"Hyödyllistä infoa ja näppärää knoppitietoa Joensuusta"

historiakuva

Joensuun kaupungin historia

Pielisjoki on ollut olennainen tekijä Joensuun kaupungin historiassa. Sen varrelle on asututtu asumaan ja sitä pitkin on sekä tuotu että viety kauppatavaraa. Joen rannalle rakennetaan edelleen – tällä kertaa uutta Penttilänrannan asuinaluetta.

Joensuun kaupungin alueella on ollut asuinpaikkoja jo kivikaudella. Löytöjä on tehty muun muassa Mutalasta ja Siihtalasta. Vakinainen asutus alueelle syntyi kuitenkin Ruotsin vallan aikaan, jolloin Joensuu-niminen kylä sijaitsi Pielisjoen molemmin puolin, nykyisten Sirkkalan ja Mutalan kohdalla.

Joensuun kaupunki on perustettu vuonna 1848, jolloin Venäjän tsaari Nikolai I myönsi Joensuun kylälle kaupunkioikeudet. Kaupungin asemakaavan laati C. W. Gyldén.

1800-luvun Joensuu oli käsityön ja kaupan kaupunki. Tapulikaupunkioikeuksien saaminen vuonna 1860, paikallisten sahojen menestymiselle otolliset suhdanteet sekä kaupan ja elinkeinotoiminnan rajoitusten poistaminen siivittivät kaupungin kasvua.

Saimaan kanavan rakentamisen myötä parantuneet vesitieyhteydet tekivät mahdolliseksi vilkkaan kaupankäynnin Pietarin markkina-alueen ja Keski-Euroopan suuntaan. Joensuu olikin 1800-luvun lopulla yksi Suomen suurimmista satamakaupungeista.

Vuosisatojen takainen karjalaisten kauppareitti kulki pitkin Pielisjokea. Joki on aina ollut kaupungin elävä sydän. 1870-luvun lopulla valmistunut kanavointi moninkertaisti jokiliikenteen. Joen virtaan ovat vesiliikenteen kulta-aikaan peilautuneet tuhannet höyrylaivat, proomut ja halkoveneet. Pielisjoki on ollut myös tärkeä uittoreitti raakapuun matkatessa sahoille ja puuteollisuuden tarpeisiin.

Joensuun kaupungintalo valmistui vuonna 1914. Sen suunnitteli Eliel Saarinen. Talon rakentaminen kesti kolme vuotta.

Suomen itsenäistymisen aikaan vuonna 1917 Joensuu oli jo selkeästi Pohjois-Karjalan alueen keskus. Itsenäistymistä seuranneen Suomen sisällissodan aikana Joensuussa ei käyty taisteluja. Kaupunki säästyi myös suuremmilta vaurioilta talvi- ja jatkosodissa.

Pielisensuun kunta liitettiin Joensuun kaupunkiin vuonna 1954. Kuntaliitos kaksinkertaisti kaupungin asukasmäärän.

Agraarisesta pikkukaupungista on viimeisten vuosikymmenten aikana kehittynyt kasvava ja elinvoimainen maakuntakeskus. Onnistuneet alueliitokset, oman läänin perustaminen ja panostaminen koulutukseen ovat olleet ratkaisevia kehityksen edellytyksiä. Vuonna 1969 toimintansa aloittaneesta Joensuun korkeakoulusta on kasvanut osa Itä-Suomen yliopistoa. Yliopiston monipuolinen, kansainvälinen yhteistyö tieteen, teollisuuden ja kaupan alalla hyödyttää koko seutukuntaa.

Itärajan läheisyys on ollut merkittävä tekijä kaupungin historiassa. Venäjä on jälleen avainalueita. Kaupunki luo osaltaan perusedellytyksiä monentasoiselle toiminnalle. Korkeatasoiset kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut ja puhdas luonto lisäävät kaupungin vetovoimaa.

Kiihtelysvaara ja Tuupovaara yhdistyivät Joensuuhun vuonna 2005. Viimeisimmät kuntaliitokset tehtiin vuonna 2009, jolloin Joensuuhun liittyivät Enon ja Pyhäselän kunnat.

2000-luvulla Joensuussa on rakennettu paljon. Keskustaan on noussut kauppakeskuksia ja entistä korkeampia rakennuksia. Tie- ja siltahankkeita on ollut useita. Vanhasta Penttilänn sahan alueesta on puhdistettu uusi Penttilänrannan asuinalue, johon rakentuu koteja noin 4000 asukkaalle.

Lisätietoja Joensuun historiasta löytyy muun muassa wikipediasta.
Tarkempia tietoja on lisäksi Joensuun kaupungin historia I-IV –kirjoissa.

Päivitetty 15.05.2013

JOENSUUN KAUPUNKI
PL 59
80101 JOENSUU
Puh. 013 267 7111
kirjaamo@jns.fi

Henkilöstön yhteystietohaku

Mitäs tykkäsit?

Auta meitä palvelemaan paremmin. Anna kommenttisi sivuston toimivuudesta!

Would you also like to give us written feedback?

Sure! No, thanks.

Thank you for your feedback!