Toimintakäsikirja
Valtakunnallinen kielentutkimuksen tutkijakoulu Langnet
Vahvistettu ohjaajien kokouksessa Turussa 29.1.2010

Valtakunnallinen kielentutkimuksen tutkijakoulu Langnet on opetusministeriön ja Suomen Akatemian tarkoittama tutkijakoulu, jonka tehtävä on tarjota korkeatasoista kielentutkimuksen tutkijakoulutusta Suomessa. Tutkijakoulun alaan kuuluu kaikki kieleen kohdistuva tutkimus. Langnet ei vastaa opintosuoritusten kirjaamisesta eikä myönnä tutkintoja, vaan tutkintohallinnosta vastaavat yliopistot.

Tämä on kielentutkimuksen tutkijakoulu Langnetin toimintakäsikirja, jossa on kaksi osaa. Hallinnon toimintakäsikirja on tarkoitettu pysyväisluontoiseksi Langnetin toiminnan hallintoa ja taloutta käsitteleväksi normistoksi. Toimintakäsikirjan vahvistaa Langnetin ohjaajien kokous. Langnetin johtoryhmä voi päivittää toimintakäsikirjaa lukuun ottamatta johtajan ja johtoryhmän valintaa koskevia kohtia, joiden muuttamiseen tarvitaan ohjaajien kokouksen hyväksyntä. Käytännön toimintaa sääteleviä yksityiskohtaisia ohjeita on koottu Pelisäännöt -nimiseen asiakirjaan, jota johtoryhmä tarpeen mukaan päivittää.

Ladattava PDF-versio tästä sivusta.

HALLINNON TOIMINTAKÄSIKIRJA

Hallinto
1§

Langnetin hallinnosta vastaavat johtoryhmä ja johtaja, joiden operatiivisena tukena toimivat työvaliokunta, koordinaattori ja toimistosihteeri. Neuvoa-antavana elimenä johtoryhmällä on ohjaajien kokous. Langnetin kotiyliopisto on se yliopisto, jossa sen johtaja on työsuhteessa. Langnetin ohjaajien kokous valitsee edustajan, jonka se valtuuttaa hakemaan rahoitusta tutkijakoululle. Rahoituksen vahvistuttua edustajasta tulee tutkijakoulun johtaja rahoituskaudeksi.

Johtoryhmä
2§

Ohjaajien kokous valitsee johtoryhmään kaksi edustajaa kustakin alaohjelmasta neljäksi vuodeksi kerrallaan. Johtoryhmän ohjaajajäsenet toimivat samalla alaohjelmiensa vetäjinä. Johtoryhmässä tulee olla Aalto-yliopiston, Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen, Turun ja Vaasan yliopiston sekä Åbo Akademin edustus. Mikäli jollakin edellä mainituista yliopistoista ei ole edustajaa ohjelmien vetäjien joukossa, valitaan tälle yliopistolle edustaja erikseen. Johtoryhmässä tulee lisäksi olla sekä opetusministeriön rahoittamien että omarahoitteisten tutkijaopiskelijoiden edustus. Johtoryhmän jäsenillä ei opiskelijajäseniä lukuun ottamatta ole varajäseniä. Johtaja kuuluu johtoryhmään asemansa perusteella ja toimii johtoryhmän puheenjohtajana. Johtoryhmän esittelijänä ja sihteerinä toimii koordinaattori.

Johtoryhmää voidaan tarvittaessa täydentää kesken toimikauden. Täydentämisestä ja jäsenten nimeämisestä päättää tuolloin johtoryhmä. Johtoryhmä voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian johtajan, työvaliokunnan tai muun elimen käsiteltäväksi tai ratkaistavaksi. Johtoryhmä voi laajakantoisissa tai periaatteellisesti merkittävissä asioissa ottaa ratkaistavakseen johtajan päätösvaltaan kuuluvan asian.

Johtoryhmän tehtävät
3§

Johtoryhmän tehtävänä on:

1. kehittää ja ohjata tutkijakoulun toimintaa sekä tehdä sitä koskevia päätöksiä;
2. käsitellä periaatteellisia kysymyksiä kuten tutkijakoulun tieteellisiä päämääriä ja pedagogisia tavoitteita;
3. arvioida tutkijakoulun vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja taloudellisuutta;
4. päättää tutkijakoululle osoitettujen määrärahojen käytön perusteista ja pääpiirteistä;
5. edistää tutkijakoulun toimintaan osallistuvien tahojen välistä yhteistoimintaa ja tiedonkulkua;
6. edistää tutkijakoulun vuorovaikutusta ja yhteistyötä niin kotimaisen kuin kansainvälisen toimintaympäristönsä kanssa;
7. hyväksyä alaohjelmat;
8. hyväksyä toimintasuunnitelma ja budjetti;
9. valita tutkijaopiskelijat;
10. valtuuttaa halutessaan työvaliokunta valitsemaan omarahoitteiset tutkijaopiskelijat;
11. valita keskuudestaan johtoryhmän varapuheenjohtaja;
12. valita koordinaattori;
13. päättää toimista tilanteessa, jossa johtaja on estynyt hoitamasta tehtäväänsä;
14. vahvistaa ja tarvittaessa päivittää tutkijakoulun käytännön seikkoja sääntelevä Pelisäännöt -asiakirja;
15. tarvittaessa päivittää tutkijakoulun toimintakäsikirja johtoryhmän ja johtajan valintaa koskevia kohtia lukuun ottamatta ja
16. käsitellä muut tutkijakoulun toimintaan oleellisesti vaikuttavat suunnitelmat ja esitykset.

