien Shakespeare-suomennosten käännösprosessissa, sekä sitä miten tämä vuorovaikutus vaikuttaa valmiiseen, julkaistuun käännökseen. Lähestyn aihetta kahdesta toisiinsa limittyvästä näkökulmasta. Toisaalta tutkin sitä, miten Shakespearen näytelmien taustalla vaikuttavat käännöstraditio, erilaiset tekstimallit, auktoriteetit ja normit näkyvät kustannustoimittajan työssä. Toisaalta taas tarkastelen sitä, miten kääntäjän asema Shakespeare-suomentajana vaikuttaa kääntäjän ja kustannustoimittajan valtasuhteisiin sen suhteen, kumman yksittäiset käännösratkaisut lopulta päätyvät valmiiseen käännökseen. Materiaalinani käytän pääasiassa neljän WSOY:n 2000-luvulla julkaiseman uuden Shakespeare-näytelmäkäännöksen käsikirjoituksia, jotka sisältävät kustannustoimittajien kommentit. Tutkimukseni keskeisenä teemana on länsimaisen individualistisen ”tekijyyden” idean kritisointi systemaattisen empiirisen tutkimuksen keinoin kääntämisen ja käännöstieteen kontekstissa. Pyrin myös painottamaan perinteisen käännösratkaisujen kuvailun sijasta niiden kausaalisuuden tutkimista, eli kysymyksen ”mikä” korvaavat suurelta osin kysymykset ”miksi” ja ”miten”.

Tanhuamäki Maija, TaY

Kirjoitustulke viestiä välittävänä tekstinä - tulkkeen koherenssi ja ymmärrettävyys

Kirjoitustulkkaus on menetelmä, jonka tarkoituksena on helpottaa huonokuuloisten ja aikuisena kuuroutuneiden sekä kuulevien välistä kommunikointia. Kirjoitustulkkauksessa syntyvä tuote, kirjoitustulke, kirjoitetaan tavallisesti tietokoneella, ja se tulee näkyville yhtäaikaisesti puheen kanssa joko tietokoneruudulle tai se heijastetaan valkokankaalle. Väitöskirjassani tutkin kirjoitustulkkauksessa muodostuvan tulkkeen toimivuutta viestiä välittävänä tekstinä. Erityisenä tarkastelun kohteena on
kirjoitustulkkeen koherenssi.

Yalcin Elisa, UEF

Community interpreting on the phone – the effects on the success of the interaction

Tarkastelen väitöskirjatutkimuksessani asioimistulkkaustilanteissa yhä yleisemmin käytetyn puhelintulkkauksen vaikutuksia viestinnän onnistumiseen. Tutkimukseni lähtökohtana on pro gradu -tutkielmaani varten tehty haastattelututkimus asioimistulkkauspalveluiden organisoinnista Itä-Suomessa joka osoitti, että useimmat viranomaiset käyttävät lähes pelkästään puhelintulkkausta. Jatkotutkimukseni tarkoituksena on selvittää puhelintulkkauksen vaikutusta viestinnän onnistumiseen asioimistulkkien ja maahanmuuttajien näkökulmasta katsottuna. Väitöskirjatutkimuksessani keskityn puhelintulkkaukseen ja sen vaikutuksiin asioimistulkkaustilanteissa: mitä tapahtuu, kun keskustelun kolmesta osapuolesta yksi onkin vain ääni puhelimessa? Tärkeimpänä tutkimuskysymyksenä tarkastelen, millä tavalla tulkkaustilanne muuttuu tulkin näkymättömyyden vaikutuksesta. Tutkimusmateriaali koostuu asioimistulkkien ja heidän maahanmuuttaja-asiakkaidensa haastatteluista sekä videoiduista lähi- ja etätulkatuista tilanteista. Autenttisen materiaalin avulla pyrin tekemään vertailevaa analyysiä viestinnän onnistumisesta ja selvittämään puhelintulkkauksen käytön vaikutuksia tulkin välityksellä käytyyn keskusteluun sekä osallistujien välisiin valtasuhteisiin.