Kielen rakenteet käytössä
Vetäjät: Marja-Liisa Helasvuo (TY) ja Anna Mauranen (HY); v:sta 2012 Pentti Haddington (OY) ja Marja-Liisa Helasvuo

Ohjelman piirissä tehdyn tutkimuksen keskiössä ovat kielelliset muodot ja merkitykset, niiden käyttäytyminen puhutussa ja kirjoitetussa diskurssissa sekä niiden suhde toisaalta ihmisen kognitioon, toisaalta sosiaalisiin tilanteisiin ja instituutioihin. Koska kieli on luonteeltaan symbolista, merkitykset assosioituvat siinä muotoihin ja välittyvät niiden kautta. Merkitystä tarkastellaan kontekstissaan; monet kielelliset rakenteet ja kielenpiirteet ovat indeksisiä eli ne välittävät tietoa kontekstipiirteistä.

Ilmausten merkityksiin päästään kiinni toisaalta lähtemällä muodoista (yksittäisistä sanoista kuten partikkeleista käyttöpotentiaaleineen taikka konstruktioista lauseke- ja lausetasolla), toisaalta yhteiskunnallisista ilmiöistä, tilanteista ja toiminnoista. Kielen avulla myös tuotetaan uusia merkityksiä ja vaikutetaan siihen, millaiseksi konteksti muotoutuu. Kieli ei siis vain heijasta vaan myös luo todellisuutta. Luonteeltaan ohjelman piirissä harjoitettu tutkimus on teoriaan suuntautuvaa, mutta se nojaa vahvasti empiiriseen aineistoon, ihmisten välisiin keskusteluihin ja kirjoitettuihin teksteihin.

Kielen perinteisiä rakenteita lähestytään pääasiallisesti suhteessa ihmisen kognitioon ja kielen emergenssiin, jolloin keskeisinä teoreettisina viitekehyksinä ovat vuorovaikutuslingvistiikka, (systeemis-)funktionaalinen kielioppi, kognitiivinen kielioppi ja konstruktiokielioppi. Metodisia välineitä voidaan hakea esimerkiksi keskustelunanalyysista tai (kriittisestä) diskurssianalyysista ja pragmatiikasta.

Kielen järjestelmää ei ymmärretä yhtenäiseksi ja staattiseksi kokonaisuudeksi vaan se on jatkuvassa muutoksen tilassa. Puhuttuja ja kirjoitettuja diskursseja tarkastellaan paitsi rakenteellisina ilmiöinä myös prosesseina. Tyypillisiä tutkimuskohteita ovat erilaiset vuorovaikutustilanteet, institutionaaliset ja mediadiskurssit, tekstilajit, kieli suhteessa vähemmistöihin ja toiseuteen, kaunokirjalliset tekstit suhteutettuna tekstilajikonventioihin sekä kielen rakenteet suhteessa kognitioon.