Johtoryhmän toiminta
4§

Johtoryhmä pyrkii kussakin kokouksessaan määräämään seuraavan kokouksen ajankohdan. Johtoryhmä kokoontuu myös puheenjohtajan tai, jos hän on estynyt, varapuheenjohtajan kutsusta tai jos vähintään kolme johtoryhmän jäsentä sitä kirjallisesti pyytää johtokunnalle kuuluvan asian käsittelemiseksi. Kokouskutsu on lähetettävä viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. Johtoryhmä on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet johtoryhmän muista jäsenistä. Johtoryhmä voi tarpeen mukaan päättää asioista myös sähköposti-, internet- tai puhelinkokouksessa.

Ohjaajapooli
5§

Kaikki Langnetin ohjaajat yhdessä muodostavat ohjaajapoolin. Langnetin ohjaajapoolin jäseniltä vaaditaan dosentin tai professorin kelpoisuus tai muuten osoitettu pätevyys toimia väitöskirjan ohjaajana. Ohjaajapoolin jäsenet vahvistaa johtoryhmä.

Ohjaajien kokous
6§

Johtoryhmä kutsuu kokoon ohjaajien kokouksen noin joka toinen vuosi tai tarpeen mukaan. Ohjaajien kokous päättää johtoryhmän ja johtajan valinnasta. Muissa asioissa ohjaajien kokous on johtoryhmälle neuvoa antava.

Tutkijaopiskelijoiden kokous
7§

Tutkijaopiskelijoiden kokous järjestetään aina koko Langnetin yhteisissä avajaisseminaareissa, puolivälikonferensseissa ja päätöskonferensseissa sekä tarpeen mukaan muulloinkin. Tutkijaopiskelijat valitsevat keskuudestaan kaksi edustajaa (yksi omarahoitteinen, yksi opetusministeriön rahoittama) ja näille henkilökohtaiset varahenkilöt. Tutkijaopiskelijoiden edustajat kuuluvat johtoryhmään, ja he osallistuvat vuorotellen myös työvaliokunnan kokouksiin.

Työvaliokunta
8§

Työvaliokunnan tehtäviin kuuluu operatiivisten asioiden käsittely ja päättäminen sekä johtoryhmän kokousten valmistelu. Työvaliokunta muodostuu johtajasta, kahdesta johtoryhmän keskuudestaan valitsemasta ohjaajajäsenestä sekä yhdestä tutkijaopiskelijajäsenestä. Työvaliokunnan tutkijaopiskelijajäseninä toimivat vuorotellen johtoryhmän tutkijaopiskelijajäsenet. Työvaliokunnan jäsenet valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Työvaliokunnan kokoonpanoa voidaan tarvittaessa muuttaa kesken toimikauden. Täydentämisestä ja jäsenten nimeämisestä päättää tuolloin johtoryhmä. Työvaliokunnan puheenjohtajana toimii johtaja. Tarvittaessa työvaliokunta voi valita keskuudestaan varapuheenjohtajan. Työvaliokunnan esittelijänä ja sihteerinä toimii koordinaattori. Työvaliokunta päättää toimista tilanteissa, joissa koordinaattori on estynyt hoitamasta tehtäväänsä.

Työvaliokunnan toiminta
9§

Työvaliokunta kokoontuu yleensä noin kerran kuussa tai tarpeen mukaan. Työvaliokunta on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja lisäksi kaksi jäsentä. Työvaliokunta voi päättää asioita myös sähköposti-, internet- tai puhelinkokouksessa.

Johtaja
10§

Tutkijakoulun ohjaajien kokous valitsee tutkijakoulun edustajan ja valtuuttaa hänet hakemaan rahoitusta tutkijakoululle. Rahoituksen vahvistuttua edustajasta tulee tutkijakoulun johtaja. Johtajan määräaika voi vaihdella Opetusministeriön ja Suomen Akatemian rahoituskausien mukaan. Johtajan tulee olla tiedeyhteisön arvostusta nauttiva jonkin kieliaineen professori. Tutkijakoulun johtaja voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian tai asiaryhmän johtoryhmän tai koordinaattorin käsiteltäväksi tai ratkaistavaksi.

