Monikielisyys ja asiantuntijaviestintä
Flerspråkighet och expertkommunikation
Multilingualism and Professional Communication
Ohjelman vetäjät: Merja Koskela (VY) ja Liisa Tiittula (HY)
Ohjelman vetäjät kaudella 2012-2015: Kaisa Koskinen (UEF) ja Nina Pilke (VY)

1. Tutkimusalan lyhyt esittely

Monikielisyys ja asiantuntijaviestintä –ohjelma keskittyy teemoihin, joiden lähtökohtana ovat työelämän yksi-, kaksi- ja monikieliset vuorovaikutusprosessit sekä niiden tuotokset.

Ohjelman tutkimuksellisia painopisteitä ovat käännöstiede ja ammattikielisen viestinnän tutkimus. Käännöstieteellinen tutkimus kohdistuu sekä puhuttuun että kirjoitettuun kieleen, ja tutkimuksen kohteena voivat olla viestinnän tuotteet (käännökset, tulkkeet), jotka usein sijoittuvat osaksi multimodaalista kokonaisuutta (esim. lokalisointi, av-kääntäminen), käännös- ja tulkkausprosessit samoin kuin kääntäjien ja tulkkien sosiaaliset kontekstit (esim. kulttuuriset konventiot, normit, arvot, ideologiat) ja ammatilliset roolit. Ammattikielisen viestinnän tutkimus tuottaa tietoa asiantuntijoiden välisen sekä asiantuntijan ja maallikon välisen viestinnän rakentumisesta ja tunnuspiirteistä. Tutkimuskohteita ovat esimerkiksi erikoisalatiedon popularisoinnin diskurssi, terminologia, tekninen viestintä, laki- ja oikeuskielen kysymykset, institutionaalisen vuorovaikutuksen tutkimus sekä talouselämän ja politiikan retoriikka.

Monikielisyyden käsite liittyy laaja-alaisesti ohjelmaan. Käännöstieteellisissä tutkimuksissa kaksi- ja monikielisyys on aina läsnä kielellisen ja kulttuurisen kontrastiivisuuden kautta. Ammattikielisen viestinnän tutkimuksessa kaksi- ja monikielisyys linkittyy kansainvälistyvän ja monikulttuuristuvan työelämän kielenkäyttötilanteisiin yksilön, ryhmän, instituution, yhteisön ja yhteiskunnan kannalta katsottuna. Myös Suomen kaksikielisyyden toteutumat erilaisissa työelämän toimintaympäristössä lukeutuvat ohjelmassa tarkoitettuun monikielisyyteen, samoin esimerkiksi kirjallisuuden tai työelämäsuuntauneen koulutuksen kaksi- ja monikielisyys.

2. Uusia tutkimusaiheita

Käännöstieteellinen tutkimus on niin Suomessa kuin maailmalla ollut viime vuosina vireää, ja monia uusia, vähän tutkittuja aihepiirejä on noussut esiin. Käännösteknologian (mm. käännösmuistit) toimivuutta ja sen vaikutuksia käännösprosesseihin on tutkittu vasta varsin vähän, samoin lokalisointiteollisuutta, vaikka ammattitoiminta on muuttunut merkittävästi. Työelämän ja viestintäteknologian muutokset tarjoavat myös muita tuoreita näkökulmia niin kääntämisen kuin asiantuntijaviestinnänkin tarkasteluun. Prosessintutkimuksen ja kognitiivisen käännöstieteen puolella on useita uusia tutkimussuuntia. Erilaiset empiiriset menetelmät niin tekstin tuottamisen kuin vastaanotonkin tarkasteluun ovat tuoneet uusia näkökulmia, samoin kääntämisen sosiologian ja kognitiotutkimuksen väliset yhtymäkohdat yhdistettynä työprosessien tutkimukseen.

Asiantuntijaviestinnän ajankohtaisia uusia tutkimuskohteita on työelämän kielitaidon riittävyyden käsite monikielisessä ja –kulttuurisessa maahanmuuttajakontekstissa sekä kielistrategioiden, kieliperiaatteiden ja kielellisten toimintaperiaatteiden merkitys ja luonne suomalaisessa organisaatiokulttuurissa. Yksi ajankohtainen aihepiiri on myös eri viranomaisten välinen yhteistyö sekä myös viranomaisyksiköiden yhdistämisen viestinnälliset haasteet ja mahdollisuudet.

Hallinnon tekstityö yhdistää virallisesti kaksikielisessä ja kansainvälistyvässä Suomessa asiantuntijaviestinnän ja kääntämisen tutkimusta. Ajankohtaisia teemoja ovat esimerkiksi digitalisoituminen, virkatekstien selkeyteen, luettavuuteen ja käytettävyyteen liittyvät kysymykset ja erilaisten erityisryhmien huomioiminen viranomaisviestinnässä. Monikielisyyteen ja asiantuntijaviestintään liittyy ajankohtaisena myös asioimis- ja oikeustulkkaus, joiden osalta uudistetaan parhaillaan niin lainsäädäntöä, koulutusta kuin käytänteitäkin, ja tutkittua tietoa tarvitaan. Samoin auktorisoidun kääntäjän uusi tutkinto ja sen toimivuus olisi kiinnostava ja relevantti tutkimuksen kohde.