Kielen oppiminen
Ohjelman vetäjät: Matti Lehtihalmes (OY) ja Anne Pitkänen-Huhta (JY)

Kielen oppiminen -ohjelman keskeisiä tutkimusalueita on kuvattu seuraavassa. Tutkimukset eivät kuitenkaan aina rajaudu vain yhdelle alueelle, vaan samassa tutkimuksessa saatetaan esimerkiksi tuottaa tietoa normaalista ja poikkeavasta kielen kehityksestä, oppimisen ja opettamisen suhteesta tai kielen oppimisen kulusta ja opittavan kielen luonteesta. Tutkimus kohdistuu tavallisesti jonkin kielen johonkin tai joihinkin osa-alueisiin (puheen, ymmärtämisen, lukemisen, kirjoituksen, sanojen tai rakenteen oppiminen). Tutkimus rajautuu myös teoreettisten ja metodisten lähtökohtiensa kautta, mutta ohjelmassa ei ennalta suljeta pois tai pidetä parempana mitään näistä. Rajoja saattaa kuitenkin asettaa ohjaajapoolin asiantuntemuksen koostumus – aivan kaikkia kielenoppimisen tutkimuksen suuntauksia tuskin on edustettuina. Tällaisessa tapauksessa jatko-opiskelijan on syytä olla aktiivinen ohjaajan etsimisessä ja ehdottaa löytämälleen ohjaajalle ohjaajapooliin liittymistä.

Kielen oppiminen ja uudelleen oppiminen
-- ensikielen kehitys ja oppiminen
-- toisen ja vieraan kielen oppiminen
-- viittomakielen ja puhekieltä korvaavien kommunikointikeinojen oppiminen
-- aivosairauden jälkeinen puheen ja kielen uudelleen oppiminen

Tälle alueelle kuuluvat tutkimukset, joissa selvitetään kielen oppimisen luonnetta ja lähtökohtia, prosessia tai tuloksia, oppimisen kulkua tai rajoituksia sekä eri taustamuuttujien vaikutusta oppimiseen.

Kielen olemus ja käyttö oppimisen näkökulmasta
-- suomi toisena ja vieraana kielenä
-- kaksi- ja monikielisyys ja -kulttuurisuus
-- kielen prosessointi ja käyttö

Tutkimuksen kohteena on opittava kieli tai kielet ja sen tai niiden käyttö. Tutkimuskysymykset voivat olla tyyppiä "Millainen on suomen kielen X-järjestelmä tai -käyttö oppimisen kannalta?"Kaksi- ja monikielisyyttä tarkastellaan tässä ohjelmassa lähinnä yksilön ja hänen lähiympäristönsä osalta (yhteisöllinen kaksikielisyys kuuluu ohjelmaan Kielen vaihtelu, kielikontaktit ja muutosprosessit). Myös kielen prosessoinnin ja käytön tutkimus tässä ohjelmassa liittyy jollakin tavalla kielenoppimiseen ja sen haasteisiin, ulkopuolelle jäävät aikuisen normaalin äidinkielisen puhujan kielen prosessointi ja käyttö (paitsi tietenkin oppimista koskevan tutkimuksen vertailukohtana).

Kielenoppimisen ongelmat ja/tai häiriöt
-- kielen ja vuorovaikutuksen kehitykseen, oppimiseen ja rappeutumiseen liittyvät sosiaaliset, periytyvät ja hankitut ongelmat ja häiriöt sekä niiden kartoitus ja kuvaaminen.

Tutkimus kohdistuu monenlaisiin puheen, kielen ja vuorovaikutuksen ongelmiin, jotka voivat ilmetä jo esisanallisessa kehitysvaiheessa.Tällaisia ongelmia ovat muun muassa eri syistä johtuva poikkeava ja/tai viivästynyt puheen ja kielen kehitys ja laaja-alaiset kehitykselliset häiriöt kuten autismi. Puheen ja kielen oppimisen vaikeudet ilmenevät myöhemmin kouluiässä lukemisen, kirjoittamisen ja vieraiden kielten oppimisen ongelmina. Aikuisiässä erilaisiin sairauksiin voi liittyä monenlaisia puhe- ja kielellisten toimintojen ongelmia.

Kielenopetus ja puheen- ja kielenoppimisen häiriöiden kuntoutus / terapia
-- äidinkielen opetus ja kehittäminen kuntoutuksen keinoin
-- toisen ja vieraan kielen opetus
-- vieraalla kielellä opettaminen ja kielikylpy

Tutkimus kohdistuu puheen ja kielen oppimisen edistämiseen ja sen edellytyksiin opetuksessa ja puheterapiassa. Äidinkielen opetuksen tutkimus tässä ohjelmassa kohdistuu kielitiedon ja -taidon opetukseen, ei muihin äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen alueisiin. Toisen ja vieraan kielen opetuksen tutkimus voi koskea mitä kieltä ja mitä oppimisympäristöä tahansa Suomessa, suomen kielen opetusta myös ulkomailla.

Kielitaidon ja kielellisten häiriöiden arviointi
-- arvioinnin teoria ja toteutus
-- arvioinnin palautevaikutus

Arvioinnin tutkimus voi kohdistua arvioinnin tavoitteisiin, sisältöön, toteutukseen, arviointijärjestelmiin ja arvioinnin vaikutukseen opetus- tai kuntoutuskäytänteissä. Kielitaidon arvioinnin tutkimus voi koskea esimerkiksi koulutuksen ja työelämän kielitaidon arviointitarpeita yleensä tai esimerkiksi maahanmuuttajien kielitaidon arviointia.

Opetuksen ja kuntoutuksen tehon ja vaikuttavuuden arviointi
-- interventioiden tehon ja vaikuttavuuden arviointi kieleen ja puheeseen sekä kielenkäyttöön

Tutkimuksen kohteena voivat olla esimerkiksi yksittäiset opetus- tai terapiakokeilut tai opetusjärjestelyjen muutokset tai laajemmat opetuksen vaikuttavuutta koskevat seikat (opetussuunnitelmat, opetusta koskevat kielipoliittiset päätökset). Opetuksen ja puheterapian tehon ja vaikuttavuuden tutkimuksen avulla voidaan kehittää täsmällisempiä ja tarkemmin perusteltuja opetus-, terapia- ja arviointimentelmiä.