Johtajan tehtävät
11§

Johtajan tehtävänä on:

1. johtaa, valvoa ja kehittää tutkijakoulun toimintaa sekä vastata sen tuloksellisuudesta johtoryhmälle, opetusministeriölle, Suomen Akatemialle ja muille rahoittajatahoille;
2. vastata tutkijakoululle osoitettujen määrärahojen käyttämisestä johtoryhmän päättämien perusteiden mukaisesti;
3. huolehtia johtoryhmässä käsiteltävien asioiden valmistelusta yhdessä koordinaattorin ja työvaliokunnan kanssa;
4. edistää tutkijakoulun toimintaan osallistuvien yksiköiden välistä yhteistyötä, tutkijakoulun sisäistä ja ulkoista viestintää ja toimintaympäristösuhteita;
5. edistää tutkijakoulun yhteistyötä muiden tutkijakoulujen, tutkijaryhmien ja tutkimuslaitosten kanssa, koordinoida tätä koskevaa kehittämistoimintaa sekä vahvistaa tutkijakoulun kansainvälistä vaikuttavuutta ja yhteistyösuhteita;
6. valita tai ottaa tutkijakoulun henkilöstö, jonka valitseminen tai ottaminen ei kuulu muiden hallintoelinten tehtäviin (esim. toimistosihteeri) ja tehdä esitys johtoryhmälle sen henkilökunnan ottamisesta, jonka valitseminen tai ottaminen kuuluu johtoryhmälle;
7. myöntää vapautus työsuhteesta tutkijakoulun henkilöstölle ellei vapautuksen myöntäminen kuulu muun hallintoelimen tai hallintopalvelujen toimivaltaan;
8. vastata tutkijakoulun palkka- ja toimintamäärärahojen hakemisesta Opetusministeriöltä, Suomen Akatemialta sekä muilta rahoittajatahoilta;
9. toimia koordinaattorin ja toimistosihteerin esimiehenä;
10. toimia johtoryhmän ja työvaliokunnan kokousten puheenjohtajana;
11. ratkaista ja hoitaa muut tutkijakoululle kuuluvat asiat, joita ei ole erikseen säädetty tai määrätty jonkun muun ratkaistavaksi.

Koordinaattori
12§

Tutkijakoulun johtoryhmä valitsee tutkijakoulun koordinaattorin. Koordinaattorin tehtävään valittavalta vaaditaan tohtorintutkinto jossakin kieliaineessa. Tutkijakoululla voi olla useampikin koordinaattori, jos toiminta sitä edellyttää ja taloustilanne sen sallii. Koordinaattori valitaan tehtäväänsä johtoryhmän määrittelemäksi ajanjaksoksi. Tutkijakoulun koordinaattori voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian tai asiaryhmän työvaliokunnan, johtajan tai toimistosihteerin käsiteltäväksi tai ratkaistavaksi.

Koordinaattorin tehtävät
13§

Koordinaattorin tehtävänä on:

1. koordinoida tutkijakoulun toimintaa johtajan ohjeiden sekä johtoryhmän ja työvaliokunnan päätösten mukaan;
2. toimia johtoryhmän ja työvaliokunnan asioiden valmistelijana, esittelijänä ja sihteerinä;
3. huolehtia tutkijakoulun sisäisestä ja ulkoisesta tiedotuksesta;
4. valmistella rahoitushaut ja raportoinnit;
5. valmistella tutkijaopiskelijoiden hakuprosessit;
6. huolehtia toimintasuunnitelman toteuttamisesta;
7. kehittää tutkijakoulun hyviä käytänteitä;
8. huolehtia koordinaattorin ja toimistosihteerin välisen työnjaon sujumisesta;
9. tarvittaessa opastaa tutkijaopiskelijoita ja ohjaajia;
10. hoitaa muut johtoryhmän tai työvaliokunnan erikseen määrittelemät tehtävät.

Tutkijaopiskelijoiden valinta
14§

Langnetissa on sekä Opetusministeriön rahoittamia (lyhenne OPM-tutkijaopiskelija) että omarahoitteisia tutkijaopiskelijoita. Tutkijaopiskelijahaku järjestetään noin joka toinen vuosi riippuen rahoittajien määräämistä rahoituskausista. Tutkijaopiskelijoiden hakuprosessista ja valinnasta päättää johtoryhmä. Tutkijaopiskelijaksi voidaan valita vain henkilö, joka on suorittanut filosofian maisterin tai muun jatko-opintoihin kelpaavan tutkinnon ja jolla on jatko-opiskeluoikeus suomalaisessa yliopistossa ennen työsuhteen alkua. Tutkijaopiskelijaksi valitaan pääsääntöisesti nelivuotiskaudeksi. Mikäli OPM-paikan hakija on jo saanut täysiaikaisen väitöskirjatyön mahdollistavaa rahoitusta ennen Langnetiin hakemistaan, tämä aika vähennetään nelivuotiskaudesta. Omarahoitteisella tutkijaopiskelijalla on oltava täysiaikaisen väitöskirjanteon mahdollistava rahoitus. Sivutoiminen osallistuminen Langnetin toimintaan ei ole mahdollista.

Rahoitus
15§

Perusrahoituksensa Langnet saa opetusministeriön ja Suomen Akatemian määrärahoista. Lisäksi Langnet veloittaa jokaisesta tutkijaopiskelijasta vuosittain vahvistettavan vuosimaksun tutkijaopiskelijan kotilaitokselta. Tämän lisäksi Langnet pyrkii hankkimaan ulkopuolista rahoitusta sekä kansallisista että kansainvälisistä lähteistä.

