"Tuoretta tietoa kaupungistamme"

Uutiset

Joensuun kaupungin toiminnasta kertovat tiedotteet ja uutiset kootusti yhdellä sivulla.

« Back

Joensuun kaupungin tilikauden tulos ylijäämäinen

« Back

Joensuun kaupungin tilikauden tulos ylijäämäiseksi maankäyttökorvausten ja toimintamenojen myönteisen kehityksen myötä

Joensuun kaupungin vuoden 2017 tilinpäätös on ennakkotietojen mukaan muodostumassa ennakoitua paremmaksi. Tilinpäätöksen ylijäämä on tuloksenkäsittelyä koskevan esityksen jälkeen 4 miljoona euroa ylijäämäinen. Tilikauden toteutuma on selvästi budjetoitua parempi erityisesti toimintamenojen myönteisen kehityksen, kertaluontoisten maankäyttökorvausten sekä verotulokehityksen johdosta.

Kaupungin nettomenot laskivat vuonna 2017 edellisvuoteen nähden -3,7 %, lähes 14 miljoonaa euroa. Muutosta selittää erityisesti kilpailukykysopimus, joka alensi henkilöstömenoja työantajamaksujen sekä lomarahaleikkauksen muodossa. Lisäksi toimintamenojen kehitykseen vaikutti perustoimeentulotuen maksatuksen siirtyminen Kelan hoidettavaksi.

Nettomenojen selvään laskuun vaikutti myös kaupungin palvelutuotannon nettomenojen toteutuminen lähes 10 miljoonaa euroa budjetoitua pienempänä. Suurin yksittäinen talousarvion selvään alittumiseen vaikuttanut tekijä oli asemanseudulta saatavat maankäyttökorvaukset, 4,1 miljoona euroa. Tonttien myyntivoittotuloja kertyi myös runsas miljoonaa euroa arvioitua enemmän.

– Tilikauden ennakoitua parempi tulos mahdollistaa investointivarausten teon tulevien vuosien investointeja varten, mikä osaltaan keventää tulevien vuosien taloudellistaa taakkaa. Samaan aikaan on pystytty tekemään käytöstä poistettujen rakennusten alaskirjauksia runsaalla 1,3 miljoonalla eurolla, kaupunginjohtaja Kari Karjalainen toteaa.

Koko maan hyvän suhdannetilanteen johdosta kaupungin verotulokehitys toteutui ennakoitua parempana, mutta kilpailukykysopimuksen vaikutusten johdosta verotulokertymä oli vuoden 2016 tasolla. Kilpailukyky sopimuksen vaikutus näkyy kunnallisverotuloissa, jotka pienenivät edellisvuoteen nähden 1,9 % kilpailukykysopimukseen liittyvien kunnallisveron tuottoa pienentävien vaikutusten johdosta. Yhteisövero kasvoi sen sijaan lähes 25 %, eli runsas 4 miljoona euroa edellisvuoteen nähden. Kasvua selittää talouden suhdannetilanteen paranemisen ohella yksittäiseen koko maan yhteisöverokertymää nostaneeseen yrityskauppaan (Supercell) liittyvä ennakontäydennysmaksu, joka kasvatti kaupungin verotulokertymää runsaat 2 miljoonaa euroa.

Kaupungin valtionosuustulot laskivat 1,7 miljoona euroa, -1,2 %, pääosin kilpailukykysopimuksen seurauksena tehtyinä valtionosuusleikkauksina. Valtionosuuskertymää pienensi myös perustoimeentulotuen maksatuksen siirtyminen Kelalle.

Kaupungin rahastojen kehitys oli vuonna 2017 myönteistä rahastojen vaikutuksen ollessa tilikauden tulokseen 4 miljoona euroa. Markkina-arvolla mitattuna kasvu oli 4,6 %.

Joensuun Vesi -liikelaitoksen tilikauden tulos oli 2,6 milj. euroa.

Vuosi 2017 oli investointien määrässä mitattuna talonrakennuksen huippuvuosi. Investointimenot olivat kiinteistöleasing huomioiden lähes 45 miljoonaa euroa. Merkittävimpiä vuoden aikana valmistuneita tai rakenteilla olevia kohteita olivat Siilaisen terveysaseman peruskorjaus ja laajennus, Rantakylän liikunnan monitoimihalli, Nepenmäen yhtenäiskoulu, Rantakylän normaalikoulu, Heinävaaran yläkoulu sekä Pataluodon, Hukanhaudan ja Hammaslahden päiväkodit. Myös yhdyskuntatekniikan investointitaso oli korkea, vuonna 2017 yhdyskuntatekniikkaan investointiin lähes 16 miljoonalla eurolla. Euromäärältään merkittävimmät kohteet olivat Raatekankaan eritasoliittymä ja Ilosaaren kehittäminen.

Korkea investointitaso näkyi myös kaupungin lainakannan kasvuna. Lainakanta kasvoi vuoden 2017 aikana lähes 25 %. Asukaskohtainen lainamäärä nousi 3 008 euroon, kun se vuotta aiemmin oli 2 421 euroa. Lainakannan kasvu on ollut viime vuosina nopeaa, ja Joensuun lainataakka on noussut keskimääräistä kuntasektorin tasoa korkeammaksi.

Talouden kehityksen ohella myös toimintaympäristön kehitys on ollut positiivisessa vireessä. Kaupungin väestömäärä ylitti 76 000 asukkaan rajan ja oli ennakkotiedon mukaan vuodenvaihteessa 76 096 asukasta. Kasvua edellisvuoteen nähden oli 248 asukasta.

Työllisyystilanteessa tapahtui loppuvuodesta käänne parempaan ja työttömien määrä kääntyi loppuvuonna selvään laskuun. Vuoden 2017 keskimääräinen työttömyysaste on kuitenkin vielä koko maan vertailussa korkea, 17,2 %.

Usean vuoden jatkunut rakentamisen vilkas tahti jatkui ja vuonna 2017 valmistui ennätysmäärä uusia asuntoja. Rakennuslupien määrä on myös korkealla tasolla, mikä ennakoi rakentamisen jatkuvan vielä kuluvana vuonna korkealla tasolla.

Kaupunginjohtajan tilinpäätösinfon esitys (pdf)

Kaupunginjohtajan tilinpäätösinfo verkossa


« Back