Kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen (KIEKU) erityisjärjestelyt esi- ja perusopetusikäisille

Yhä useampi kouluistamme on kielellisesti ja kulttuurisesti moninainen. Koulujen oppilaat puhuvat monia eri kieliä äidinkielinään. Venäjää ja arabiaa äidinkielenään puhuvia on tällä hetkellä eniten suomea äidinkielenään puhuvien lisäksi. Kouluissamme työskentelee myös useita eri kieliä puhuvia opettajia ja koulunkäynninohjaajia. Kulttuurinen moninaisuus näkyy erilaisten identiteettien, uskontojen, katsomusten ja kielten vuorovaikutuksena.

Ilmoittautuminen opetukseen

Opetukseen ilmoittaudutaan ottamalla yhteyttä kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen koordinaattoriin tai ilmoittautumislomakkeella. Aikuisten perusopetukseen haetaan Wilma-järjestelmän ja valintakokeen kautta.

Valmistava opetus – Erillinen valmistavan opetuksen pienryhmä muutamassa eri koulussa. Ryhmässä opiskellaan suomea ja eri oppiaineita, muutamien aineiden tunneilla käydään perusopetuksen luokassa oman ikä- ja taitotason mukaisessa ryhmässä. Opetus on suunnattu erityisesti vasta maahan tulleille lapsille ja nuorille. Omat ryhmät alkuopetuksen, alakoulun 3.-6.luokkien ja yläkoulun oppilaille. Opetus antaa hyvät valmiudet perusopetukseen siirtymiseen, kun valmistavan aikana jo opiskellaan ikätason mukaisia kouluaineita.

Inklusiivinen valmistava opetus – Oppilas opiskelee omassa lähikoulussaan tai lähipäiväkodissaan oman ikätason ryhmässään ja saa lisäksi valmistavaa opetusta koulupäivän aikana tai sen jälkeen. Tarkoitettu erityisesti varhaiskasvatusvaiheessa Suomessa asuneille maahanmuuttajalapsille, jotka osaavat jo suomea. Inklusiivisella valmistavalla opetuksella tuetaan oppilaan kielenkehitystä ja koulunkäyntiä ensimmäisen kouluvuoden ajan yksilöllisesti oppilaan tarvitsemin tavoin ja määrin. Inklusiivinen esiopetus voidaan toteuttaa myös esiopetuksen ryhmässä koulussa tai päiväkodissa. Opetus antaa hyvän perustan koulukäynnin aloitukseen.

Nivelvaiheen opetus – Kesken koulunkäynnin Suomeen tulleet oppilaat saavat alkuun valmistavaa opetusta yhden vuoden ajan. Yläkouluvaiheessa on mahdollista saada nivelvaiheen tukea yhdessä Joensuun yläkoulussa. Oppilas opiskelee oman ikätasonsa mukaisessa perusopetusryhmässä ja lisäksi pienryhmässä erityisesti kielitaitoa vaativia oppiaineita. Hän saa tukea oppimiseensa sekä suomi toisena kielenä -opetuksen että usein myös omakielisen opettajan tai ohjaajan tuella. Nivelvaiheen opetus antaa lisätukea yläkoulun ja päättövaiheen suorittamiseen toisesta maasta myöhään muuttaneelle oppilaalle.

Suomi toisena kielenä –opetus – Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus (S2) on yksi äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimääristä. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) mukaan oppilas voi opiskella suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärää, jos hänen äidinkielensä ei ole suomi, ruotsi tai saame tai hänellä on muutoin monikielinen tausta. S2-oppimäärän mukaisesti opiskellaan myös silloin, mikäli oppilaan suomen kielen taito ei anna edellytyksiä suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän opiskeluun.

Oman äidinkielen tai ylläpitokielen opetus – Oppilaan oman äidinkielen opetus on esi- ja perusopetusta sekä lukiokoulutusta täydentävää opetusta. Oppilaan oman äidinkielen opetuksen järjestäminen ja siihen osallistuminen on vapaaehtoista. Oppilaan oman äidinkielen opetuksessa tehdään yhteistyötä muiden aineiden opetuksen kanssa ja opetus tukee oppilaan monikielisyyden kehittymistä. Opetusta annetaan kaksi tuntia viikossa. Opetukseen voi osallistua myös silloin, jos on opiskellut toisessa maassa jollain muulla kielellä kuin suomeksi ja haluaa ylläpitää saavuttamaansa kielitaitoa.

Valmistavan opetuksen jälkeen oppilaat siirtyvät perusopetukseen tai lukiokoulutukseen. Tämän jälkeen oppilas saa osallistua oman äidinkielen opetukseen ja suomi toisena kielenä -opetukseen ja saa tarvittaessa tukea muuhun opetukseen. Oppivelvollisuusiän ylittäneet saavat opetusta aikuisten perusopetuksessa.

Yhteistyö huoltajien kanssa on keskeistä lapsen kotoutumisen ja hyvän oppimisen kannalta. Huoltajat tarvitsevat tietoa suomalaisesta koulutusjärjestelmästä, jotta he pystyvät tukemaan lastaan koulunkäynnissä. Joensuun oma ja hyväksi havaittu yhteistyömalli on Perhekoulu, joka helpottaa koko perheen kotoutumista ja koulujärjestelmään tutustumista.

Kouluissa täytyy tukea kaikkien oppilaiden yhteisöllisyyteen kasvamista ja eri ryhmien yhteisen kokemuksen löytämistä. Koulumme korostavat toiminnassaan kulttuurien moninaisuuden arvostamista ja kaikkien yhteistä koulua.

Kehitämme Joensuussa kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksessa erityisesti taidepainotteisia materiaaleja ja käytämme esimerkiksi draamakasvatusta osana opettajien koulutusta ja lasten opetusta.

Perhekoulu on maahanmuuttajaperheille suunnattua vapaa-ajantoimintaa, joka tukee kotoutumista ja perheiden hyvinvointia. Perhekoulussa tutustutaan kotikaupunki Joensuuhun ja tuetaan kodin ja koulun välistä yhteistyötä.

Naistentoiminnassa tuetaan äitien kotoutumista ja verkostoitumista. Naisten ja lasten kanssa tehdään esimerkiksi yhteisiä retkiä luontoon, laitetaan ruokaa tai tutustutaan erilaisiin kädentaitoihin. Teemoina ovat myös naisten ja lasten terveys, yhteisöllisyys, taide, turvaverkot ja voimavarat. 

Järjestämme yhteistyötahojemme kanssa lapsille taidepainotteista kesä- ja vapaa-ajan toimintaa.