Voimaantulo
16§

Tämä toimintakäsikirja tulee voimaan 29.1.2010.

PELISÄÄNNÖT

Tämä asiakirja sisältää valtakunnallisen kieliaineiden tutkijakoulun Langnetin keskeisiä toiminta- ja menettelytapoja. Kohdat 1-3 koskevat pääosin tutkijaopiskelijoita, kohta 4 ohjaajia.

1. Väitöskirjaan liittyviä asioita
1.1 Tutkijaopiskelijan tehtävä
1.2 Ohjaussuhde
1.3 Edistymisen raportointi

2. Työ- tai omarahoitteisuussuhteeseen liittyviä asioita
2.1 Muut kuin väitöskirjaan liittyvät työt
2.1.1 Työsopimukseen kuuluvat muut työt
2.1.2 Sivutoimet
2.2 Vapautukset työsuhteesta
2.2.1 Toisen toimen vuoksi haettava vapautus työsuhteesta
2.2.2 Äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaan vuoksi haettava vapautus työsuhteesta
2.2.3 Sairauslomat
2.3 Oikeusturva

3. Langnetin järjestämään toimintaan liittyviä asioita
3.1 Langnetin järjestämät tapahtumat
3.2 Toiminnasta tiedottaminen
3.3 Opintosuoritusten rekisteröiminen
3.4 Matka-avustukset
3.5 Tutkijakouluyhteistyö

4. Ohjaajien asioita
4.1 Ohjaajapoolit
4.2 Ohjaussuunnitelma
4.3 Ohjaajan tehtävät

5. Hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen

6. Lopuksi

1. Väitöskirjaan liittyviä asioita

1.1 Tutkijaopiskelijan tehtävä

Langnetin tutkijaopiskelijat tekevät väitöskirjaansa kotilaitokselleen, mutta kuuluvat samalla tutkijakoulu Langnetiin ja voivat osallistua kaikkeen sen toimintaan. Langnetissa toimii sekä opetusministeriön rahoittamia että omarahoitteisia tutkijaopiskelijoita. Tutkijaopiskelijan tärkein velvollisuus on väitöskirjan aikaansaaminen ja muiden tohtorin tutkintoon kuuluvien opintojen suorittaminen. Nämä tavoitteet tulee pyrkiä saavuttamaan myönnetyn Langnet-kauden aikana. OPM-tutkijaopiskelijan tulee suunnitella ajankäyttönsä siten, että väitöskirja pääsee esitarkastukseen ennen rahoituskauden loppumista. Päävastuu väitöskirjatyön valmistumisesta on tutkijaopiskelijalla itsellään.

1.2 Ohjaussuhde

On suositeltavaa, että tutkijaopiskelijalla on vähintään kaksi ohjaajaa. Kaikista pää- ja sivuohjaussuhteista tulee tehdä ohjaussuunnitelma. Tutkijaopiskelijan tulee tavata pääohjaajansa vähintään kahdesti vuodessa ja pitää tämä ajan tasalla oman tutkimuksensa edistymisen suhteen noudattaen ohjaussuunnitelmaa. Oman pää- ja sivuohjaansa lisäksi tutkijaopiskelija voi pyytää ohjausta oman ohjelmansa ohjaajapoolin jäseniltä. Ohjaussuhteen ongelmatilanteissa opiskelija voi kääntyä koordinaattorin puoleen.

1.3 Edistymisen raportointi

Kaikki tutkijaopiskelijat sekä pääohjaajat toimittavat koordinaattorille vuosittain selvityksen opintojen etenemisestä. Asiasta tiedotetaan tarkemmin kunkin vuoden joulukuussa.

2. Työ- tai omarahoitteissuhteeseen liittyviä asioita

Langnetissa toimii sekä opetusministeriön rahoittamia että omarahoitteisia (apurahalla, laitosten projektirahoituksella tms. väitöskirjanteon rahoittavia) tutkijaopiskelijoita. Opetusministeriön rahoittamat tutkijaopiskelijat solmivat työsuhteen kotilaitoksensa kanssa ja heitä koskevat normaalit työsuhteeseen kuuluvat säännökset. Langnetilla ei ole määräysvaltaa työsopimuslain, työehtosopimuksen tai työsopimuksen yli, mutta Langnet voi antaa työsuhteeseen liittyviä suosituksia. Langnetin tehtävä on valita tutkijaopiskelijat ja välittää opetusministeriöstä tullut palkkaraha tutkijaopiskelijoiden kotilaitoksille. Opetusministeriön määräysten mukaan kunkin OPM-tutkijaopiskelijan kotilaitos vastaa niistä kuluista, joihin Langnetin välittämä palkkasumma ei riitä. Vuoden 2010 tutkijaopiskelijahausta alkaen Langnetiin hakevan on toimitettava hakuasiakirjojen yhteydessä kotilaitoksensa kirjallinen sitoumus mahdollisiin palkkakustannuksiin.

Kaikilla tutkijaopiskelijoilla on kuitenkin ilmoitusvelvollisuus Langnetille esim. työ- ja perhevapaista. On erittäin suositeltavaa, että sekä OPM-rahoitteiset että omarahoitteiset tutkijaopiskelijat jättävät työvapaa- ja perhevapaailmoituksensa vähintään kahta kuukautta ennen aiottua vapaata (tämä helpottaa Langnetin toiminnan suunnittelua).

2.1 Muut kuin väitöskirjaan liittyvät työt

2.1.1 Työsopimukseen kuuluvat muut työt

OKM-rahoitteisilla tohtorikoulutettavilla saattaa työsopimuksensa perusteella olla yliopistojen laitoksilla myös muita kuin väitöskirjan valmisteluun liittyviä työtehtäviä, esimerkiksi opetusta (kuitenkin enintään 56 tuntia lukuvuodessa; vrt. yliopistojen yleisen työehtosopimuksen 5 luvun 6 §:n soveltamisohje). On tärkeätä, etteivät mahdolliset muut työtehtävät hidasta väitöskirjan aikataulun mukaista valmistumista (vrt. yliopistojen yleisen työehtosopimuksen 5 luvun 6 §). Muun työn tulee olla luonteeltaan jatkotutkinnon suorittamista tukevaa ja suhteessa opiskelijan edistymisvaiheeseen. Mikäli OKM-rahoitteinen tohtorikoulutettava tekee laitoksella työsopimuksensa perusteella muuta kuin väitöskirjan valmisteluun liittyvää työtä, laitoksen tulisi huomioida se asianmukaisena vaativuus- tai suoritustason nostona ja lisäksi siitä olisi annettava hyvitys opintopisteinä. Laitoksen kanssa solmittuun työsopimukseen kuuluvista muista töistä opiskelijan ei tarvitse ilmoittaa Langnetille.

2.1.2 Sivutoimet

OKM-rahoitteisilla tohtorikoulutettavilla on oikeus tehdä eri työsopimuksella pienimuotoista sivutoimista työtä (esim. opetustyötä 2 h/vko, muuta työtä 4 h/vko). Sivutyö ei kuitenkaan saa hidastaa väitöskirjan aikataulun mukaista valmistumista. OKM-rahoitteisten tohtorikoulutettavien on ilmoitettava etukäteen Langnetin työvaliokunnalle, mikäli aikovat ryhtyä tekemään sivutoimista työtä eri työsopimuksella. Omarahoitteisten tohtorikoulutettavien ei tarvitse ilmoittaa sivutöistään Langnetille.

2.2 Vapautukset työsuhteesta

2.2.1 Toisen toimen vuoksi haettava vapautus työsuhteesta

Langnet ei myönnä OKM-rahoitteiselle tutkijaopiskelijalle määräaikaista työsuhteesta vapautusta toisen työtehtävän perusteella.

Mikäli omarahoitteinen tutkijaopiskelija ryhtyy täysipäiväisesti ja säännöllisesti tekemään muuta kuin väitöskirjaansa, hänen tulee viipymättä luopua Langnet-paikastaan. Muuhun työhön ryhtyvän omarahoitteisen on tehtävä työskentelystään ilmoitus Langnetin työvaliokunnalle.

2.2.2 Äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaan vuoksi haettava vapautus työsuhteesta

Langnetin äitiys- isyys- ja vanhempainvapaata sekä hoitovapaata koskevat käytänteet perustuvat opetusministeriön 22.3.2007 päivätyn kirjeen (pdf-tiedosto) ohjeisiin. Ohjeiden mukaan yliopistojen tulee tutkijakouluihin sitoutuessaan huomioida tutkijakoululaisten äitiys-, vanhempain-, ja hoitovapaiden aiheuttamat kustannukset.

Langnet maksaa äitiyslomalle jäävän OPM-tutkijaopiskelijan palkan normaalisti äitiysloman ensimmäisten kolmen kuukauden (72 arkipäivän, joiksi lasketaan myös lauantait, elleivät ne ole pyhäpäiviä) ajalta. Äitiysloman loppuosan ja vanhempainloman ajalta Kela maksaa normaalia tulosidonnaista äitiys- ja vanhempainrahaa. Äitiyspäivärahaa on haettava myös palkallista kolmen kuukauden jaksoa varten; tuolta ajalta päiväraha maksetaan työnantajalle vastineeksi maksetusta palkasta.

OPM-rahoituksella olevan tutkijaopiskelijan äitiysloma ei lyhennä väitöskirjan tekoon varattua palkallista aikaa, vaan koko äitiys- ja vanhempainlomakausi (yhteensä tavallisesti runsaat kymmenen kuukautta) lisätään myönnetyn Langnet-kauden loppuun.

Jos OPM-rahoitteinen tutkijaopiskelija suunnittelee pitävänsä myös hoitovapaata äitiys- ja vanhempainloman lisäksi, hänen tulee etukäteen neuvotella tästä ja sen mahdollisesti aiheuttamien lisäkustannusten hoitamisesta ohjaajiensa, oman laitoksensa sekä Langnetin kanssa.

Äitiys-, isyys- ja vanhempainlomaa sekä hoitovapaata varten OPM-tutkijaopiskelijan tulee hakea vapautusta työsuhteesta omalta kotilaitokseltaan. Vapaista on kuitenkin ilmoitettava myös Langnetin työvaliokunnalle viimeistään kahta kuukautta ennen vapaan alkua. Hoitovapaasta ilmoitetaan oheisella lomakkeella (.doc -tiedosto) viimeistään kaksi kuukautta ennen aiotun hoitovapaan alkua.

Omarahoitteisten tulee ilmoittaa äitiys- isyys- vanhempain- ja hoitovapaistaan Langnetin työvaliokunnalle hyvissä ajoin ennen vapaan alkamista. Em. vapaat pidentävät omarahoitteista tutkijakoulukautta kestonsa verran mikäli oma rahoitus jatkuu vapaiden jälkeen.

Langnetissa ei hyväksytä OPM-opiskelijoiden osittaista hoitovapaata, eikä osittaisen hoitovapaan vuoksi myöskään hyväksytä kauden pidennystä omarahoitteisten kohdalla.

2.2.3 Sairauslomat

Jos OPM-rahoitteinen tutkijaopiskelija ei sairastumisen vuoksi pysty tekemään työtään täysipainoisesti, hänen on toimitettava työnantajan pyynnöstä todistus sairaudestaan kotilaitokselleen ja toimittava muutenkin kotilaitoksensa ohjeiden mukaan. Jos sairausloma jatkuu yli kaksi viikkoa, siitä on ilmoitettava myös Langnetin työvaliokunnalle. Sairausloma-ajalta maksetaan palkkaa tai sairauspäivärahaa Kelan ohjeiden ja sairausvakuutuslain mukaan. Lyhyt sairausloman vuoksi myönnetty vapautus työsuhteesta ei siirrä OKM-kautta, mutta mikäli sairausloma jatkuu yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta, OKM-rahoitteinen tutkijaopiskelija voi lääkärin lausunnon perusteella anoa Langnetin työvaliokunnalta kauden siirtoa sairauslomansa keston verran. Sairausloman pitäminen on tärkeää työkyvyn palautumisen ja työn edistymisen seurannan vuoksi. Sairausloman vuoksi haettavaa vapautusta työsuhteesta on haettava välittömästi sairausloman alettua. Omarahoitteisen tutkijaopiskelijan tulisi ilmoittaa työvaliokunnalle yli kaksi viikkoa jatkuvasta sairauslomastaan.

2.3 Oikeusturva

Langnetilla ei ole omaa varsinaista oikeudenvalvontajärjestelmää. Oikeusturva-asioiden kannalta on suositeltavaa liittyä sopiviin ammattijärjestöihin, joilla on kussakin yliopistossa omat luottamusmiehensä.

Ongelmatilanteissa käännytään ensisijaisesti koordinaattorin ja oman ohjaajan puoleen. Tarvittaessa nämä ohjaavat asian johtajan tai johtoryhmän käsiteltäviksi. Mikäli ongelmat koskevat nimenomaan koordinaattoria ja tämän toimintaa, yhteys kannattaa ottaa suoraan Langnetin johtajaan. Pääasiallisena ongelmien ratkaisumuotona tulee olla avoin ja suora keskustelu kaikkien asianosaisten kesken.

Langnetin päätöksiä koskevissa asioissa ylin päättävä elin on johtoryhmä, jolle viime kädessä voi valittaa koordinaattorin, ohjaajien, työvaliokunnan tms. tahojen tekemistä päätöksistä. Myös Langnetin järjestämän opetuksen arvostelua koskevat mahdolliset valitukset tulee osoittaa johtoryhmälle.

3. Langnetin järjestämään toimintaan liittyviä asioita

3.1 Langnetin järjestämät tapahtumat

Langnetin järjestämien tapahtumien tarkoitus on tarjota korkeatasoista ja monipuolista kielentutkimuksen tohtorivaiheen jatkokoulutusta. Langnet järjestää koulutusta myös ohjaajille. Kaikilla Langnetin tutkijaopiskelijoilla on pääsääntöisesti oikeus osallistua kaikkeen Langnetin järjestämään opetukseen. Osaohjelmien järjestämien tapahtumien osanotto voidaan kuitenkin rajata kokonaan tai ensisijaisesti kyseisen osaohjelman opiskelijoille, jos tämä on tapahtuman luonteen vuoksi välttämätöntä. Tällaista rajaamista tulee kuitenkin välttää, ja osanotoltaan rajoitettuihinkin tapahtumiin tulee mahdollisuuksien mukaan pyrkiä ottamaan mukaan sellaiset osaohjelman ulkopuoliset tutkijaopiskelijat, joiden tutkimuksen ja koulutuksen kannalta kyseiset kurssit ovat erityisen hyödyllisiä. – Mikäli Langnetin järjestämissä tapahtumissa on tilaa, tervetulleita ovat myös Langnetin ulkopuoliset osallistujat.

Opiskelijoiden tulee osallistua oman ohjelmansa seminaareihin ja esitellä niissä omaa työtään. Jos opiskelija haluaa osallistua toisen ohjelman järjestämään seminaariin tai muuhun tapahtumaan, hänen matkakuluistaan huolehtii (resurssiensa niin salliessa) opiskelijan oma ohjelma. Ohjelmia kehotetaan tekemään keskenään yhteistyötä mm. kulujen jakamiseksi erityisesti sellaisessa toiminnassaan, joka kiinnostaa muitakin kuin vain oman ohjelman opiskelijoita.

Langnetin opetukseen osallistumisesta ei peritä maksua. Langnet maksaa kaikkien tutkijaopiskelijoidensa matka- ja majoituskulut (valtion matkustussäännön mukaisesti halvimman kohtuullisen vaihtoehdon mukaan) silloin, kun nämä osallistuvat oman paikkakuntansa ulkopuolella järjestettäviin Langnetin tapahtumiin.

Langnet edellyttää, että täyden nelivuotiskauden saaneet OPM-tutkijaopiskelijat suorittavat tohtorin tutkintoonsa kuuluvista opinnoista vähintään 30 opintopistettä Langnetin järjestämänä koulutuksena. Sitä lyhyemmän kauden saaneiden osalta opintosuorituksista neuvotellaan erikseen. Opintopistevelvoite ei koske omarahoitteisia tutkijaopiskelijoita.

3.2 Toiminnasta tiedottaminen

Kaikesta Langnetin toiminnasta tulee tiedottaa riittävästi ja riittävän ajoissa. Tiedotus tapahtuu kotisivujen ja sähköpostilistojen kautta. Pääsääntö on, että kaikesta Langnetin toiminnasta tiedotetaan kaikille sen opiskelijoille ja ohjaajille. Kaikista tapahtumista, niin yhteisistä kuin osaohjelmien omistakin, tulee ilmoittaa johtajalle ja koordinaattorille.

Ensisijainen tiedotusvastuu on kulloisenkin tapahtuman järjestäjillä. Koordinaattorin tulee huolehtia siitä, että tieto tapahtumista kulkee edelleen niille, joille tapahtumat on suunnattu tai joiden tutkimuksen ja koulutuksen kannalta tapahtumat muuten ovat erityisen hyödyllisiä.

3.3 Opintosuoritusten rekisteröiminen

Langnet pitää yllä omaa rekisteriä Langnetin opetuksessa suoritetuista opintopisteistä. Tätä kirjanpitoa varten kaikkien Langnetissa opetusta antavien tulee toimittaa koordinaattorille tiedot opiskelijoiden suorituksista.

Pienemmistä kokonaisuuksista kuten vierailuluennoista, lyhyistä seminaareista tms. opiskelijat voivat ohjaajansa, osaohjelmansa vetäjien tms. kanssa sopia suorituskokonaisuuksia. Myös tällaiset kokonaisuudet tulee ilmoittaa koordinaattorille kirjanpitoa varten. Kokonaisuuksien laajuus ja koostumus tarkistetaan tarvittaessa Langnetin työvaliokunnassa. Opiskelijajäsenenä johtoryhmässä ja työvaliokunnassa toimimisesta saa työelämäorientaatio-opintopisteitä (kolme pistettä / vuosi). Pisteitä annetaan pyynnöstä ja myös takautuvasti.

Tutkijaopiskelija itse vastaa siitä, että tieto Langnet-suorituksista siirtyy oman yliopiston suoritusrekisteriin ennen väittelyä. Koordinaattori toimittaa pyydettäessä tutkijaopiskelijalle opintosuorituksesta kirjallisen todistuksen, jonka opiskelija vie laitokselleen rekisteröitäväksi. Tarvittaessa todistusta kurssisuorituksista voi myös pyytää aikaisemminkin.

3.4 Matka-avustukset

Langnet järjestää vuosittain 2-3 matkarahahakua. Nämä haut on suunnattu kaikille tutkijaopiskelijoille ja niiden avulla voidaan osallistua esim. konferensseihin tai tehdä aineistonkeruumatkoja. Konferenssiin osallistujalta edellytetään oman sektio- tai posteriesitelmän pitämistä. Matka-avustus voidaan myöntää ehdollisena siten, että avustuksen saa siinä tapauksessa, että hakija tulee hyväksytyksi konferenssiin.

Matka-avustuksia on syytä hakea riittävän hyvissä ajoin ennen suunniteltua matkaa. Matka-avustuksia ei pääsääntöisesti myönnetä samalle hakijalle enempää kuin yksi vuodessa. Jos myönnetty matkaraha näyttää jäävän käyttämättä, se palautuu takaisin Langnetille. Tutkijaopiskelija voi halutessaan tehdä työvaliokunnalle anomuksen rahan uudelleen kohdentamisesta ennen matkaa. Halutessaan tehdä muutoksia matkarahahakemuksessa esitettyyn budjettiin tutkijaopiskelijan on oltava yhteydessä koordinaattoriin.

3.5 Tutkijakouluyhteistyö

Langnet tekee yhteistyötä sekä koti- että ulkomaisten tutkijakoulujen,
tutkijakouluverkostojen että muiden tutkimusyhteisöjen kanssa. Yhteistyö voi olla luonteeltaan epävirallista tai virallista. Virallisesta yhteistyöstä vastaa johtaja.

4. Ohjaajien asioita

4.1 Ohjaajapoolit

Langnetin ohjaajat kuuluvat ohjaajapooleihin, joiden kokoonpanon johtoryhmä vahvistaa. Uuden toimikauden alkaessa jokaisen ohjaajan on ilmoittauduttava uudestaan mukaan ohjaajapooliin. Yksi ohjaaja voi perustelluista syistä kuulua useampaan pooliin, mikäli hän tähän kokee kykenevänsä ja ehtivänsä. Ohjaajapooleihin voi liittyä johtoryhmän kokousten yhteydessä muulloin kuin uusien tutkijaopiskelijoiden hakemusten arviointiprosessien aikana. Ohjaajaksi haluavan tulee ottaa yhteyttä alaohjelman vetäjiin tai koordinaattoriin. Ohjaajapoolista eroamisesta tulee ilmoittaa ohjelman vetäjille ja koordinaattorille. Kesken toimikauden johtoryhmä voi täydentää ohjaajapooleja ohjelmien esitysten perusteella. Ohjaajaksi hyväksyminen edellyttää, että hakijalla on Langnetissa ohjattava tai että hänellä on ohjelman toiminnan kannalta tarpeellista erityisosaamista.

4.2 Ohjaussuunnitelma

Ohjaaja ja ohjattava huolehtivat yhdessä siitä, että niin pää- kuin sivuohjaussuhteesta tehdään heti ohjaussuhteen alussa ohjaussuunnitelma. Ohjaussuunnitelma sitoo molempia osapuolia. Jos ohjaussuunnitelma ei syystä tai toisesta toimi, se voidaan purkaa.

4.3 Ohjaajan tehtävät

Tutkijaopiskelijalla on mahdollista kääntyä kaikkien Langnetissa olevien ohjaajien puoleen väitöskirjaansa liittyvissä kysymyksissä. Yhteydenotoista muihin ohjaajiin kannattaa keskustella myös pääohjaajan kanssa. Jokaisella Langnetin tutkijaopiskelijalla on oikeus edellyttää ohjaajiltaan säännöllistä henkilökohtaista ohjausta. Henkilökohtaisen ohjauksen lisäksi on kohtuullista odottaa, että vähintäänkin tutkijaopiskelijan pääohjaaja pyrkii olemaan paikalla niissä seminaaritapaamisissa yms. tilaisuuksissa, joissa tutkijaopiskelijan tutkimusta
käsitellään.

Jos ohjaussuhteessa tai ohjaajan omassa työtilanteessa tapahtuu sellaisia muutoksia, että ohjaus ei voi olla täysipainoista, ohjaajan toivotaan yksissä tuumin opiskelijan kanssa etsivän ratkaisua tilanteeseen esimerkiksi etsimällä opiskelijalle yksi tai useampi lisäohjaaja. Muutenkin on suositeltavaa, että tutkijaopiskelijalla on vähintään kaksi ohjaajaa.

Ohjaajan on toimittava hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti niin suhteessa ohjattaviinsa kuin myös kaikissa Langnetin tilaisuuksissa. Kritiikin on oltava asiallista, vastuullista ja kannustavaa.

Jokaisen Langnetin ohjaajapooliin kuuluvan toivotaan tekevän Langnetin nelivuotisen toimintakauden aikana ainakin yhden hyvän työn tutkijakoulun hyväksi. Tällaisia hyviä töitä voivat olla esimerkiksi opettaminen Langnetin kurssilla, kiinnostavan vierailuluennon järjestäminen, seminaari- tms. tapaamisen koolle kutsuminen tai muu vastaava tutkijakoulun toimintaa edistävä teko.

Ohjaajat osallistuvat uusien tutkijaopiskelijoiden valintaan johtoryhmän ohjeiden mukaisesti.

Kaikilla Langnetin ohjaajilla on oikeus osallistua äänivaltaisina ohjaajien kokoukseen.

5. Hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen

Kaikkien Langnetin toiminnassa mukana olevien on noudatettava hyvää tieteellistä käytäntöä siten kuin siitä on säädetty Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeissa (ks. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen, 2002). Tähän kuuluu mm. tiedeyhteisön tunnustamien toimintatapojen noudattaminen ja muiden tutkijoiden työn ja saavutusten huomioon ottaminen asianmukaisella tavalla. Erityisesti ohjaustilanteissa kritiikin on oltava asiallista, vastuullista ja kannustavaa.

Jos tutkijaopiskelija tai ohjaaja kokee tulleensa Langnetissa kohdelluksi hyvän tieteellisen käytännön vastaisesti, hänen on viipymättä syytä ottaa yhteyttä koordinaattoriin tai ohjelmansa vetäjiin. Mahdolliset poikkeamat hyvästä tieteellisestä käytännöstä käsitellään Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeiden mukaan.

6. Lopuksi

Huonoinakin hetkinä pitää muistaa vanha tuiralainen sanonta: ”Rinta rottingilla kohti uusia nöyryytyksiä!”